Kyllä tää alkaa olla lähellä sitä Ruotsin mallia. Rikolliset järjestöt on tällaisia klaaneja. Niihin synnytään ja niillä on kaupunginosa, mitä ne hallitsee. Side kuulua siihen jengiin on helvetin paljon tiukempi kuin jossain prätkäjengeissä. Yhtäkkiä toisille tuntemattomat ihmiset on sitten jotain jengiveljiä.
Raa'at pahoinpitelyt, vaaralliset huumausaineet ja räväkät jengipomot ovat vallanneet Suomen median uutissyötteen ja herättävät meissä kysymyksiä. Miksi joku liittyy jengiin? Miten uudet jengit eroavat vanhoista? Ovatko jengisodat myös Suomen tulevaisuus?
Kukapa osaisi vastata paremmin kuin Mika ”Immu” Ilmén.
Immu vietti nuoruutensa Vantaan väkivaltaisessa katujengissä ja nousi myöhemmin moottoripyöräjengi Cannonballin asekersantiksi. Hänen vastuullaan oli muun muassa ampuma-aseiden hankkiminen ja niistä huolehtiminen.
Nyt, rikokset ja väkivallan taakseen jättäneenä itähelsinkiläisenä isänä, Immu paljastaa konnamaailman likaisimman puolen. Immu ei hyssyttele ja lässyttele, vaan kertoo asioista puistattavimpia yksityiskohtia myöten. Hänen viestinsä viranomaisille on selkeä: ”Nyt tarvitaan kovia, määrätietoisia otteita.”
Kirja sisältää myös Immun entisten jengikavereiden sekä muun muassa poliisien kommentteja ja tarinoita suomalaisista jengeistä ja niiden edesottamuksista. Kirjan toinen tekijä Sami Lotila on pitkän linjan toimittaja ja kirjailija.
