Liian vaikea kieli voi hankaloittaa tiedon saamista ja käsittelyä, itseilmaisua ja omien asioiden hoitamista. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto, jota tarvitsevat monenlaiset ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa. Sen tavoitteena on vähentää kieleen kytkeytyvää syrjäytymistä.

Osa selkokielen kohderyhmistä on erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsee kielellistä tukea läpi elämänsä. Vaikka selkokielen tarve tunnistetaan, sen tutkimus on käynnistynyt toden teolla vasta viime vuosina.

Tutkimusretkellä selkokieleen kartoittaa tuoreen tutkimuksen tilaa ja aukkopaikkoja. Teos kuvaa selkokieltä monialaisena ja monitieteisenä ilmiönä: selkoviestinnän kielellisten piirteiden ohella selkokieltä voidaan tarkastella niin terveystaloustieteen, kielitieteen kuin vammaistutkimuksenkin lähtökohdista. Voisiko saavutettava viestintä esimerkiksi auttaa säästämään terveydenhoitokuluissa?

Liian vaikea kieli voi hankaloittaa tiedon saamista ja käsittelyä, itseilmaisua ja omien asioiden hoitamista. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto, jota tarvitsevat monenlaiset ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa. Sen tavoitteena on vähentää kieleen kytkeytyvää syrjäytymistä.

Osa selkokielen kohderyhmistä on erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsee kielellistä tukea läpi elämänsä. Vaikka selkokielen tarve tunnistetaan, sen tutkimus on käynnistynyt toden teolla vasta viime vuosina.

Tutkimusretkellä selkokieleen kartoittaa tuoreen tutkimuksen tilaa ja aukkopaikkoja. Teos kuvaa selkokieltä monialaisena ja monitieteisenä ilmiönä: selkoviestinnän kielellisten piirteiden ohella selkokieltä voidaan tarkastella niin terveystaloustieteen, kielitieteen kuin vammaistutkimuksenkin lähtökohdista. Voisiko saavutettava viestintä esimerkiksi auttaa säästämään terveydenhoitokuluissa?

Liian vaikea kieli voi hankaloittaa tiedon saamista ja käsittelyä, itseilmaisua ja omien asioiden hoitamista. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto, jota tarvitsevat monenlaiset ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa. Sen tavoitteena on vähentää kieleen kytkeytyvää syrjäytymistä.

Osa selkokielen kohderyhmistä on erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsee kielellistä tukea läpi elämänsä. Vaikka selkokielen tarve tunnistetaan, sen tutkimus on käynnistynyt toden teolla vasta viime vuosina.

Tutkimusretkellä selkokieleen kartoittaa tuoreen tutkimuksen tilaa ja aukkopaikkoja. Teos kuvaa selkokieltä monialaisena ja monitieteisenä ilmiönä: selkoviestinnän kielellisten piirteiden ohella selkokieltä voidaan tarkastella niin terveystaloustieteen, kielitieteen kuin vammaistutkimuksenkin lähtökohdista. Voisiko saavutettava viestintä esimerkiksi auttaa säästämään terveydenhoitokuluissa?