Sakari Siltala – författare

Teodor ”Teutori” Kopra oli tilallisen poika, monialayrittäjä ja pirtukauppias Karjalan kannaksella. Sota ajoi Koprat kotikonnuilta evakkoon Juupajoelle. Teutori kulki polkupyörällä tukkikaupoilla ja sahaili selässäkannettavalla sirkkelillä talotarpeita jälleenrakentavassa Pohjois-Hämeessä.Saha pärjäsi ja vähän kasvoikin, kunnes Teutorin elämäntie katkesi äkillisesti. Kopran kaksi veljestä ja kaksi sisarta jäivät orvoiksi. Sahan ennustettiin kaatuvan, mutta parikymppiset Keijo ja Tenho Kopra purivat hammasta ja käärivät hihansa. 1980-luvulla saha kuului jo Suomen suurlaitoksiin.Koprat kamppailivat suurteollisuutta vastaan. Nämä yrittivät hukuttaa sahan sen omiin hakkeisiin. ”Karmea leikki” päättyi voitettuun taisteluun, mutta ankaraan sotaväsymykseen: saha myytiin 1990-luvun taitteessa. Hinta oli hulppea: ”Ainoa sahakauppa Suomessa jossa myyjäkin on jotain saanut.” Koprista tuli miljonäärejä.Mutta sahaamista ei voinut lopettaa eikä ilman purun tuoksua elää. Vuotta myöhemmin Koprat tekivät paluun ostamalla uudet laitokset. Tilaa ei kuitenkaan enää ollut kahdelle Kopralle: Tenho joutui lähtemään, Keijo veti mukaan poikansa Villen ja Pekan.Kahdessa vuosikymmenessä Versowoodiksi ristitty firma kasvoi Suomen suurimmaksi yksityiseksi sahayhtiöksi. Sahureiden taskuihin jäi lopulta muutakin kuin puruja ja käsiin muutakin kuin känsiä ja tikkuja.Huikean menestyksen hinta oli kuitenkin kova. Kuka hallitsi suursahaa? Luopumisen tuskasta ja vallanjaon vaikeudesta kehkeytyi viiltävä perimyssota.

Teodor ”Teutori” Kopra oli tilallisen poika, monialayrittäjä ja pirtukauppias Karjalan kannaksella. Sota ajoi Koprat kotikonnuilta evakkoon Juupajoelle. Teutori kulki polkupyörällä tukkikaupoilla ja sahaili selässäkannettavalla sirkkelillä talotarpeita jälleenrakentavassa Pohjois-Hämeessä. Saha pärjäsi ja vähän kasvoikin, kunnes Teutorin elämäntie katkesi äkillisesti. Kopran kaksi veljestä ja kaksi sisarta jäivät orvoiksi. Sahan ennustettiin kaatuvan, mutta parikymppiset Keijo ja Tenho Kopra purivat hammasta ja käärivät hihansa. 1980-luvulla saha kuului jo Suomen suurlaitoksiin. Koprat kamppailivat suurteollisuutta vastaan. Nämä yrittivät hukuttaa sahan sen omiin hakkeisiin. ”Karmea leikki” päättyi voitettuun taisteluun, mutta ankaraan sotaväsymykseen: saha myytiin 1990-luvun taitteessa. Hinta oli hulppea: ”Ainoa sahakauppa Suomessa jossa myyjäkin on jotain saanut.” Koprista tuli miljonäärejä. Mutta sahaamista ei voinut lopettaa eikä ilman purun tuoksua elää. Vuotta myöhemmin Koprat tekivät paluun ostamalla uudet laitokset. Tilaa ei kuitenkaan enää ollut kahdelle Kopralle: Tenho joutui lähtemään, Keijo veti mukaan poikansa Villen ja Pekan. Kahdessa vuosikymmenessä Versowoodiksi ristitty firma kasvoi Suomen suurimmaksi yksityiseksi sahayhtiöksi. Sahureiden taskuihin jäi lopulta muutakin kuin puruja ja käsiin muutakin kuin känsiä ja tikkuja. Huikean menestyksen hinta oli kuitenkin kova. Kuka hallitsi suursahaa? Luopumisen tuskasta ja vallanjaon vaikeudesta kehkeytyi viiltävä perimyssota.

Walter Ahlström var en gång landets rikaste man och ägare till det största privata företaget i Finland. Han var en självlärd teknolog, en känslig filantrop, en tyrannisk arbetsgivare och en benhård affärsman: En imperiebyggare som tog enorma risker, och som både lyckades och misslyckades. Biografin blåser syre i en marmorbyst och gör den levande och färgstark.

Ahlström är en av släkterna i den berömda 1960-talssången om de 20 framgångsrika familjerna i Finland. Ahlström var i tiden ett av Finlands största mångbranschföretag, men denna bok är inte bara en företagshistorik. Släkten Ahlström har varit med om att tillsammans med Aino och Alvar Aalto skapa Artek, restaurang Savoy och världsberömda Villa Mairea. Glaskonstnärerna Tapio Wirkkala och Timo Sarpaneva designade båda glas för Iittala och Karhula – två företag ägda av Ahlström. I släkten Ahlström ingår ingenjörer, affärsmän och affärskvinnor, både konservativa och framstegsvänliga personer, estetiker och livsnjutare. Släktrötterna var det som gav många kraft – också att strida med varandra.  Bolagscheferna lärde sig spela instrumentet Ahlström – eller så inte. I Varkaus växte Ahlströms industrikonglomerat sig så stort att det höll på att bli företagets svanesång. Fil.dr Sakari Siltalas tecknar ett spännande porträtt av en av Finlands allra mäktigaste släkter.

Tilallisen poika F. M. Pitkäniemi (1878-1948) väitteli vuonna 1908 tohtoriksi kartelleista, renkaista ja trusteista. Hän kauppasi voita Valion pääjohtajana kolmekymmentäkuusi vuotta. Kovaluisen bisnesmiehen johdossa osuusliike paisui mahtiinsa. Pitkäniemi paimensi Suomen osuustoimintaliikettä, kirnusi ja lypsi maalle mehevät sopimukset kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Valion laboratoriossa keiteltiin hänen kaudellaan Nobelin arvoiset AIV-suolot ja -rehut.Paperi-insinööri Axel Solitander (1878-1944) nousi verkostoillaan sisällissodan melskeistä valtion teollisuushallintoon ja New Yorkin pääkonsuliksi. Solitander pestattiin neljännesvuosisadaksi Suomen metsäteollisuuden ”poliittisen kartellin”kärkipaikalle, alan ykköslobbariksi. Hän toimi Lapuanliikkeen aikana kauppa- ja teollisuusministerinä. Solitander oli armoton valtiokapitalismin ja holhoavan osuustoiminnan vastustaja.Voipaavi ja metsälobbari, metsän ja mullan aateliset, tunnettiin ja tiedettiin. Nykyään heitä ei enää muisteta. Syytä olisi.Kirnu ja kartelli on rikasta, runsasta ja rouheaa ajankuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten Suomesta. Se on kielellisesti eläväinen, vuorovedoin vauhdikkaasti etenevä kaksoiselämäkerta, jota höystää lempeä ironia ja huumori.

Suomen suurimman yrityksen patruuna ja maan rikkain mies. Afäärifennomaani Antti Ahlströmin vanhin poika, mesenaatti Maire Gullichsenin isä. Luksusautoihin, huvipursiin, salonkivaunuihin ja Euroopan kylpylöihin viehtynyt joviaali seuramies. Herkkäsieluinen, taidetta rakastava mesenaatti ja lahjakas pianisti. Tulisieluinen fennomaani, suomalaisuusliikkeen ruotsinkielinen rahasäkki. Tyrannimainen työnantaja, lakkojen rusentaja ja ankara kotidespootti. Tunteellinen, epävakaa luonne. Murhayrityksestä hengissä selvinnyt suurherra. Imperiumin rakentaja. Itseoppinut visionäärinen teknologi. Heikkohermoinen pessimisti. Luunkova bisnesmies.Walter Ahlström (1875-1931) toimi A. Ahlström Oy:n pääjohtajana vuosina 1907-1931. Hänen ohjauksessaan yhtiö laajensi toimintaansa sahateollisuudesta kukoistavaksi monialayritykseksi.Riskejä kaihtamaton Walter eli korkeaa peliä. Hän sekä voitti että hävisi.Korkea peli valittiin Vuoden historiateokseksi 2023 Se oli myös Kanava-palkintoehdokas ja Vuoden tiedekirja -finalisti.

Suomen suurimman yrityksen patruuna ja maan rikkain mies. Afäärifennomaani Antti Ahlströmin vanhin poika, mesenaatti Maire Gullichsenin isä. Luksusautoihin, huvipursiin, salonkivaunuihin ja Euroopan kylpylöihin viehtynyt joviaali seuramies. Herkkäsieluinen, taidetta rakastava mesenaatti ja lahjakas pianisti. Tulisieluinen fennomaani, suomalaisuusliikkeen ruotsinkielinen rahasäkki. Tyrannimainen työnantaja, lakkojen rusentaja ja ankara kotidespootti. Tunteellinen, epävakaa luonne. Murhayrityksestä hengissä selvinnyt suurherra. Imperiumin rakentaja. Itseoppinut visionäärinen teknologi. Heikkohermoinen pessimisti. Luunkova bisnesmies.Walter Ahlström (1875-1931) toimi A. Ahlström Oy:n pääjohtajana vuosina 1907-1931. Hänen ohjauksessaan yhtiö laajensi toimintaansa sahateollisuudesta kukoistavaksi monialayritykseksi.Riskejä kaihtamaton Walter eli korkeaa peliä. Hän sekä voitti että hävisi.

