Zyklon-B-kaasun valmistajana historiaan jäänyt saksalainen IG Farben oli kenties pahamaineisin 1900-luvun Euroopan yhtiömammutti, muttei suinkaan ainoa. Saksalaisten ja brittiläisten jättiyritysten lonkerot ulottuivat maanosan joka kolkkaan ja kytkivät Suomestakin Outokummun, Enso-Gutzeitin ja muut kansalliset jättiläiset osaksi Euroopan suurtalousaluetta. Strategiset raaka-aineet teräs, nikkeli, kupari, koboltti, kloori ja sellun sivuvirrat soveltuivat myös sotakoneistoihin.

Nobel-palkittujen tiedemiesten Fritz Haberin ja Carl Boschin keksintöjä käytettiin heiltä kysymättä kammottaviin tarkoituksiin. Lannoitteiden ammoniakki ja hyönteismyrkyt sopivat myös räjähteiksi ja kaasukammioon.

Professori Markku Kuisman ajaton ja ajankohtainen teos etenee henkilövetoisesti ja Euroopan leveydeltä. Se osoittaa kaksisuuntaiset kytkökset yritysten, valtioiden ja sotakoneistojen välillä ja kysyy hankalia kysymyksiä moraalisista valinnoista - menneistä ja samalla nykyisistä.

Zyklon-B-kaasun valmistajana historiaan jäänyt saksalainen IG Farben oli kenties pahamaineisin 1900-luvun Euroopan yhtiömammutti, muttei suinkaan ainoa. Saksalaisten ja brittiläisten jättiyritysten lonkerot ulottuivat maanosan joka kolkkaan ja kytkivät Suomestakin Outokummun, Enso-Gutzeitin ja muut kansalliset jättiläiset osaksi Euroopan suurtalousaluetta. Strategiset raaka-aineet teräs, nikkeli, kupari, koboltti, kloori ja sellun sivuvirrat soveltuivat myös sotakoneistoihin.

Nobel-palkittujen tiedemiesten Fritz Haberin ja Carl Boschin keksintöjä käytettiin heiltä kysymättä kammottaviin tarkoituksiin. Lannoitteiden ammoniakki ja hyönteismyrkyt sopivat myös räjähteiksi ja kaasukammioon.

Professori Markku Kuisman ajaton ja ajankohtainen teos etenee henkilövetoisesti ja Euroopan leveydeltä. Se osoittaa kaksisuuntaiset kytkökset yritysten, valtioiden ja sotakoneistojen välillä ja kysyy hankalia kysymyksiä moraalisista valinnoista - menneistä ja samalla nykyisistä.