Booknet Oy – förlag

Elonkirjon eli luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen tulee tapahtua käsi kädessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Meneillään olevissa kansainvälisissä neuvotteluissa elonkirjon suojelun vahvistamiseksi ei vielä ole löydetty tapaa puuttua tehokkaasti elonkirjon häviämisen juurisyihin ja erityisesti kestämättömiin kulutuskäytäntöihin.Suurempaa kannatusta on saanut suojeltavien alueiden lisääminen: useat toimijat ja valtiot kannattavat ns. 30x30 tavoitetta, eli sitä että 30 prosenttia maapallon maa-alueista ja 30 prosenttia meristä suojellaan vuoteen 2030 mennessä.Tämä tavoite herättää kuitenkin suurta huolta globaalin etelän alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöissä. Luonnonsuojelualueet ovat perinteisesti ohittaneet näiden yhteisöjen oikeudet ja samalla epäonnistuneet elonkirjon suojelussa.Luonnonsuojelun dekolonisaatio – Kohti kanssaelävää suojelua analysoi Brasilian, Etiopian, Intian, Kolumbian, Madagaskarin, Myanmarin, Saamenmaan ja Suomen esimerkein luonnonsuojelun kolonialistisia rakenteita ja painolastia.Tavoitteena on analysoida luonnonsuojelupolitiikan epäonnistumisen taustoja ja näkökulmia tarvittavaan muutokseen. Vaikka ympäristönsuojelussa huomioidaan entistä enemmän ihmisoikeudet, tarve syvemmälle luonnonsuojelun dekolonisaatiolle eli kolonialististen rakenteiden purulle on ilmeinen.Tavoitteena on vaikuttaa ”kanssaelävän luonnonsuojelun” mallin kehittämiseen osaksi ympäristö- ja kehityspolitiikkaa. Tämä yhdistyy tarvittavaan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen ja murrokseen, jossa käsitteitämme ja käytäntöjämme on arvioitava uudelleen. Samalla avataan mahdollisuuksia uudenlaiseen luonnonsuojeluun.

Fridtjof Nansen (1861-1930) oli norjalainen naparetkeilijä, diplomaatti ja tutkija. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888 ja yritti Pohjoisnavalle vuosina 1893-1896. Hän innostui yrittämään Grönlannin ylitystä vuonna 1883, kuultuaan suomalaisen Nordenskiöldin löytöretkestä samana vuonna. Ylitys hiihtämällä kesti 41 päivää, päättyen Godhamin vuonon lähelle länsirannikolla. Nansenin muistelmat kertoo tästä matkasta. Nansen toimi myös Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettuna ja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922. Osa I

Fridtjof Nansen (1861–1930) oli norjalainen naparetkeilijä, diplomaatti ja tutkija. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888 ja yritti Pohjoisnavalle vuosina 1893–1896. Hän innostui yrittämään Grönlannin ylitystä vuonna 1883, kuultuaan suomalaisen Nordenskiöldin löytöretkestä samana vuonna. Ylitys hiihtämällä kesti 41 päivää, päättyen Godhamin vuonon lähelle länsirannikolla. Nansenin muistelmat kertoo tästä matkasta.Nansen toimi myös Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettuna ja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.Osa II

Kertomus yrityksestä päästä Pohjoisnavalle. Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen oli norjalainen naparetkeilijä, tutkimusmatkailija, diplomaatti ja tieteilijä. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888. Vuonna 1893 Nansen johti retkikuntaa, jonka tavoitteena oli päästä Pohjoisnavalle ajelehtimalla merivirtojen mukana Pohjoisen jäämeren yli. Tähän tehtävään suunniteltiin jään puristuksen kestävä laiva Fram. Mukaan otettiin myös rekien vetämiseen tarkoitettuja koiria siltä varalta, että laiva ajautuisi sivuun pohjoisnavalta. Syksyllä meri jäätyi, ja miehet jännittivät kestäisikö heidän laivansa jäiden puserruksen. Fram kesti ahtojäiden puristuksen. Kun parin vuoden päästä helmikuussa 1895 kävi selväksi ettei Fram saavuttaisi pohjoisnapaa, Nansen lähti Johansenin kanssa rekiretkelle kohti pohjoisnapaa. Koirat vetivät rekiä, ja mukana oli myös kajakkeja avovesirailojen ylitystä varten. Jääröykkiöt hidastivat matkantekoa, joka hidastui myös vastaan puskevan jäänalaisen merivirran takia. Nansen onnistui löytämään talvehtimispaikan Frans Joosefin maasta, jonne miehet rakensivat talvimajan. Miehet ampuivat hylkeitä ja jääkarhuja ravinnoksi ja rasvatuikun polttoaineeksi. Osa II.

Palava totuus on valikoima historian suuria puolustuspuheita ja -kirjoituksia. Menneisyys on täynnä totuudenpuhujia, joiden suut on haluttu tukkia myrkkymaljalla, polttorovion savulla, kidutuksella, vankileirikurjuudella... Mutta kuten suomalainen sananlasku sanoo: ”Totuus ei pala tulessakaan”. Samaa todistaa tämä valikoima: heidän äänensä on tänäänkin elävä ja voimakas. Herran herjaaja Job, antiikin nuorison villitsijä Sokrates, Galilei (”se pyörii sittenkin”), homoseksuaali kirjailija Oscar Wilde vankilassa, juutalaisten puolustaja Emilè Zola, ”suuri sielu” Mahatma Gandhi, kansalaistottelematon Henry Thoreau, aseistakieltäytyjien puolustaja Leo Tolstoi... Viitisenkymmentä palavasieluista totuutensa puolustajaa, ihmiskunnan suurta miestä ja naista puolustamassa yhtä ihmisen suurinta oikeutta ja velvollisuutta: nousta puhumaan inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta, nousta vastustamaan vääryyttä, epäinhimillisyyttä, vääriä totuuksia. Valikoimassa on myös muutama puolustuspuhe tai -kirjoitus kaunokirjallisuudesta. Kirjailijan mielikuvitus voi joskus olla todistusvoimaisempi kuin dokumentti. Tekstit on koonnut ja taustoittanut Kalevi Kalemaa. Yksi valikoiman johtoajatuksista on Leo Tolstoin mielipide siitä, millaisin keinoin ”omantunnon kujanjuoksu” voitetaan: ”Tuo ase on se, että jokainen ihminen noudattaa järkensä ja omantuntonsa ääntä.” Kalevi Kalemaa on tamperelainen kirjailija. Hän on kirjoittanut näytelmiä, runoja, laulutekstejä, kuunnelmia, historiikkeja sekä näyttelijöiden, teatteriohjaajien ja suomalaisen poliittisen historian merkkihenkilöiden elämäkertoja.

Vuonna 1908 suomeksi julkaistu ja I.K Inhan kääntämä muistelmateos nyt äänikirjana kahdessa osassa. Vuosina 1903–1906 Amundsen kulki miehistöineen Pohjois-Amerikan pohjoisosien kiertävän luoteisväylän läpi ensimmäisenä. Oslosta Gjøa-nimisellä aluksella kohti luoteisväylää mukanaan viisi miestä. Amundsen ja hänen retkikuntansa jäsenet ystävystyivät Kanadan inuiittien, nesilikien, kanssa. Nesilikit opettivat norjalaisille, miten tehdä igluja, pukeutua järkevästi ja ajaa rekikoiria viuhkamaisessa muodostelmassa. Amundsenia kiehtoi nesilikien uskomattomat selviytymiskyvyt. Amundsen hyödynsi inuiteilta saamiaan oppeja myöhemmin saavuttaessaan ensimmäisenä etelänavan 1911. Osa 1.

Vuonna 1908 suomeksi julkaistu ja I.K Inhan kääntämä muistelmateos nyt äänikirjana kahdessa osassa. Vuosina 1903-1906 Amundsen kulki miehistöineen Pohjois-Amerikan pohjoisosien kiertävän luoteisväylän läpi ensimmäisenä. Booknet on julkaissut äänikirjan juhlavuoden kunniaksi. Sen luki tietokirjailija Ari Turunen. Vuonna 2023 on kulunut 120 vuotta kun Amundsen lähti Oslosta Gjoa-nimisellä aluksella kohti luoteisväylää mukanaan viisi miestä. Amundsen ja hänen retkikuntansa jäsenet ystävystyivät Kanadan inuiittien, nesilikien, kanssa. Nesilikit opettivat norjalaisille, miten tehdä igluja, pukeutua järkevästi ja ajaa rekikoiria viuhkamaisessa muodostelmassa. Amundsenia kiehtoi nesilikien uskomattomat selviytymiskyvyt. Amundsen hyödynsi inuiteilta saamiaan oppeja myöhemmin saavuttaessaan ensimmäisenä etelänavan 1911. Osa II

MARTTI TALVELA (1935-1989) kuuluu suomalaisen oopperan kuuluisimpiin ja kansainvälisesti menestyneimpiin laulajiin. Hänen tiensä maailmalle lähti opiskelukaupunki Savonlinnasta, ja sinne hän myös palasi oopperajuhlien taiteellisena johtajana 1970-luvulla. Uransa aikana Talvela ehti valloittaa äänellään niin Bayreuthin, Milanon La Scalan, Lontoon Govent Gardenin kuin New Yorkin Metropolitanin ooppera-areenat. Suurissa rooleissa viihtynyt laulaja oli kansainvälisen oopperamaailman pyörteissä ylpeä suomalaisuudestaan ja halusi aina korostaa kotimaansa kulttuurin elinvoimaa. Martti Talvelan elämäntyötä avartava teos pohjautuu Pentti Savolaisen ja Talvelan pitkään jatkuneeseen kirjeenvaihtoon. Savolainen on haastatellut myös lukuisia Talvelan ystäviä, työtovereita ja kollegoita, muun muassa Bayreuthin musiikkijuhlien pitkäaikaista johtajaa Wolfgang Wagneria ja New Yorkin Metropolitan-oopperan ylikapellimestaria James Levinea sekä presidentti Martti Ahtisaarta, jotka valottavat Talvelan persoonaa aivan uudella tavalla.

Gazan konflikti Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä on näkynyt niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa Suomessa ja ympäri maailmaa. Israelin ja palestiinalaisten välinen kriisi kuohuttaa, koska monella suomalaisella on ennakkokäsityksiä, joita on vaikea muuttaa. Israelin/Palestiinan tilanteesta uutisoidaan paljon, mutta sitä ymmärretään vähän. Tapahtumien ytimessä on Israelin järjestelmä, joka asettaa ihmiset erilaiseen asemaan ja jakaa heidät eri asuinalueille etnisen taustan mukaan. Järjestelmä täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille, mutta se ei ole toisinto Etelä-Afrikasta, vaan ainutlaatuinen omanlaisensa versio rotuerottelusta. Israelin apartheid on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys tämän järjestelmän historiasta, nykytilanteesta ja häämöttävästä lopusta. Syksy Räsänen on kosmologi, teoreettisen fysiikan dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Räsänen on myös tunnettu poliittinen kommentoija ja järjestön Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Suomen haaran puheenjohtaja.

Weera Sane saa tehtävän vanhasta kotikaupungista. ” Avaan Radio Porin nettilähetyksen. Kokemäenjoesta on löytynyt miehen ruumis!” Tuntematon rikollisliiga on tehnyt maihinnousun Suomeen. Lonkerot isketään syvälle liike-elämän ytimeen. Elämäntavoiltaan rosoinen yksityisetsivä Weera Sane saa tehtävän etsiä kadonnutta ratsastuksenopettajaa. Weera huomaa olevansa keskellä läpipääsemätöntä sumua, kunnes tapahtumien vyöry muuttaa etsijän rikollisten kohteeksi. Rutiinityö muuttuu kujanjuoksuksi, jossa elämän arvot mitataan. Muistot palaavat. Pärjääminen näillä kaduilla vaati taistelua ja karskia huumoria. Apuna oli Aimo. Ystävä, johon saattoi luottaa.

Heinrich Schultzin yli sata vuotta sitten kirjoittama teos ”Äiti kasvattajana” on edelleen ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Vaikka kirjan nimessä puhutaan äidistä kasvattajana, kirjan sisällöstä käy ilmi, että isän rooli on yhtä oleellinen. Tärkeintä on, että lapsi on rakastettu. Aikuiselle on helpompaa, jos on kaksi rakastavaa vanhempaa, jotka voivat jakaa keskenään vanhemmuuden ilot ja taakat. Kirja antaa vastauksen muun muassa siihen, kuinka lapsia lohdutetaan rakentavasti ja kuinka heistä kasvatetaan sekä itsenäisiä ja toimeliaita. Siinä käsitellään myös lapsen arvostavaa suhdetta luontoon ja eläimiin. ”Äiti kasvattajana”; viehättäköön ja valistakoon se taas uusia sukupolvia!

Kenraalikirjailija K. M. Wallenius liittyi moniin Suomen historian merkkitapauksiin. Hän oli jääkäriliikkeen kasvatti, valkoisen Suomen sotilasjohtaja ja Suomen armeijanorganisoija. Talvisodassa hän pysäytti puna-armeijan hyökkäyksen Lapin rintamalla. Kenraalimajuriksi Wallenius yleni kahdessatoista vuodessa.Wallenius oli vaikuttamassa keskeisesti myös Lapin historiaan ja kulttuurielämään. Hänestä tuli näkyvimpiä Lapin kirjailijoita, jonka kuusi lapinaiheista teosta ovat tulleet klassikoiksi. Vastapainona menestykselle Walleniuksen elämään mahtui myös vastoinkäymisiä ja suoranaisia romahduksia, jotka muuttivat elämän suuntaa. Arkistot, Walleniuksen omat kirjoitukset sekä tarkka tutkimustyö ovat olleet Lehtolan lähteinä kirjalle, joka luo elävää kuvaa niin Walleniuksen henkilökohtaisista vaiheista kuin Suomen ja Lapin historiastakin.

Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Stahlberg (1865-1952) eli erikoisen elämän keskellä Suomen suuria mullistuksia. Suomen itsenäistyttyä hän voitti Mannerheimin presidentinvaalissa. Syksyllä 1930 hän joutui lapuanliikkeen muiluttamaksi vaimonsa, kirjailija Ester Ståhlbergin kanssa. Ester arvioi kaappausta teräväkielisesti ja tuki miestään järkähtämättä.Vetävästi kirjoitettu teos kuvaa Ståhlbergin merkitystä suomalaisen oikeusvaltion ja parlamentarismin rakentajana. Kirja esittelee omaperäisen ajattelijan, jonka teesejä olivat kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä sosiaaliset uudistukset. Ståhlberg oli ensimmäisiä kansalaistottelemattomuuden ideaa kokeilleita, joka uskalsi tehdä urallaan monia näkyviä irtiottoja vallitsevasta ajattelusta.

Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaanTämä vaikutusvaltainen teos julkaistiin vuonna 1795, ja 150 vuotta myöhemmin perustettiin YK. Viimeinen suuri filosofi Immanuel Kant (1724-1804) pohtii klassikossaan keinoja globaalin rauhan saavuttamiseksi.Ajatus globaalista rauhasta on aina kiehtonut ihmismieltä. Kant luonnostelee konkreettisen kansainvälisen sopimuksen, jonka noudattaminen turvaisi pysyvän sodattoman tilan ihmiskunnalle.Kantin kuolematon teos on tutkielma aiheesta, joka on yhä yhtä ajankohtainen kuin ilmestyessään 1795, Ranskan vallankumouksen väkivaltaisina vuosina.

"Miksi ihmiset käyttävät niin paljon hengenlahjoja itsensä vahingoittamiseen sen sijaan että panisivat kaiken viisautensa onnensa varjelemiseen?" Yksi renessanssiajan merkittävimpiä ajattelijoita, Erasmus Rotterdamilainen, syntyi lokakuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä 1469 avioliiton ulkopuolella syntyneenä lapsena. Hänestä kasvoi latinan ja muiden klassisten kielten taitaja, ja hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja sisältäen omaa tuotantoa sekä käännöksiä. Erasmus eli aikana, jolloin Euroopan lähes jokainen kansakunta kävi sotaa: Rauhan valitus on syntynyt reaktiona ajan sotaisuuteen ja sotien aiheuttamiin tuhoihin. Hänen edustaman humanismin piirissä ajateltiin, että kansainväliset ristiriidat voitaisiin poistaa hyvällä tahdolla. Hän puhui rauhan puolesta ruhtinaille ja aatelisille, joita hän piti syypäinä vallitseviin sotiin ja rauhan puuttumiseen. Rauhan valitus eli Querela pacis julkaistiin 1517. Kirjassa Erasmus ottaa kantaa aikansa sotiin ja tuhotöihin joka niin hyvin sopii myös nykyaikaamme.

Gandhin alkuperäiskirjoitusten kokoelma välittää Mahatman, "suuren sielun", ajatuksia politiikasta ja taloudesta, väkivallasta ja väkivallattomuudesta, uskonnosta ja moraalista. Perustana on totuudessa pysyminen ja muutos väkivallattomin keinoin.

Väkivallatonta toimintaa radikalismin tueksi. Mahatma Gandhin toiminta ja ajattelu on innostanut kansanliikkeitä ja poliittisia ajattelijoita jo sadan vuoden ajan. Suomessa muun muassa rauhanliike ja ympäristöliike sekä viime vuosikymmenen globalisaatiokriittinen liike ovat saaneet tärkeitä vaikutteita Gandhilta. Tiukkasävyinen Hind swaraj -teksti ilmestyi ensin Etelä-Afrikassa vuonna 1909, myöhemmin se julkaistiin pamflettina Intiassa. Nyt ensimmäistä kertaa suomeksi ilmestyvää Hind swaraj – Vapaudesta -kirjaa voidaan pitää Gandhin filosofisesti ja poliittisesti tärkeimpänä teoksena. Se on kokonaisvaltainen esitys vapaudesta, totuuden etsimisestä ja väkivallattomasta vastarinnasta.

Pohjoinen Grönlanti oli 120 vuotta sitten vielä villiä luontoa, jossa elivät myskihärät, jääkarhut ja mursut. Paikalliset inuitit olivat kehittäneet ylivoimaisen kulttuurin arktiseen pohjolaan. Pohjoisnavan saavuttaminen vaati Robert Pearyltä ja Matthew Hensonilta yhteensä yli kaksi vuosikymmentä. He saavuttivat ensimmäisinä pohjoisnavan vuonna 1909. Vain sillä oli arvoa – ainakin Pearylle.Navalle oli rannikolta noin 700 kilometriä ahtojäitä, jääharjanteita, railoja ja avovesialueita, jotka oli ylitettävä pakkasessa ja viimassa. Matt Henson, ”musta inuitti”, orjan pojanpoika, oli alussa Pearyn henkilökohtainen palvelija, sitten assistentti ja lopussa Pearya parempi karaistunut vaeltaja ja valjakon ajaja. Ilman Pearyn tavoitteellisuutta, ilman Mattin ja inuittien rohkeutta ja taitoja he eivät olisi selvinneet hengissä. Inuitit eivät löytäneet navalta mitään, Peary sai rahaa ja kunniaa, Matt vain kunniaa, mutta sitäkin vasta vuosikymmenien jälkeen. Tapahtumarikasta tarinaa elävöittävät Tom Pöystin (Peary) ja Mato Valtosen (Henson) taidokkaat dialogit. Kirjan kaksi viimeistä lukua lukee itseoikeutetusti Suomen tunnetuin arktisten alueiden retkeilijä, Pata Degerman. Kirjailija Matti Lainemalla on itsellään seitsemän omakohtaista kokemusta Alaskan retkistä vuosina 1976 - 2006 ja hän on etsinyt tietoa muutenkin arktisiin löytöretkiin liittyen vuosikymmenien ajan ollen eräs Suomen parhaiten aiheeseen perehtyneistä henkilöistä.arktisten retkien karttoja:https://www.facebook.com/profile.php?id=61553483546851

Leo Tolstoin eloisat esseet ravistavat ihmiskuntaa vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen. Tolstoin omatunto puhuu rauhan, kristillisten hyveiden, rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Väkivallattomuuson tiivis tutkimukseen perustuva tietokirja väkivallattomuudesta ja opas käytännön toimintaan. Samalla se on pamfletti väkivallattoman toiminnan puolesta.Suuret yhteiskunnalliset liikkeet ovat alkaneet tajunnan liikkeinä - väkivallattomina - halutessaan valloittaa ihmisten mielet. Suomen passiivinen vastarinta, Intian itsenäisyystaistelu, mustien kansalaisoikeusliike Yhdysvalloissa ja Baltian maiden uudelleen itsenäistyminen ovat historian esimerkkejä väkivallattomuuden voimasta suurempia mahteja vastaan.

Pentti Linkolan aseistariisuva klassikko. Jännitteisenä jälleenrakennuksen ja sotien aikana Linkolan kirja on taas ajankohtainen. Aikanaan kohua herättäneessä pamfletissa Linkola kehottaa kieltäytymään aseista. Pentti Linkola oli ensimmäisiä suomalaisia pasifisteja 1960-luvulla, jolloin isänmaan puolustaminen asein oli vielä tuoreessa muistissa. Globaalit ongelmat tekivät tuloaan, ja niin myös solidaarisuus. Pasifismi vaikutti 1960-luvulla lukuisten ryhmien tapoihin nähdä maailman kriisit, ja se voi tehdä saman myös tänään. Pentti Linkolan pasifistinen klassikko perustelee viisaasti, kuinka elämän pelastaminen vaatii asepalveluksesta kieltäytymistä. Isänmaan ja ihmisten puolesta -pamfletti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1960, ja siitä on otettu lukuisia lisäpainoksia. Linkolan psykologisesti taitavat perustelut murskaavat uskoa asevoimien tarpeellisuuteen. Rauhaa ei voi syntyä, ellei osaa vastustaa sotaa ruokkivia mielikuvia. Pamfletti on provokaatio vallitsevaa turvallisuuspoliittista ajattelua vastaan, ja se oli yksi tärkeimmistä sysäyksistä 60-lukulaiselle kulttuurin muutokselle. Pentti Linkola on tunnettu radikaali ympäristöfilosofi, toisinajattelija, kehityskriitikko, luonnonsuojelija, ornitologi ja esseisti.

Pasifismia 2 500 vuotta! Väkivalta ja terrorismi herättävät vaikeita kysymyksiä. Pasifisti ei kuitenkaan alistu, vaan toimii. Kirja opettaa ymmärtämään, kuinka rauhanomaisesti kohdata väkivaltainen ihminen. Kirjoittamassa muun muassa Mahatma Gandhi, Henry Thoreau, Leo Tolstoi ja Kurt Vonnegut.Suurin sielua uhkaava vaara on lähtöisin siitä itsestään ja tämän vaaran voittaminen antaa meille voimaa voittaa koko maailma.– Mahatma Gandhi

Leo Mechelin - Senaattorin elämäntarina Senaattori Leo Mechelin (1839-1914) on Suomen historian merkittävimpiä henkilöitä. Aikanaan häntä kuvattiin sekä kylmän hillityksi poliitikoksi että äkkipikaiseksi kansankiihottajaksi. Hänen elämäntarinansa on valaiseva kertomus Venäjän vallan alla olleesta Suomesta itsenäistymisen kynnyksellä.Monessa mukana ollut Mechelin oli jo 1860-luvulla perustamassa Nokia Osakeyhtiötä. Hänestä tuli valtio-oikeuden professori vuonna 1874 ja myöhemmin senaatori, joka antoi lopulta naisille äänioikeuden. Mechelin ajoi Suomen autonomista asemaa valtiona, joka on perustuslaillisessa valtioliitossa Venäjän kanssa.1900-luvun alussa alkoivat sortovuodet ja levottomuudet, ja kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti Mechelinin pois maasta. Kun Bobrikov oli murhattu vuonna 1905, palasi Mechelin Suomeen sankarina.Leo Mechelin oli myös pasifisti, joka ajoi kansainvälisen oikeuden kehittämistä normittamaan valtioiden välisiä suhteita ja sääntelemään niiden välisiä ristiriitoja.

Elävästi kirjoitettu kertomus suomalaissyntyisestä A. E. Nordenskiöldistä ja hänen johtamastaan vuosina 1878-1879 Vega-aluksella tehdystä löytöretkestä.Nordenskiöld oli rohkea lähtiessään valloittamaan Koillisväylää, jota kukaan hänen edeltäjänsä ei ollut pystynyt purjehtimaan edes puoliväliin. Nordenskiöld oli kuitenkin ehtinyt tutkia jäitä ja arktista luontoa viidellä retkellä Huippuvuorilla ja kahdella Grönlannissa.Vegan retki toteutui suunnitelmien mukaisesti. Ainoa yllätys oli aikainen talvi, joka pakotti Vegan talvehtimaan tsuktsien niemimaalla. Eräs retken arvokkaimmista tuloksista oli laaja selvitys tästä polaarikansasta.arktisten retkien karttoja:https://www.facebook.com/profile.php?id=61553483546851

E. P. Thompson (1924–1993) on viime vuosisadan siteeratuimpia – jos ei siteeratuin – historioitsija maailmassa, mutta historian tutkimisen ohella hän myös vaikutti historian kulkuun.Oman aikansa edelläkävijän kirjoitukset ovat hälyttävän ajankohtaisia.

Pohjoisnavan valloitus oli 1800-luvun lopussa kiivaimmillaan, ja norjalainen Fridtjof Nansen (1861-1930) oli eräs sen ajan lahjakkaimmista tutkimusmatkailijoista. Kerättyään vuosikausia tietoa, Nansen uskoi, että laiva pystyisi ajautumaan jäiden mukana lähelle pohjoisnapaa. Asiantuntijat pitivät ajatusta järjettömänä, mutta Nansen toteutti suunnitelmansa. Matkaa varten rakennettu Fram-laiva suunniteltiin kestämään ahtojäiden puristus ja tarjoamaan 13 hengen miehistölle lämpimät olosuhteet. Matkaan otettiin mukaan tarvikkeita viideksi vuodeksi, mutta riittäisikö se? Kirjan alussa kerrotaan Fram-laivan etenemisestä kohti pohjoisnapaa, ja löytöretken jännittävimmät hetket kohdataan, kun Nansen päättää jättää laivan ja lähteä suksilla ja koiravaljakoilla kohti pohjoisnapaa yhdessä Johansenin kanssa. Kylmä, nälkä ja luonnon arvaamattomuus tekivät heidän matkastaan armottoman selviytymistaistelun, ja samalla yhden legendaarisimmista arktisista löytöretkistä. Läpi jäisen helvetin on tarinallistettu kertomus, jossa yhdistyvät Nansenin omat kuvakset ja historialliset lähteet. Kirjaan on lisätty harvoin nähtyjä alkuperäisiä valokuvia, jotka herättävät kertomuksen vaiheet todentuntuisiksi.arktisten retkien karttoja:https://www.facebook.com/profile.php?id=61553483546851

"Maalaisjärkinen johtaminen" on kokeneen konsultin omiin johtamis- ja konsulttikokemuksiin, arkisiin tilanteisiin sekä ihmisen käyttäytymismallien ja organisaatiokulttuurien ymmärtämiseen perustuva kirjaus johtamisen nykytilasta ja tilanteen parannuskeinoista.Kirjan tekstiä eivät rasita korkean tason johtamisoppien markkinoinnit, johtamisgurujen esiintuomiset ja heidän viisauksiensa lainaukset, vaan se on täysin käsitettävää tavallisella arkijärjellä, koska esimerkit ovat kenen tahansa tunnistettavissa. Johtamisgurujen sijaan lainataan kyllä eräitä muita kirjoittajia. Tätä kirjaa voi ismien puutteesta huolimatta hyvin käyttää myös johtamiskoulutuksen apuvälineenä, keskustelun käynnistäjänä silloin kun vakavasti pyritään arkikäytäntöjä parantamaan ja siten tosissaan edistämään toiminnan tuloksellisuutta.

Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä Osa 1Aluksi oli luoto ja sen päälle syntyi linna. Viereen kehittyi kaupunki. Vuosien kuluessa sodittiin ja vähitellen linna menetti merkityksensä. Tuli uusi aika, kun ihmiset ja tavarat alkoivat liikkua veden päällä. Kaupunki vaurastui, linna keksittiin uudelleen ja alkoi matkailun aika. Syntyi matkailukaupunki.Savonlinnalaislähtöinen Yleisradiossa johtajana toimiva Ville Vilén on kirjoittanut kirjan, joka valottaa 1900-luvun vaihteen elämää ja kehitystä Savonlinnassa. Teoksen keskeisinä elementteinä ovat tuolloin pystytetyt rakennukset ja matkailu- ja kylpyläkaupungin kehityksen kulkuun vaikuttaneet ihmiset. Rikkaalla arkistokuvituksella varustetun tietoteoksen julkaisee Savonlinnan maakuntamuseo. Mukana on paljon ennen julkaisematonta kuvamateriaalia.- Tässä kirjassa olen halunnut kertoa tarinan siitä Savonlinnasta, joka syntyi 1900-luvun vaihteessa reilut 120 vuotta sitten. Alkuinnostuksen antoivat kaupungin kadonneet rakennukset, joiden tuhoutumista ja säilymistä olen itsekin todistanut 1960-luvulta saakka, kuvailee Vilén.Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä kertoo erityisesti arkkitehtuurista, valokuvauksesta ja yhteiskunnan kehittymisestä. Esiin nousevat vierailevat valtakunnalliset arkkitehdit, kaupungin omat suunnittelevat rakennusmestarit, kaupunkia rakentaneet urakoitsijat ja tätä kaikkea kuvanneet tunnetut ja tuntemattomat valokuvaajat. Valokuvaajista Signe Brander ja V.A. Sihvonen on esitelty tarkemmin, samoin kuin merkittävä suunnittelija ja urakoitsija Kustaa Laukkanen.- Savonlinna on palkitseva tutkimuskohde, sillä kaupungista on syystäkin otettu paljon valokuvia eri aikakausina. Näin ollen valokuvat ja kuvaajat ovat saaneet teoksesta arvoisensa tilan, Vilén jatkaa.Tätä äänikirjaa voi kuunnella kaikilta suurimmilta alustoilta ja kirjaa on saatavilla Riihisaaren - Savonlinnan museon museokaupasta sekä Helsingin Rosebud Sivullisen kirjakaupasta Kaisaniemenkadulta.

Jack Londonin kirjat olivat 1950-luvulla koulunsa käyneiden mielilukemista, ja idea patikkamatkasta Alaskassa syntyi Londonia lukiessa. Kolme miestä: insinööri Taisto Talasmaa ja ekonomit Tarmo Vahvelainen ja Matti Lainema päättivät vuonna 1976 kävellä Alaskan halki. Kukaan, joita he haastattelivat, ei varoittanut meitä Alaskassa kävelemisen vaaroista, ja vasta perillä heille kerrottiin, että Alaskassa voi vain lentää, ajaa koiravaljakolla tai meloa kanootilla. Heille kerrottiin, että jos oli pakko kävellä, kävelijä menetti mielenterveytensä väsyttyään vaikeassa maastossa hyttysten kiusaamana. Talasmaa oli kertonut tuntemalleen radioamatöörille vaelluksesta ja saanut heidät seuraamaan retkeä.. Kun he myöhemmin istuivat lentokentän laidalla Alaskassa, kaikki lentäjät poikkesivat tervehtimään hulluja käveleviä suomalaisia! Matti Lainema kävi Alaskassa vuosina 1976 - 2006 peräti seitsemän kertaa ja otti ensimmäisen reissun jälkeen mukaansa myös omat ja Talasmaan pojat.