Håkansit ovat lähtöisin Petsmosta, ”maailman parhaasta kylästä” Pohjanmaan ruotsalaisrannikolta. Perheyritys käynnistyi 1890-luvulla höyrysahasta. Se paloi kolmesti, mutta tuhkasta nousi yhtä ja toista. Håkansit hinasivat puutavaralauttoja, pyytivät hylkeitä, pyörähtivät Amerikan raitilla ja taistelivat sisällissodassa. Pirtun salakuljetus toi 1920–30-luvulla tienestejä ja uutta kalustoa. Laillisemmin suku erikoistui meripelastukseen. Håkansit ovat hoidelleet haaksirikkoja ja nostaneet hylkyjä kohta vuosisadan – pidempään kuin mikään muu suomalaisfirma.Alfons Håkans Oy kasvoi 1900-luvun lopulla varustamojätiksi. Keikkoja kertyi niin kalastuspaattien kivelle karahduksista kuin matkustajalauttojen kuuluisimmista suuronnettomuuksista. 2000-luvulla Håkans laajeni Baltiaan ja kansainvälistyi pohjoisen Itämeren ykköseksi hinaajavarustamona ja meripelastajana. Liiketoiminta kytkeytyi huoltovarmuuden kriiseihin ja kansallisen turvallisuuden kohtalonkysymyksiin niin 1920- kuin 2020-luvullakin.Kaikilla aikakausilla menestys maksoi verta ja hikeä. Ylityöllistetyn sukeltaja-patruunan jalat piti amputoida pala palalta. Miljoonia tuli ja meni. Meren antimet hupenivat usein jalkapallon pelikentillä. Håkansit perustivat, omistivat ja rahoittivat Turussa FC Interiä.Suvun afäärien ja elämäntöiden kokonaisuus on pysynyt pinnalla jo kuusi sukupolvea. Tähän teokseen Håkansit valuttavat suolaisen ja makean merihistoriansa.

Håkansit ovat lähtöisin Petsmosta, ”maailman parhaasta kylästä” Pohjanmaan ruotsalaisrannikolta. Perheyritys käynnistyi 1890-luvulla höyrysahasta. Se paloi kolmesti, mutta tuhkasta nousi yhtä ja toista. Håkansit hinasivat puutavaralauttoja, pyytivät hylkeitä, pyörähtivät Amerikan raitilla ja taistelivat sisällissodassa. Pirtun salakuljetus toi 1920–30-luvulla tienestejä ja uutta kalustoa. Laillisemmin suku erikoistui meripelastukseen. Håkansit ovat hoidelleet haaksirikkoja ja nostaneet hylkyjä kohta vuosisadan – pidempään kuin mikään muu suomalaisfirma.Alfons Håkans Oy kasvoi 1900-luvun lopulla varustamojätiksi. Keikkoja kertyi niin kalastuspaattien kivelle karahduksista kuin matkustajalauttojen kuuluisimmista suuronnettomuuksista. 2000-luvulla Håkans laajeni Baltiaan ja kansainvälistyi pohjoisen Itämeren ykköseksi hinaajavarustamona ja meripelastajana. Liiketoiminta kytkeytyi huoltovarmuuden kriiseihin ja kansallisen turvallisuuden kohtalonkysymyksiin niin 1920- kuin 2020-luvullakin.Kaikilla aikakausilla menestys maksoi verta ja hikeä. Ylityöllistetyn sukeltaja-patruunan jalat piti amputoida pala palalta. Miljoonia tuli ja meni. Meren antimet hupenivat usein jalkapallon pelikentillä. Håkansit perustivat, omistivat ja rahoittivat Turussa FC Interiä.Suvun afäärien ja elämäntöiden kokonaisuus on pysynyt pinnalla jo kuusi sukupolvea. Tähän teokseen Håkansit valuttavat suolaisen ja makean merihistoriansa.

Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodoille. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle.Saha siirtyi 1889 Ahlströmin sukudynastialle, jonka hallussa puru pöllysi 125 vuotta. Suursaha kärsi sodista, virkistyi jälleenrakennuksesta ja uhkasi sammua useaan kertaan. Pihlava loimusi punaisena, vaikka työnantaja mursi lakot kovin ottein. 2010-luvulla sahan osti Pekka Kopran Westas. Ryysyranta reipastui viimeistään 2020-luvun koronavuosien sahabuumissa.Eläväinen teos leikkaa tärkeitä lastuja Suomen sahahistoriasta: teollistumisesta, lakoista ja niiden murtamisesta, saha-arjesta, yritysjärjestelyistä ja niin edelleen. Näköala avautuu paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen, sahan päältä ja lautatarhasta kabinettien verhojen taakse.Kirja ilmestyy myös englanniksi nimellä Cutting Edge. The Pihlava Sawmill 1875-2025.

Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodoille. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle.Saha siirtyi 1889 Ahlströmin sukudynastialle, jonka hallussa puru pöllysi 125 vuotta. Suursaha kärsi sodista, virkistyi jälleenrakennuksesta ja uhkasi sammua useaan kertaan. Pihlava loimusi punaisena, vaikka työnantaja mursi lakot kovin ottein. 2010-luvulla sahan osti Pekka Kopran Westas. Ryysyranta reipastui viimeistään 2020-luvun koronavuosien sahabuumissa.Eläväinen teos leikkaa tärkeitä lastuja Suomen sahahistoriasta: teollistumisesta, lakoista ja niiden murtamisesta, saha-arjesta, yritysjärjestelyistä ja niin edelleen. Näköala avautuu paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen, sahan päältä ja lautatarhasta kabinettien verhojen taakse.Kirja ilmestyy myös englanniksi nimellä Cutting Edge. The Pihlava Sawmill 1875-2025.

A stunning biography that breathes life into all-but-forgotten marble bust.The leader of Finland's largest private company and the country's richest man. An avid socialite enamoured with luxury cars, sleek yachts, private railway cars and European spa resorts. A refined patron of the arts and talented pianist, as well as a strident Swedish-speaking Fennoman and important financial supporter of a fledgling Finnish nation. A self-taught technological visionary and industrial titan who built up a vast empire. An emotional and unstable despot in his family home. A tyrannical employer and ruthless strikebreaker who became the target of an assassination attempt. A hypersensitive pessimist and a tough-as-nails business tycoon.Walter Ahlström (1875-1931) served as the director of the Finnish company A. Ahlström Ltd from 1907 to 1931. Under his guidance, the firm expanded its operations from a small collection of sawmills to become a thriving industrial powerhouse.Walter was a dauntless risk-taker who was fated to play a game of high stakes. During his event-filled lifetime, he both won and lost.

A stunning biography that breathes life into all-but-forgotten marble bust.The leader of Finland's largest private company and the country's richest man. An avid socialite enamoured with luxury cars, sleek yachts, private railway cars and European spa resorts. A refined patron of the arts and talented pianist, as well as a strident Swedish-speaking Fennoman and important financial supporter of a fledgling Finnish nation. A self-taught technological visionary and industrial titan who built up a vast empire. An emotional and unstable despot in his family home. A tyrannical employer and ruthless strikebreaker who became the target of an assassination attempt. A hypersensitive pessimist and a tough-as-nails business tycoon.Walter Ahlström (1875-1931) served as the director of the Finnish company A. Ahlström Ltd from 1907 to 1931. Under his guidance, the firm expanded its operations from a small collection of sawmills to become a thriving industrial powerhouse.Walter was a dauntless risk-taker who was fated to play a game of high stakes. During his event-filled lifetime, he both won and lost.

The Pihlava sawmill was founded in 1875 on islets of the Kokemäenjoki River delta, on Finland's west coast. Logs were driven to the logistical hub from the country's dense inland forests. Barges carried boards and planks from the sawmill to the Reposaari shipyard, from where they were steamed off to all corners to the world.In 1889, the sawmill passed to the Ahlström family dynasty, under whose control it flourished for the next 125 years. The large sawmill operation was hit hard by the wars, revived by reconstruction and, on several occasions, dangerously close to going under. Through it all, the proletariat torch burned bright among the workers of Pihlava, despite their patron's merciless strikebreaking.In the 2010s, Pekka Kopra's Westas Group assumed ownership of the sawmill. The post-pandemic sawmill boom of the 2020s at last solidified the rejuvenation of the industry's business prospects and Pihlava's cutting edge.This seminal account relates the colourful history of the Finnish sawmill industry: from industrialisation, the perils of early sawmill operations, and labour strikes and their suppression to corporate restructuring and other more contemporary phenomena. The book's perspective expands out from the local to the national to the global, providing an eagle eye view of the sawmill and timberyard and a glimpse behind the office curtains.*Doctor of Philosophy Sakari Siltala is a historian and award-winning non-fiction writer who has written extensively about the forest industry.