Markku Kuisma – författare

Itsenäisyytemme ensi askeleet.

Elävää historiaa ensimmäisestä maailmansodasta Tarton rauhaan.

Sodasta syntynyt on kirja niistä ratkaisevista vuosista, joiden aikana Suomesta tuli itsenäinen valtio. Kesän 1914 Sarajevon laukauksista syttynyt maailmansota loi tilanteen, joka mahdollisti Suomen irtautumisen sortuvasta Venäjän imperiumista. Tarton rauhansopimuksessa nuori tasavalta sopi rajoistaan ja muista suhteistaan Neuvostoliiton kanssa. Professori Markku Kuisma valaisee rauhansopimukseen johtanutta tietä eräänlaiseen totaalihistoriaan pyrkien: poliittisten tapahtumien kehitystä seurataan myös talous-, yhteiskunta- ja kulttuurihistorian taustaa vasten, henkilöiden toimintaan keskittyen. Erityisesti yritys- ja talouselämän johtajista avautuu monelle tuntemattomia puolia.

Markku Kuisma on kiitetty historioitsija ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina.

Suomen talouselämää nälkävuosista EU-aikaanSuomi sai ensimmäisen liikepankkinsa ennen kuin sillä oli omaa rahaa tai edes viljaa ruokkia kerjäläisensä. Rothschildin mahtisuku luotti takametsään, joka ajan myötä ansaitsi luottamuksen.Kiihkeät nousukaudet ja musertavat lamat vuorottelivat. Kuplat pullistuivat ja puhkesivat. Suuryhtiöitä syntyi ja sortui. Pankit rahoittivat rautateiden rakentamista, kommunismin torjuntaa tai kasinon kahahduksia. Keskenään kilpaillessaan Kansallispankki ja Yhdyspankki kävivät satavuotisen sodan. Aina taustalla juonivat erehtymättömät ja inhimillisesti erehtyväiset pankkimiehet.Keinottelu, globaalit kriisit, nurkanvaltaukset tai johdon kannustimet eivät ole uusia ilmiöitä. Liikemiesten vaatteet muuttuvat, mutta pohjalla pilkottava ihmisen perusluonne ei muutu. Teos perustuu ainutlaatuisiin, osin salaisiin dokumentteihin ja haastatteluihin.

Suomen kohtalonvuosi.

Suomen parhaat historiankirjoittajat Teemu Keskisarja, Markku Kuisma ja Kai Häggman tuovat eteemme näkymän kohtalokkaaseen vuoteen 1939 ja sitä seuranneeseen talvisotaan. Harvinaiset valokuvat täydentävät pysähdyttävän lukukokemuksen.

Vuonna 1939 tummat pilvet kerääntyivät Euroopan taivaalle. Suomessa tuon vuoden kesä on jäänyt muistiin viimeisenä aurinkoisena, onnellisena kesänä, mutta kyllä täälläkin sodan kasvava uhka tunnettiin luissa ja ytimissä. Elettiin kuin viimeistä kesää.

Millainen kansakunta talvisotaan astui? Miltä Suomi näytti tavallisen kansan, talouselämän vaikuttajien ja kulttuuriväen silmin? Entä millainen järkytys sodan syttyminen oli ja miten talvisodasta selvittiin? Näihin kysymyksiin saamme vastauksen Suomen etevimpien historiankirjoittajien kynästä. Vanhojen valokuvien parissa tehdystä elämäntyöstä palkittu erikoistutkija Jukka Kukkonen on löytänyt teokseen ison joukon harvinaisia, vaikuttavia kuvia, jotka pysäyttävät lukijan ihmiskohtaloiden äärelle.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta.

Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn.

Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian emeritusprofessori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

Kansa itsenäisyyden kynnyksellä.

Miltä Suomen itsenäistymisvuosi näytti tuon ajan ihmisten silmissä? Miten he sen kokivat? Maamme johtavien historioitsijoiden upeasti kuvitettu katsaus Suomen itsenäistymisvuoteen 1917.

Vuosi 1917 oli täynnä tapahtumia ja toimintaa suomalaisen politiikan kulisseissa. Oli emämaa Venäjän vallankumoukset ja niiden kirvoittama kiivas keskustelu siitä, kenelle korkein valta Suomessa itsenäisyyden koittaessa kuuluisi ja miten itsenäisyys ylipäätään saavutettaisiin. Mutta miltä ovat vuoden 1917 historialliset pyörteet ja tavallinen arki mahtaneet näyttää? Kiehtovasti kirjoitettu 1917 sukeltaa kadunmiehen, talouden voimahahmojen ja kulttuurin merkkihenkilöiden kautta syvälle itsenäistyvään Suomeen ja tuo näkyviin myös itsenäistymistä seuranneeseen sisällissotaan johtaneet juonteet.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on kirjoittanut myös maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

Itsenäistymisen jälkeen koitti Suomen historian vaikein vuosi.

Eturivin historioitsijat kertovat ihmisen näkökulmasta ja monipuolisesti traagisesta vuodesta 1918.

Vuoden 1918 alkaessa Suomi oli vasta julistautunut itsenäiseksi, mutta huomion veivät porvariston ja työväen kasvavat, pian sodaksi puhjenneet jännitteet. Kotimaisen sodan lisäksi myös maailmansota uhkasi laajeta aiemmin siltä välttyneeseen maahamme. Historian kiihkeiden pyörteiden keskellä suurin osa suomalaisista yritti kuitenkin elää omaa elämäänsä, löytää jokapäiväisen leipänsä ja säilyä hengissä niin kuin parhaiten taisi. Miltä vuosi 1918 näytti erilaisten ihmisten näkökulmasta kadulta salonkeihin? Entä miksi Suomi oli 6.12.1919 parempi paikka kuin 6.12.1917. Loistavasti kirjoittavat historioitsijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma tarkastelevat suomalaisten elämää eri näkökumista.

Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

Itsenäisyytemme ensi askeleet.

Elävää historiaa ensimmäisestä maailmansodasta Tarton rauhaan.

Sodasta syntynyt on kirja niistä ratkaisevista vuosista, joiden aikana Suomesta tuli itsenäinen valtio. Kesän 1914 Sarajevon laukauksista syttynyt maailmansota loi tilanteen, joka mahdollisti Suomen irtautumisen sortuvasta Venäjän imperiumista. Tarton rauhansopimuksessa nuori tasavalta sopi rajoistaan ja muista suhteistaan Neuvostoliiton kanssa. Professori Markku Kuisma valaisee rauhansopimukseen johtanutta tietä eräänlaiseen totaalihistoriaan pyrkien: poliittisten tapahtumien kehitystä seurataan myös talous-, yhteiskunta- ja kulttuurihistorian taustaa vasten, henkilöiden toimintaan keskittyen. Erityisesti yritys- ja talouselämän johtajista avautuu monelle tuntemattomia puolia.

Markku Kuisma on kiitetty historioitsija ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina.