Pohjoinen Grönlanti oli 120 vuotta sitten vielä villiä luontoa, jossa elivät myskihärät, jääkarhut ja mursut. Paikalliset inuitit olivat kehittäneet ylivoimaisen kulttuurin arktiseen pohjolaan.

Pohjoisnavan saavuttaminen vaati Robert Pearyltä ja Matthew Hensonilta yhteensä yli kaksi vuosikymmentä. He saavuttivat ensimmäisinä pohjoisnavan vuonna 1909. Vain sillä oli arvoa – ainakin Pearylle.

Navalle oli rannikolta noin 700 kilometriä ahtojäitä, jääharjanteita, railoja ja avovesialueita, jotka oli ylitettävä pakkasessa ja viimassa. Matt Henson, ”musta inuitti”, orjan pojanpoika, oli alussa Pearyn henkilökohtainen palvelija, sitten assistentti ja lopussa Pearya parempi karaistunut vaeltaja ja valjakon ajaja. Ilman Pearyn tavoitteellisuutta, ilman Mattin ja inuittien rohkeutta ja taitoja he eivät olisi selvinneet hengissä. Inuitit eivät löytäneet navalta mitään, Peary sai rahaa ja kunniaa, Matt vain kunniaa, mutta sitäkin vasta vuosikymmenien jälkeen.

Tapahtumarikasta tarinaa elävöittävät Tom Pöystin (Peary) ja Mato Valtosen (Henson) taidokkaat dialogit. Kirjan kaksi viimeistä lukua lukee itseoikeutetusti Suomen tunnetuin arktisten alueiden retkeilijä, Pata Degerman. Kirjailija Matti Lainemalla on itsellään seitsemän omakohtaista kokemusta Alaskan retkistä vuosina 1976 - 2006 ja hän on etsinyt tietoa muutenkin arktisiin löytöretkiin liittyen vuosikymmenien ajan ollen eräs Suomen parhaiten aiheeseen perehtyneistä henkilöistä.

arktisten retkien karttoja:
https://www.facebook.com/profile.php?id=61553483546851

Pohjoinen Grönlanti oli 120 vuotta sitten vielä villiä luontoa, jossa elivät myskihärät, jääkarhut ja mursut. Paikalliset inuitit olivat kehittäneet ylivoimaisen kulttuurin arktiseen pohjolaan.

Pohjoisnavan saavuttaminen vaati Robert Pearyltä ja Matthew Hensonilta yhteensä yli kaksi vuosikymmentä. He saavuttivat ensimmäisinä pohjoisnavan vuonna 1909. Vain sillä oli arvoa – ainakin Pearylle.

Navalle oli rannikolta noin 700 kilometriä ahtojäitä, jääharjanteita, railoja ja avovesialueita, jotka oli ylitettävä pakkasessa ja viimassa. Matt Henson, ”musta inuitti”, orjan pojanpoika, oli alussa Pearyn henkilökohtainen palvelija, sitten assistentti ja lopussa Pearya parempi karaistunut vaeltaja ja valjakon ajaja. Ilman Pearyn tavoitteellisuutta, ilman Mattin ja inuittien rohkeutta ja taitoja he eivät olisi selvinneet hengissä. Inuitit eivät löytäneet navalta mitään, Peary sai rahaa ja kunniaa, Matt vain kunniaa, mutta sitäkin vasta vuosikymmenien jälkeen.

Tapahtumarikasta tarinaa elävöittävät Tom Pöystin (Peary) ja Mato Valtosen (Henson) taidokkaat dialogit. Kirjan kaksi viimeistä lukua lukee itseoikeutetusti Suomen tunnetuin arktisten alueiden retkeilijä, Pata Degerman. Kirjailija Matti Lainemalla on itsellään seitsemän omakohtaista kokemusta Alaskan retkistä vuosina 1976 - 2006 ja hän on etsinyt tietoa muutenkin arktisiin löytöretkiin liittyen vuosikymmenien ajan ollen eräs Suomen parhaiten aiheeseen perehtyneistä henkilöistä.

arktisten retkien karttoja:
https://www.facebook.com/profile.php?id=61553483546851

Pohjoinen Grönlanti oli 120 vuotta sitten vielä villiä luontoa, jossa elivät myskihärät, jääkarhut ja mursut. Paikalliset inuitit olivat kehittäneet ylivoimaisen kulttuurin arktiseen pohjolaan.

Pohjoisnavan saavuttaminen vaati Robert Pearyltä ja Matthew Hensonilta yhteensä yli kaksi vuosikymmentä. He saavuttivat ensimmäisinä pohjoisnavan vuonna 1909. Vain sillä oli arvoa – ainakin Pearylle.

Navalle oli rannikolta noin 700 kilometriä ahtojäitä, jääharjanteita, railoja ja avovesialueita, jotka oli ylitettävä pakkasessa ja viimassa. Matt Henson, ”musta inuitti”, orjan pojanpoika, oli alussa Pearyn henkilökohtainen palvelija, sitten assistentti ja lopussa Pearya parempi karaistunut vaeltaja ja valjakon ajaja. Ilman Pearyn tavoitteellisuutta, ilman Mattin ja inuittien rohkeutta ja taitoja he eivät olisi selvinneet hengissä. Inuitit eivät löytäneet navalta mitään, Peary sai rahaa ja kunniaa, Matt vain kunniaa, mutta sitäkin vasta vuosikymmenien jälkeen.

Tapahtumarikasta tarinaa elävöittävät Tom Pöystin (Peary) ja Mato Valtosen (Henson) taidokkaat dialogit. Kirjan kaksi viimeistä lukua lukee itseoikeutetusti Suomen tunnetuin arktisten alueiden retkeilijä, Pata Degerman. Kirjailija Matti Lainemalla on itsellään seitsemän omakohtaista kokemusta Alaskan retkistä vuosina 1976 - 2006 ja hän on etsinyt tietoa muutenkin arktisiin löytöretkiin liittyen vuosikymmenien ajan ollen eräs Suomen parhaiten aiheeseen perehtyneistä henkilöistä.

arktisten retkien karttoja:
https://www.facebook.com/profile.php?id=61553483546851