Tuula Karjalainen on ollut Helsingin taidemuseon ja Nykytaiteen museon Kiasman johtaja, opettanut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä tehnyt tv- ja radio-ohjelmia taiteesta. Hän on kirjoittanut taiteesta suuren määrän artikkeleita, samoin kirjoja, joista viimeisimmät ovat Tyko Sallisesta, Tove Janssonista ja Outi Heiskasesta kertovat teokset.

Hän on järjestänyt useita loistavia näyttelyitä - Bottero, Louise Bourgeous, Frida Kahlo, Ana Mendieta, Yoko Ono - joiden saaminen Suomeen oli kuin suurta seikkailua Meksikossa, New Yorkissa, Moskovassa. Hänen uransa kautta piirtyy taidemaailman koko valtava murros 1990-luvulta tähän päivään. Mukana ovat olleet näkyvästi naistaiteilijat ja heidän näyttelynsä, valokuva-, video-, performanssi- sekä outsider ja ite-taide hyväksyttyinä taiteenlajeina.

Taidemuseot ovat kasvattaneet suosiotaan kaikkialla, uusia museoita on syntynyt ja kävijämäärät nousseet. Työ taidemuseoissa on muuttunut: ulkopuolisen rahan osuus, medianäkyvyys ja kaupallisuus ovat kasvaneet. Tämä vaikuttaa myös museon johtamiseen. Nainen taidemuseon johtajana ärsytti monia 1990-luvulla, ja vielä 2000-luvulla ennakkoluulot saivat uskomattoman hauskoja ja outojakin piirteitä.

Taiteesta suoraan on merkittävän kulttuurivaikuttajan kiehtova muistelmateos. Näin suorasanaista kirjaa ei ole ennen kirjoitettu suomalaisesta museo- ja taidemaailmasta.

Tuula Karjalainen on ollut Helsingin taidemuseon ja Nykytaiteen museon Kiasman johtaja, opettanut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä tehnyt tv- ja radio-ohjelmia taiteesta. Hän on kirjoittanut taiteesta suuren määrän artikkeleita, samoin kirjoja, joista viimeisimmät ovat Tyko Sallisesta, Tove Janssonista ja Outi Heiskasesta kertovat teokset.

Hän on järjestänyt useita loistavia näyttelyitä - Bottero, Louise Bourgeous, Frida Kahlo, Ana Mendieta, Yoko Ono - joiden saaminen Suomeen oli kuin suurta seikkailua Meksikossa, New Yorkissa, Moskovassa. Hänen uransa kautta piirtyy taidemaailman koko valtava murros 1990-luvulta tähän päivään. Mukana ovat olleet näkyvästi naistaiteilijat ja heidän näyttelynsä, valokuva-, video-, performanssi- sekä outsider ja ite-taide hyväksyttyinä taiteenlajeina.

Taidemuseot ovat kasvattaneet suosiotaan kaikkialla, uusia museoita on syntynyt ja kävijämäärät nousseet. Työ taidemuseoissa on muuttunut: ulkopuolisen rahan osuus, medianäkyvyys ja kaupallisuus ovat kasvaneet. Tämä vaikuttaa myös museon johtamiseen. Nainen taidemuseon johtajana ärsytti monia 1990-luvulla, ja vielä 2000-luvulla ennakkoluulot saivat uskomattoman hauskoja ja outojakin piirteitä.

Taiteesta suoraan on merkittävän kulttuurivaikuttajan kiehtova muistelmateos. Näin suorasanaista kirjaa ei ole ennen kirjoitettu suomalaisesta museo- ja taidemaailmasta.