Martti Turtola – författare

Tiedustelumies ja salaisuuksien vartija uudessa valossa.

Eversti Aladár Paasonen (1898 - 1974) oli päämajan tiedustelupäällikkö ja Mannerheimin luotettu avustaja, jolle marski uskoi jopa omien muistelmiensa toimitustyön. Suomalais-unkarilaisen kulttuurisuvun vesa oli arvoituksellinen ja ristiriitainen, särmikäs ja kunnianhimoinen mies. Hänen vaiheensa kytkeytyvät Suomen sotahistorian suuriin käänteisiin, joista nyt paljastuu aivan uutta tietoa. Runsaisiin, taitavasti tulkittuihin koti- ja ulkomaisiin lähteisiin perustuva kirja paljastaa päämajan upseerien valtataistelut ja johtavien suomalaispoliitikkojen kaksinaamaisen toiminnan.

Talvisodan aikana kosmopoliitti upseeri hankki aseapua lännestä; jatkosodassa hän organisoi tiedustelua, joka ulottui maan rajojen ulkopuolelle asti. Vakoilun kohteena oli myös aseveli Saksa. Tiedustelun korviin kantautuivat mm. Itä-Euroopan juutalaisten kohtalo ja Saksan suunnitelmat Suomen juutalaisten varalle. Päämajassa Paasonen oli selvillä sodan kulusta ehkä paremminkin kuin itse ylipäällikkö. Hän uskalsi kaunistelematta kertoa rintaman todellisista tilanteista, mutta oli toisaalta valmis pimittämään tietoa ja jopa tukkimaan muiden suut. Sodan jälkeen Paasonen oli mukana Stella Polaris -operaatiossa. Tieto, sveitsiläiset kellot ja iso raha liikkuivat pitkin Eurooppaa; huutokauppa oli tuottoisaa mutta tuotto häipyi hämärästi. Syksyllä 1944 Paasonen lähti Suomesta eikä koskaan palannut. Hän toimi yli 10 vuotta Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa ja nukkui lopun elämäänsä pistooli tyynyn alla.

Riemastuttava lukuelämys konserttimusiikin ystäville!

Tunnetun sotahistorioitsija-tietokirjailijan yllättävä avaus klassisen musiikin kentälle; intohimoisen harrastajan hauskoja, teräviä ja pureviakin musiikkimuisteluksia.

15.5.1965 Helsingin yliopiston juhlasalissa pidetään Sibelius-viikon avajaiskonsertti erityisen juhlavissa merkeissä, sillä saman vuoden joulukuussa tulee kuluneeksi sata vuotta säveltäjämestarin syntymästä. Mahtavana nousee kuuluville Myrskyn musiikin "Tammi", sitten raju "Calibanin laulu". 17-vuotias lukiolaisnuorukainen Martti Turtola kuulee ensimmäisen kerran luonnossa kokonaisen sinfoniaorkesterin soittoa! Se vie mukanaan, kuten Sibeliuksen musiikkikin, nyt 50 vuotta kestäneelle tielle tuhansiin konsertteihin, taidemusiikin rannattoman meren äärelle.Viidessä vuosikymmenessä yleisön mieltymykset ovat muuttuneet ja tarjonta laajentunut. Suomalaisen musiikin arvostuskin on kokenut järisyttäviä muutoksia, ja kokonainen sukupolvi aiemmin arvostettuja säveltäjiä on haudattu unohduksen yöhön. Sotahistorian emeritusprofessori Turtola on musiikissa harrastaja, mutta suomii historian ammattilaisen asiantuntemuksella suomalaista musiikinhistorian tutkimusta.

Sotahistorian professori (emeritus) Martti Turtola on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muassa useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista.

Ihminen sankarikuvan takana

Maamme arvostetuimpiin lukeutuva historiantutkija Martti Turtola tarttuu kansallisaiheeseen ja kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Mannerheimin elämäntaipaleen – arvostavasti, mutta sakeata sankarimyyttiä hälventäen ja kohteestaan lumoutumatta.

C. G. Mannerheim kohosi jo elinaikanaan myyttisen kansallissankarin asemaan, mutta aikojen saatossa hänen kurssinsa on heilahdellut. Poliittisen vasemmiston voiman vuosina puoli vuosisataa sitten hänen maineensa kävi kenties alimmillaan, kun taas toisina aikoina hänet on nostettu liki arvostelun ulottumattomiin. Omana aikanamme Mannerheim on taipunut nukkeanimaation karnevalisoiduksi päähenkilöksi, mutta on samalla laajoissa piireissä arvostetumpi kuin koskaan.Viimeistään vapaussodan päätyttyä valkoiselle puolelle voittoisasti Mannerheim alkoi aivan tietoisesti rakentaa itsestään myyttiä. Marsalkan kuoleman johdosta kirjoittamissaan muistosanoissa ruotsalainen kreivi ja kenraali, suuri Suomen ystävä Archibald Douglas totesi: "Hän oli kunnian mies ilman kunnianhimoa." Sotahistorian professori emeritus Martti Turtolan mukaan enemmän väärää todistusta marsalkasta ei voisi antaa, sillä juuri henkilökohtainen kunnianhimo, vallanhimokin ja jopa kostonhimo olivat kantavana voimana läpi hänen koko uransa nuoresta upseerista aina Suomen marsalkaksi ja presidentiksi asti. Sekin on inhimillistä, kirjoittaa Turtola, inhimillinen piirre merkittävässä sotilaassa ja valtiomiehessä.

