Teemu Keskisarja – författare

Militärhistorien är bräddfylld med berättelser om nedbrända krigszoner, leråkrar, ruinstäder och djungler. Men i stort sett bara ett betydelsefullt slag har utspelat sig i ödemarken kring en landsväg, omgärdad av isiga skogar och midjedjup snö, under långa mörka vinternätter enbart upplysta av månskenet. Vid Raatevägen nära den ryska gränsen i mellersta Finland inringade och utplånade finländarna två fastfrusna, tungt utrustade och numerärt överlägsna sovjetiska divisioner under finska vinterkriget (1939 1940). Världsmedierna rapporterade snart om den osannolika framgången. Hur uppfattades blodbadet av fotsoldaterna på den finska och den sovjetiska sidan? I den prisbelönta Döden vid Raatevägen skildras det ofantliga kaoset som det stora slaget ledde till, där huvudrollerna inte spelades av militära befälhavare utan av helt vanliga soldater som kämpade i ett nedfruset helvete . 

TEEMU KESKISARJA (f. 1971) är en av de mest lästa finska historikerna och jämförs med såväl Antony Beevor som Peter Englund. Keskisarja har skrivit en rad prisbelönta böcker om olika historiska skeenden och arbetar som adjungerad professor vid Helsingforsuniversitet. 

"Tyngdpunkten ligger på skildringen av den enskilde soldatens erfarenheter hämtade från brev och dagböcker och inte minst från nertecknade intervjuer med soldater, officerare och civilpersoner, som var vittne till händelseförloppen. Berättelsen ger fasansfulla närbilder." Ölandsbladet 

"Genom att han fokuserar på människor och talande detaljer har det blivit en mycket läsvärd skildring. Författaren har inte utan skäl jämförts med Peter Englund och Antony Beevor, även om stilen är något annorlunda." Östra Småland

"Den osannolika segern och finnarnas oortodoxa stridsmetoder blev omedelbart till världshistoria och har behandlats i mängder av böcker och skrifter. Trots det tillför Teemu Keskisarjas bok något nytt. Genom en djupdykning i arkiven låter han vanligt folk komma till tals med talande detaljer om de extremt hårda stridsförhållandena på båda sidor om fronten." Nerikes Allehanda

En general, en präst, en upprorisk ledare, en bödel och en menig soldat fick på olika sätt uppleva det stora nordiska kriget som rasade från 1700 till 1721. De slungades runt i hungermarscher, terrorkampanjer, pesthärjade belägringar, fjällstormar och våldsamma slag, från Finland, Sverige och Baltikum hela vägen till både Norge och Ryssland.

Mordängeln skildrar vardagliga problem, som spritjakt, fanflykt och brist på kängor. Här ryms också större frågor. Hur klarade sig folk på den tiden utan att förlora förståndet? Vilka drivkrafter hade 1700-talets människor? Teemu Keskisarjas berättelse om hur Finland försörjde Sverige med kanonmat är noggrant underbyggd, djärv och medryckande.  

Suomen talouselämää nälkävuosista EU-aikaanSuomi sai ensimmäisen liikepankkinsa ennen kuin sillä oli omaa rahaa tai edes viljaa ruokkia kerjäläisensä. Rothschildin mahtisuku luotti takametsään, joka ajan myötä ansaitsi luottamuksen.Kiihkeät nousukaudet ja musertavat lamat vuorottelivat. Kuplat pullistuivat ja puhkesivat. Suuryhtiöitä syntyi ja sortui. Pankit rahoittivat rautateiden rakentamista, kommunismin torjuntaa tai kasinon kahahduksia. Keskenään kilpaillessaan Kansallispankki ja Yhdyspankki kävivät satavuotisen sodan. Aina taustalla juonivat erehtymättömät ja inhimillisesti erehtyväiset pankkimiehet.Keinottelu, globaalit kriisit, nurkanvaltaukset tai johdon kannustimet eivät ole uusia ilmiöitä. Liikemiesten vaatteet muuttuvat, mutta pohjalla pilkottava ihmisen perusluonne ei muutu. Teos perustuu ainutlaatuisiin, osin salaisiin dokumentteihin ja haastatteluihin.

Suomen kohtalonvuosi.

Suomen parhaat historiankirjoittajat Teemu Keskisarja, Markku Kuisma ja Kai Häggman tuovat eteemme näkymän kohtalokkaaseen vuoteen 1939 ja sitä seuranneeseen talvisotaan. Harvinaiset valokuvat täydentävät pysähdyttävän lukukokemuksen.

Vuonna 1939 tummat pilvet kerääntyivät Euroopan taivaalle. Suomessa tuon vuoden kesä on jäänyt muistiin viimeisenä aurinkoisena, onnellisena kesänä, mutta kyllä täälläkin sodan kasvava uhka tunnettiin luissa ja ytimissä. Elettiin kuin viimeistä kesää.

Millainen kansakunta talvisotaan astui? Miltä Suomi näytti tavallisen kansan, talouselämän vaikuttajien ja kulttuuriväen silmin? Entä millainen järkytys sodan syttyminen oli ja miten talvisodasta selvittiin? Näihin kysymyksiin saamme vastauksen Suomen etevimpien historiankirjoittajien kynästä. Vanhojen valokuvien parissa tehdystä elämäntyöstä palkittu erikoistutkija Jukka Kukkonen on löytänyt teokseen ison joukon harvinaisia, vaikuttavia kuvia, jotka pysäyttävät lukijan ihmiskohtaloiden äärelle.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta.

Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn.

Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian emeritusprofessori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

Kansa itsenäisyyden kynnyksellä.

Miltä Suomen itsenäistymisvuosi näytti tuon ajan ihmisten silmissä? Miten he sen kokivat? Maamme johtavien historioitsijoiden upeasti kuvitettu katsaus Suomen itsenäistymisvuoteen 1917.

Vuosi 1917 oli täynnä tapahtumia ja toimintaa suomalaisen politiikan kulisseissa. Oli emämaa Venäjän vallankumoukset ja niiden kirvoittama kiivas keskustelu siitä, kenelle korkein valta Suomessa itsenäisyyden koittaessa kuuluisi ja miten itsenäisyys ylipäätään saavutettaisiin. Mutta miltä ovat vuoden 1917 historialliset pyörteet ja tavallinen arki mahtaneet näyttää? Kiehtovasti kirjoitettu 1917 sukeltaa kadunmiehen, talouden voimahahmojen ja kulttuurin merkkihenkilöiden kautta syvälle itsenäistyvään Suomeen ja tuo näkyviin myös itsenäistymistä seuranneeseen sisällissotaan johtaneet juonteet.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on kirjoittanut myös maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

Itsenäistymisen jälkeen koitti Suomen historian vaikein vuosi.

Eturivin historioitsijat kertovat ihmisen näkökulmasta ja monipuolisesti traagisesta vuodesta 1918.

Vuoden 1918 alkaessa Suomi oli vasta julistautunut itsenäiseksi, mutta huomion veivät porvariston ja työväen kasvavat, pian sodaksi puhjenneet jännitteet. Kotimaisen sodan lisäksi myös maailmansota uhkasi laajeta aiemmin siltä välttyneeseen maahamme. Historian kiihkeiden pyörteiden keskellä suurin osa suomalaisista yritti kuitenkin elää omaa elämäänsä, löytää jokapäiväisen leipänsä ja säilyä hengissä niin kuin parhaiten taisi. Miltä vuosi 1918 näytti erilaisten ihmisten näkökulmasta kadulta salonkeihin? Entä miksi Suomi oli 6.12.1919 parempi paikka kuin 6.12.1917. Loistavasti kirjoittavat historioitsijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma tarkastelevat suomalaisten elämää eri näkökumista.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

Historiateos Suomen kuuluisimmasta henkirikoksesta, arkistotutkimusten ja ennen julkaisemattomien lähteiden pohjalta.

Suomen luetuin historioitsija Teemu Keskisarja kertoo Kyllikki Saaren koko tarinan ja siihen liittyvät ihmiskohtalot 1950-luvun Suomessa.

Tapahtuipa kerran Etelä-Pohjanmaalla 17-vuotiaan tytön surma. Hetki jälkeen sotien, hetki ennen kaupungistumista ja koneistumista, hetki ennen massakulttuuria ja rokkia. Yhden pitäjän, yhden kylän puurot ja vellit. Ihmiset kevätpäivässä ja -yössä 17. toukokuuta 1953. Uskovaiset, pontikankeittäjät, sekatyömiehet, sotaveteraanit, emännät, mummot, lapset, papit, pipit ja komisariot. Kyllikin salattu elämä ja kuolema ja iankaikkinen mysteeri. Arkistojen uumenista, historioitsijan kaivamana ja kertomana.

Teemu Keskisarjan kirjoissa kamppailevat pienet, suuret ja keskikokoiset suomalaiset ihmiset. Aiheesta riippumatta Keskisarja etsii ja löytää tositarinansa raa’alla arkistotyöllä. Lukijat ovat kiittäneet myös hänen kerrontatekniikkaansa ja eläväistä kieltään.

”Kammottavasta aiheesta huolimatta kirjaa on ilo lukea. Se on malliesimerkki siitä, miten taitavasti tehty tutkimus yhdistettynä vapaampaan ilmaisuun tekee historian eläväksi ja tuo sen iholle.” Raaka tie Raatteeseen -kirjasta Aino-Maria Savolainen, Amman lukuhetki -blogi

Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on tutkinut muun muassa muinaisia seksuaalirikoksia, Mannerheimia, Aleksis Kiveä, metsäteollisuutta, suomalaisuusliikettä ja sarjamurhaajia.

Historiateos Suomen kuuluisimmasta henkirikoksesta, arkistotutkimusten ja ennen julkaisemattomien lähteiden pohjalta.

Suomen luetuin historioitsija Teemu Keskisarja kertoo Kyllikki Saaren koko tarinan ja siihen liittyvät ihmiskohtalot 1950-luvun Suomessa.

Tapahtuipa kerran Etelä-Pohjanmaalla 17-vuotiaan tytön surma. Hetki jälkeen sotien, hetki ennen kaupungistumista ja koneistumista, hetki ennen massakulttuuria ja rokkia. Yhden pitäjän, yhden kylän puurot ja vellit. Ihmiset kevätpäivässä ja -yössä 17. toukokuuta 1953. Uskovaiset, pontikankeittäjät, sekatyömiehet, sotaveteraanit, emännät, mummot, lapset, papit, pipit ja komisariot. Kyllikin salattu elämä ja kuolema ja iankaikkinen mysteeri. Arkistojen uumenista, historioitsijan kaivamana ja kertomana.

Teemu Keskisarjan kirjoissa kamppailevat pienet, suuret ja keskikokoiset suomalaiset ihmiset. Aiheesta riippumatta Keskisarja etsii ja löytää tositarinansa raa’alla arkistotyöllä. Lukijat ovat kiittäneet myös hänen kerrontatekniikkaansa ja eläväistä kieltään.

”Kammottavasta aiheesta huolimatta kirjaa on ilo lukea. Se on malliesimerkki siitä, miten taitavasti tehty tutkimus yhdistettynä vapaampaan ilmaisuun tekee historian eläväksi ja tuo sen iholle.” Raaka tie Raatteeseen -kirjasta Aino-Maria Savolainen, Amman lukuhetki -blogi

Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on tutkinut muun muassa muinaisia seksuaalirikoksia, Mannerheimia, Aleksis Kiveä, metsäteollisuutta, suomalaisuusliikettä ja sarjamurhaajia.

Kaksi nuorta naista, telttaretki ja murhaaja.

Teemu Keskisarja avaa koko Suomea järkyttäneen Tulilahden kaksoismurhan ja asettaa sen rankkoihin raameihinsa osaksi suomalaisten naismurhien historiaa.

Ukkonen vikuuttaa koivun. Kirkkokansa kulkee kirkastusjuhlille. Haudankaivaja tekee heinää. Koskenkorvapullo särkyy saaressa. Astiakaapin ja seinän välissä on Jallu, josta puuttuu yksi sivu. Työmiehen vaatteet tahrautuvat vereen.

Maanantain ja tiistain välinen yö 27.–28. heinäkuuta 1959 on tyyni, pilvetön ja melko lämmin. Hiljaa airot kolahtelevat ja perämoottori pärisee. Leiripaikan rantaveteen putoaa kattila ja muovimukin palasia.

Kahden neidon ruumiit löytyvät suosta liekokasan ja kahdeksan taimen alta. Uhrien tavarat ovat kekseliäissä kätköissä ja polkupyörät järven syvimmässä kohdassa. Kaikki liittyy kaikkeen, mutta mikään ei liity mihinkään.

Teemu Keskisarja apureineen perehtyi KRP:n ja Kansallisarkiston asiakirjoihin sekä haastatteli aikalaiset. Teoksessa Tulilahden kaksoismurha asettuu osaksi suomalaisten naisten kokeman väkivallan jatkumoa. Tulilahden tapausta avaavat aiempien vuosikymmenten naismurhat Kivennavalla, Jalasjärvellä ja Lauttasaaressa.

Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on tutkinut muun muassa Kyllikki Saaren murhaa, Mannerheimia, Aleksis Kiveä, metsäteollisuutta, suomalaisuusliikettä, muinaisia seksuaalirikoksia ja sarjamurhaajia. Keskisarjan Tulilahti-tutkimuksista on tehty myös TV-sarja.

Kaksi nuorta naista, telttaretki ja murhaaja.

Teemu Keskisarja avaa koko Suomea järkyttäneen Tulilahden kaksoismurhan ja asettaa sen rankkoihin raameihinsa osaksi suomalaisten naismurhien historiaa.

Ukkonen vikuuttaa koivun. Kirkkokansa kulkee kirkastusjuhlille. Haudankaivaja tekee heinää. Koskenkorvapullo särkyy saaressa. Astiakaapin ja seinän välissä on Jallu, josta puuttuu yksi sivu. Työmiehen vaatteet tahrautuvat vereen.

Maanantain ja tiistain välinen yö 27.–28. heinäkuuta 1959 on tyyni, pilvetön ja melko lämmin. Hiljaa airot kolahtelevat ja perämoottori pärisee. Leiripaikan rantaveteen putoaa kattila ja muovimukin palasia.

Kahden neidon ruumiit löytyvät suosta liekokasan ja kahdeksan taimen alta. Uhrien tavarat ovat kekseliäissä kätköissä ja polkupyörät järven syvimmässä kohdassa. Kaikki liittyy kaikkeen, mutta mikään ei liity mihinkään.

Teemu Keskisarja apureineen perehtyi KRP:n ja Kansallisarkiston asiakirjoihin sekä haastatteli aikalaiset. Teoksessa Tulilahden kaksoismurha asettuu osaksi suomalaisten naisten kokeman väkivallan jatkumoa. Tulilahden tapausta avaavat aiempien vuosikymmenten naismurhat Kivennavalla, Jalasjärvellä ja Lauttasaaressa.

Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, tietokirjailija ja yrittäjä. Hän on tutkinut muun muassa Kyllikki Saaren murhaa, Mannerheimia, Aleksis Kiveä, metsäteollisuutta, suomalaisuusliikettä, muinaisia seksuaalirikoksia ja sarjamurhaajia. Keskisarjan Tulilahti-tutkimuksista on tehty myös TV-sarja.

Metsä kätkee mysteereitä.

Sen polut johdattavat kuulijan kohti jännittäviä loppuratkaisuja. Sieltä ammentavat satumme ja muistomme. Ääneen pääsee metsä itse – sekä me suomalaiset, jotka metsissä kuljemme, marjastamme, eksymme ja työskentelemme. Luvassa on yllättäviä näkökulmia kaikille suomalaisille tuttuun luonnonmaisemaan, kun kahdeksan ammattikirjoittajaa avaa suhdettaan metsään.

Metsäsuhteita on Suomen Metsäyhdistyksen kokoama tarinapaketti. Tunnettujen kirjoittajiensa kautta äänikirja peilaa metsien merkitystä meille suomalaisille. Teos saa jokaisen ajattelemaan omaa suhdettaan metsään, jota jo pinta-alaltaan on kolme neljännestä maastamme. Metsäsuhde on myös viety Elävän perinnön kansalliseen luetteloon Suomen metsämuseo Luston aloitteesta. Seuraavaksi museon tavoitteena on saada nimettyä metsäsuhde Unescon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.

Kirjoittajat: Pauliina Susi, Roman Schatz, Sixten Lundgren, Tuomas Kyrö, Teemu Keskisarja, Antti Otsamo, Laura Arffman, Hannes Mäntyranta

FAMILJEN HÅKANS FÖRETAGANDE tog sin början på 1890-talet i form av ett ångsågverk. Det brann ner tre gånger, men ur askan reste sig både ett och annat.

Håkans bogserade timmerflottar, äventyrade i Amerika och slogs i inbördeskriget. Spritsmugglingen på 1920- och 30-talen gav både inkomster och ny utrustning. Man började därefter ägna sig åt lagligare verksamhet, och specialiserade sig på sjöräddning. Håkans har hanterat förlista skepp och bärgat vrak i nästan ett sekel längre än något annat finländskt företag.

På 2000-talet hade ­Oy Alfons Håkans Ab blivit det ledande bogserbåts- och bärgningsföretaget på norra Östersjön. Verksamheten har genom åren varit kopplad till kriser och ödesfrågor gällande vår nationella säkerhet såväl på 1920-talet som idag, hundra år senare. Under alla epoker kostade framgången blod och svett. Den överansträngde dykaren-patronens ben fick amputeras bit för bit. Miljo­ner kom och gick. I synnerhet den framgångsrika fotbollsklubben FC Inter som Håkans grundade i Åbo blev en dyr hobby.

Familjens Håkans affärer och fritidsintressen har hållit sig flytande i sex generationer - nu berättas släktens brokiga sjöfartshistoria.