Mäntän viimeisen patruunan, vuorineuvos Gustaf ”Kustu” Serlachiuksen (1935-2009) elämäkerta liikkuu tehtaanpiippumiljöössä ja liike-eliitin kabineteissa. Läsnä ovat kansallisen kapitalismin suuruudenaika ja 1900-luvun lopun murrokset. Kustu oli Mäntän mahtisuvun neljättä polvea. Edeltäjillä oli isot saappaat.

Kustu koki raskaaksi ajan painon ja oman roolinsa. Hänen yksityiselämäänsä osui tragedioita. Firman, suvun ja taajaman kohtaloksi koitui talouden uusi epookki. Kustu hävisi teollisuudessa, mutta voitti osakekaupoissa. Mesenaattien kulttuuriperintö säilyi ja karttui. Teemu Keskisarjan teos päättää Serlachiusten neliosaisen sukuhistorian. Keskisarjan kirjoittama ensimmäinen osa, Vihreän kullan kirous, palkittiin muun muassa vuoden historiateoksena.