Sotahistorian professori emeritus Martti Turtola on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muassa useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista.

Valta on ihana asia!

Mikä on ollut Suomen presidenttien suhde valtaan ja vallasta luopumiseen?

Relander, Svinhufvud, Mannerheim, Paasikivi, Kekkonen, Ahtisaari... Kuinka moni Suomen presidenteistä on luopunut tehtävistään helpottuneena, vapaaehtoisesti tai "vapaaehtoisesti", ja kuinka moni on tarrautunut vaikka vain viimeisellä hetkellä mahdollisuuteen jatkaa?Tässä sarjassa on Urho Kaleva Kekkonen lyömätön sankari. Ministeri Eino Uusitalo esitti Kekkosta tarvittavan vielä uudella kaudella aina vuoteen 1990 saakka, jolloin tämä olisi saavuttanut 90 vuoden iän. Relander olisi halunnut jatkaa vaikeuksistaan huolimatta, samoin voimahahmo Ukko-Pekka Svinhufvud. Risto Rytikin horjui sodan aikana kahden vaiheilla. Paasikivellä oli aika työ saada jatkuvasti sairasteleva Mannerheim esittämään eronpyyntönsä, mutta niin vain Paasikivi itse houkuteltiin vielä kuolinvuonnaan 1956 "mustaksi hevoseksi" jatkokierroksille. Ahtisaari olisi varmasti valittu uudelleen, mutta oma puolue ei halunnut! Kova halu oli Tarja Halosellakin jatkaa toiselle kaudelle, ja näin on tapahtunut myös Sauli Niinistön kohdalla.Valta viettelee, valta houkuttelee: valta on ihana asia!Professori Martti Turtola tarkastelee presidenttien viimeisen virkavuoden päätöksiä mahdollisesta jatkostaan. Kuinka paljon omat puolueet ovat halunneet käyttää hyväkseen sitä, että "istuvalla presidentillä on aina etulyöntiasema"? Entä kuinka paljon asianomainen itse on tuntenut himoa jatkaa tehtävissään?

Sotahistorian professori (emeritus) Martti Turtola (s. 1947) on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu mm. useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista.

Ihminen sankarikuvan takana

Maamme arvostetuimpiin lukeutuva historiantutkija Martti Turtola tarttuu kansallisaiheeseen ja kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Mannerheimin elämäntaipaleen – arvostavasti, mutta sakeata sankarimyyttiä hälventäen ja kohteestaan lumoutumatta.

C. G. Mannerheim kohosi jo elinaikanaan myyttisen kansallissankarin asemaan, mutta aikojen saatossa hänen kurssinsa on heilahdellut. Poliittisen vasemmiston voiman vuosina puoli vuosisataa sitten hänen maineensa kävi kenties alimmillaan, kun taas toisina aikoina hänet on nostettu liki arvostelun ulottumattomiin. Omana aikanamme Mannerheim on taipunut nukkeanimaation karnevalisoiduksi päähenkilöksi, mutta on samalla laajoissa piireissä arvostetumpi kuin koskaan.Viimeistään vapaussodan päätyttyä valkoiselle puolelle voittoisasti Mannerheim alkoi aivan tietoisesti rakentaa itsestään myyttiä. Marsalkan kuoleman johdosta kirjoittamissaan muistosanoissa ruotsalainen kreivi ja kenraali, suuri Suomen ystävä Archibald Douglas totesi: "Hän oli kunnian mies ilman kunnianhimoa." Sotahistorian professori emeritus Martti Turtolan mukaan enemmän väärää todistusta marsalkasta ei voisi antaa, sillä juuri henkilökohtainen kunnianhimo, vallanhimokin ja jopa kostonhimo olivat kantavana voimana läpi hänen koko uransa nuoresta upseerista aina Suomen marsalkaksi ja presidentiksi asti. Sekin on inhimillistä, kirjoittaa Turtola, inhimillinen piirre merkittävässä sotilaassa ja valtiomiehessä.

Sotahistorian professori emeritus Martti Turtola on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muassa useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista.