Heikki Savolainen – författare

Yksinvaltiaan elämä ja teotKeisari Augustus (63 eaa. - 14 jaa.) hallitsi kolmen maanosan kohtaloita yli neljäkymmentä vuotta, ja tuona aikana hän muutti Rooman rappeutuneen tasavallan yksinvaltiaan hallitsemaksi keisarikunnaksi. Augustus oli moniulotteinen mies - pikkukaupungin pojasta tuli Rooman imperiumin ensimmäinen keisari. Augustus oli propagandan mestari, joka rakensi taidokkaasti julkisen kuvansa, ja osasi taitavasti naamioida yksinvaltiutensa demokratian kaapuun.Tässä kirjassa esitellään Augustuksen itsensä laatima muistokirjoitus, Res gestae, joka hakattiin pronssitauluihin hänen hautansa edustalle ja lähetettiin kopioina ympäri laajaa valtakuntaa. Kirjoituksessaan Augustus muistelee valloittamiaan maita, hallitsemiaan ihmisiä, rakentamiaan temppeleitä ja vuodattamiaan kyyneleitä. Hän kertoo avoimesti saavutuksistaan ja teoistaan, mutta vähintäänkin yhtä mielenkiintoista on se, mitä hän jättää kertomatta.Jokaista Res gestaen -kappaletta seuraa kommenttiosuus, jossa muistokirjoituksen suomentaja Pekka Tuomisto käy läpi laajemmin Augustuksen usein hyvin niukkasanaisesti mainitsemia tapahtumia, paikkoja ja henkilöitä. Tuomisto on myös laatinut teokseen esipuheen ja Augustuksen syntyperää ja nuoruusvuosia esittelevän johdannon

Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä Osa 1Aluksi oli luoto ja sen päälle syntyi linna. Viereen kehittyi kaupunki. Vuosien kuluessa sodittiin ja vähitellen linna menetti merkityksensä. Tuli uusi aika, kun ihmiset ja tavarat alkoivat liikkua veden päällä. Kaupunki vaurastui, linna keksittiin uudelleen ja alkoi matkailun aika. Syntyi matkailukaupunki.Savonlinnalaislähtöinen Yleisradiossa johtajana toimiva Ville Vilén on kirjoittanut kirjan, joka valottaa 1900-luvun vaihteen elämää ja kehitystä Savonlinnassa. Teoksen keskeisinä elementteinä ovat tuolloin pystytetyt rakennukset ja matkailu- ja kylpyläkaupungin kehityksen kulkuun vaikuttaneet ihmiset. Rikkaalla arkistokuvituksella varustetun tietoteoksen julkaisee Savonlinnan maakuntamuseo. Mukana on paljon ennen julkaisematonta kuvamateriaalia.- Tässä kirjassa olen halunnut kertoa tarinan siitä Savonlinnasta, joka syntyi 1900-luvun vaihteessa reilut 120 vuotta sitten. Alkuinnostuksen antoivat kaupungin kadonneet rakennukset, joiden tuhoutumista ja säilymistä olen itsekin todistanut 1960-luvulta saakka, kuvailee Vilén.Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä kertoo erityisesti arkkitehtuurista, valokuvauksesta ja yhteiskunnan kehittymisestä. Esiin nousevat vierailevat valtakunnalliset arkkitehdit, kaupungin omat suunnittelevat rakennusmestarit, kaupunkia rakentaneet urakoitsijat ja tätä kaikkea kuvanneet tunnetut ja tuntemattomat valokuvaajat. Valokuvaajista Signe Brander ja V.A. Sihvonen on esitelty tarkemmin, samoin kuin merkittävä suunnittelija ja urakoitsija Kustaa Laukkanen.- Savonlinna on palkitseva tutkimuskohde, sillä kaupungista on syystäkin otettu paljon valokuvia eri aikakausina. Näin ollen valokuvat ja kuvaajat ovat saaneet teoksesta arvoisensa tilan, Vilén jatkaa.Tätä äänikirjaa voi kuunnella kaikilta suurimmilta alustoilta ja kirjaa on saatavilla Riihisaaren - Savonlinnan museon museokaupasta sekä Helsingin Rosebud Sivullisen kirjakaupasta Kaisaniemenkadulta.

Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä IIAnders Auvisen SavonlinnaRiihisaari - Savonlinnan museoAnders Auvinen saapui veljensä hevoskyydillä Savonlinnan syysmarkkinoille Kiteeltä vuonna 1859 toiveikkaana miehenalkuna. Hän sai kauppa-apulaisen paikan, ja hitaasti mutta varmasti hänestä kehittyi kaupungin merkittävin liikemies. Matkalla Auvisenrinteeseen oli niin valoa kuin varjojakin.Ympäristön tulevan kauppaneuvoksen toiminnalle antoi merkittävin harppauksin 1870-luvulla kehittynyt Savonlinnan kaupunki. Laivaliikenne ja puukauppa toivat vaurautta uinuvaan pikkukaupunkiin ja monet tänä päivänäkin merkittävät toiminnot kuten kansakoulu, kaupunginvaltuusto, matkailu ja oma sanomalehti saivat alkunsa.

Lintuhuviloita Savonlinnasta haudankaivaja Ruuskasen tapaan -teos dokumentoi Marko Ruuskasen ainutlaatuista ja kulttuurihistoriallisesti ansiokasta linnunpönttöjen rakentamisprojektia. Riihisaaren - Savonlinnan museon tuorein julkaisu kertoo lisäksi kuvin ja tarinoin nyt jo kadonneiden savonlinnalaisrakennusten historiaa. Kirja toimii myös retkioppaana entisajan kaupunkiin.Savonlinnalainen haudankaivaja Marko Ruuskanen on päivätyönsä ohella jo muutaman vuoden ajan nikkaroinut eri puolille Savonlinnaa näköislinnunpönttöjä, jotka on ripustettu pitkin kaupunkia niille paikoille, joista vanhat alkuperäiset rakennukset ovat jo kadonneet. Vanhojen rakennusten mallien mukaan tehdyt lintuhuvilat kertovat elävästi kaupungin historiasta ja tekevät sitä uudella tavalla näkyväksi. Vastaavanlaista projektia ei ole tiettävästi tehty missään muualla. Sekä linnut että ihmiset ovat ottaneet nämä sympaattiset ja taidokkaat linnunpöntöt omakseen.Lintuhuviloita Savonlinnasta haudankaivaja Ruuskasen tapaan avaa ja dokumentoi tätä Marko Ruuskasen ainutlaatuista ja omaehtoista linnunpönttöprojektia. Kirja on lisäksi monipuolinen tietopaketti, jossa vanhojen valokuvien ja rakennusten kautta kerrotaan Savonlinnan rakennushistoriaa ja kaupunkitarinoita. Kirjaa voi hyvin käyttää myös oppaana lintuhuviloiden luokse, sillä se on kätevän kokoinen ja siinä on mukana kartta. Kirjan on kirjoittanut Ville Vilén ja sen ulkoasusta ja taitosta vastaa Kimmo Heikkilä. Työryhmään on lisäksi kuulunut museonjohtaja Nikke Kaartinen. Kirja on tehty yhteistyössä Marko Ruuskanen kanssa.Yksityiskohtaisen näköislinnunpöntön tekemiseen voi kulua tekijältään helposti parisataa tuntia. Työt pönttöjen parissa alkavat yleensä aamuvarhaisella kolmen maissa, ennen varsinaisen työpäivän alkua. Intohimoinen pönttöprojekti täyttää muutenkin tekijän vapaahetket. Ruuskanen itse toteaa kirjassa työstään seuraavasti: ”Kaikki kaupunkipönttöni ovat sydäntyötäni. Siksi laitan jokaisen signeerauksen lisäksi pienen sydämen. Sen oman pienen sydämeni.”Lintuhuviloita Savonlinnasta haudankaivaja Ruuskasen tapaan jatkaa Savonlinnan museon julkaisusarjaa, joka keskittyy Savonlinnan historiaan, rakennuksiin ja kaupunkitarinoihin. Teos on osa Savonlinnan museon Riihisaari järvisaaristolaisen kulttuuriperinnön ydintä etsimässä -hanketta. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on tukenut kirjan julkaisua.