Millaista kieltä viranomaisen on käytettävä opasteissa, sähköposteissa tai digitaalisissa palveluissa? Onko englannin kielellä oikeus syrjäyttää suomi ja ruotsi julkisessa hallinnossa "kansainvälisyyden" nimissä?Kielilaki kanteluiden valossa on ajankohtainen teos, joka valottaa Suomen kansalliskielten asemaa nykypäivän viranomaisviestinnässä. Kirja kokoaa yhteen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja, jotka on annettu Jani Koskisen vuodesta 2019 alkaen tekemiin kanteluihin. Tapaukset kattavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita terveydenhuollosta ja korkeakouluista aina kunnallisiin harrastepalveluihin ja opasteisiin.Kirjan ytimessä on huoli suomen ja ruotsin kielen käyttöalan kaventumisesta tilanteissa, joissa julkiset toimijat asettavat englannin kielen ensisijaiseksi tai jopa ainoaksi asiointikieleksi. Oikeusasiamiehen ratkaisut tarjoavat tärkeää oikeudellista tulkintaa siitä, miten perustuslakia ja kielilakia tulee soveltaa käytännössä. Teos ei ainoastaan dokumentoi lainvalvontaa, vaan Jani Koskinen analysoi jälkisanoissaan oikeusasiamiehen linjauksia asiantuntijan näkökulmasta. Kirja sopii kielellisistä oikeuksista kiinnostuneille, viranomaisviestinnän ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten suomalaista kielimaisemaa puolustetaan virallisia teitä pitkin.

Millaista kieltä viranomaisen on käytettävä opasteissa, sähköposteissa tai digitaalisissa palveluissa? Onko englannin kielellä oikeus syrjäyttää suomi ja ruotsi julkisessa hallinnossa "kansainvälisyyden" nimissä?Kielilaki kanteluiden valossa on ajankohtainen teos, joka valottaa Suomen kansalliskielten asemaa nykypäivän viranomaisviestinnässä. Kirja kokoaa yhteen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja, jotka on annettu Jani Koskisen vuodesta 2019 alkaen tekemiin kanteluihin. Tapaukset kattavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita terveydenhuollosta ja korkeakouluista aina kunnallisiin harrastepalveluihin ja opasteisiin.Kirjan ytimessä on huoli suomen ja ruotsin kielen käyttöalan kaventumisesta tilanteissa, joissa julkiset toimijat asettavat englannin kielen ensisijaiseksi tai jopa ainoaksi asiointikieleksi. Oikeusasiamiehen ratkaisut tarjoavat tärkeää oikeudellista tulkintaa siitä, miten perustuslakia ja kielilakia tulee soveltaa käytännössä. Teos ei ainoastaan dokumentoi lainvalvontaa, vaan Jani Koskinen analysoi jälkisanoissaan oikeusasiamiehen linjauksia asiantuntijan näkökulmasta. Kirja sopii kielellisistä oikeuksista kiinnostuneille, viranomaisviestinnän ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten suomalaista kielimaisemaa puolustetaan virallisia teitä pitkin.

Millaista kieltä viranomaisen on käytettävä opasteissa, sähköposteissa tai digitaalisissa palveluissa? Onko englannin kielellä oikeus syrjäyttää suomi ja ruotsi julkisessa hallinnossa "kansainvälisyyden" nimissä?Kielilaki kanteluiden valossa on ajankohtainen teos, joka valottaa Suomen kansalliskielten asemaa nykypäivän viranomaisviestinnässä. Kirja kokoaa yhteen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja, jotka on annettu Jani Koskisen vuodesta 2019 alkaen tekemiin kanteluihin. Tapaukset kattavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita terveydenhuollosta ja korkeakouluista aina kunnallisiin harrastepalveluihin ja opasteisiin.Kirjan ytimessä on huoli suomen ja ruotsin kielen käyttöalan kaventumisesta tilanteissa, joissa julkiset toimijat asettavat englannin kielen ensisijaiseksi tai jopa ainoaksi asiointikieleksi. Oikeusasiamiehen ratkaisut tarjoavat tärkeää oikeudellista tulkintaa siitä, miten perustuslakia ja kielilakia tulee soveltaa käytännössä. Teos ei ainoastaan dokumentoi lainvalvontaa, vaan Jani Koskinen analysoi jälkisanoissaan oikeusasiamiehen linjauksia asiantuntijan näkökulmasta. Kirja sopii kielellisistä oikeuksista kiinnostuneille, viranomaisviestinnän ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten suomalaista kielimaisemaa puolustetaan virallisia teitä pitkin.