Aleksi Neuvonen – författare

Kohti parempaa maailmaa

Miten suojella maapalloa tuholta? Miten lisätä maailman turvallisuutta? Miten jakaa hyvinvointi tasa-arvoisemmin? Entä miten voin itse vaikuttaa?

Yhdistyneiden kansakuntien kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä parantaa maailman rauhaa, turvallisuutta, hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Työkaluna on seitsemäntoista kohdan Kestävän kehityksen ohjelma, johon kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.Presidentti Tarja Haloselle kestävän kehityksen periaatteet ovat aina olleet tärkeitä, ja tämä käsikirjakin on syntynyt hänen aloitteestaan. Se selventää paitsi kestävän kehityksen historiaa ja filosofiaa myös sen käytännön haasteita – niin globaalissa taloudessa ja politiikassa kuin suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti on kyse esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, naisten aseman ja koulutuksen parantamisesta – kaikki ne vähentävät köyhyyttä ja alttiutta kriiseihin. Ilmaston muuttumiseen taas vaikuttavat energiaratkaisut, teollisuuden kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu.Mutta myös yksilön valinnoilla on merkitystä. Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen haluaa avata ajattelun ovia, näyttää, miten yhteisessä maailmassa elämme, ja neuvoa, miten kuka tahansa voi ohjata kulutustottumuksiaan vastuullisempaan suuntaan.Kirjoittajina on sisä- ja ulkopolitiikan veteraaneja sekä talouden ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijoita mm. YK-liitosta, ympäristöjärjestöistä ja ajatushautomo Demos Helsingistä, Tarja Halosen lisäksi mm. kansanedustaja Erkki Tuomioja, taloustieteilijä Sixten Korkman sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kirjan toimittaa Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja, FT Suvi Ahola."Kestävä kehitys on välttämätöntä sekä ihmiskunnan itsensä että planeettamme kannalta. Tämä merkitsee ajattelemattoman kulutuksen ja ahneuden loppua. Tai ainakin sen pitäisi merkitä, jos tunnemme yhteistä vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta." – Presidentti Tarja Halonen

Miten digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa, taloutta ja elämää?

Digitalisaatio ymmärretään edelleen ikään kuin ATK:n saapumisena – uutena teknologiana, joka tekee asioista hienompia. Digitalisaation väitetään muuttavan milloin mitäkin: koulutuksen, teollisuuden, hallinnon, kaupan, liikenteen ja niin edespäin.

Harva pysähtyy miettimään, mikä on näiden muutosten yhteisvaikutus – miten yhteiskunta, talous ja elämä muuttuvat, kun ala toisensa jälkeen digitalisoituu – tai edes sitä, mitä digitalisaatio on.

Digitalisaatio radikaalina murroksena avaa meille näkymät tulevaisuuteen, jossa talouden ja yhteiskunnan rakenteet ovat lähes täysin toiset kuin teollisessa Suomessa – ja jossa on sekä voittajia että häviäjiä. Tämä kirja auttaa ymmärtämään tuon radikaalin murroksen logiikkaa ja hahmottamaan, miten digitaaliset teknologiat (kuten sensorit, massadata, keino- ja lisätty todellisuus sekä keinoäly) ja tietenkin kaiken taustalla oleva prosessointitehon ja verkottumisen kasvu näkyvät yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa.Kirja perustuu kokemukseen ja tutkimukseen. Sen ovat kirjoittaneet tulevaisuuden tutkijat ja lakimiehet, jotka ovat seuranneet ja muokanneet digitaaliteknologioiden marssia läpi Suomen viimeisen viidentoista vuoden ajan. Heidän viestinsä on positiivinen mutta herättelevä: Suomi tai mikään mukaan maa ei voi nojata vanhoihin vahvuuksiin tilanteessa, jossa kaikki etsivät, keksivät ja rakentavat uutta.

Jaakko Lindgren on asianajaja ja Dottir-asianajotoimiston osakas.Roope Mokka on ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja yhdessä Aleksi Neuvosen kanssa.Aleksi Neuvonen on ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja yhdessä Roope Mokan kanssa.Antti Toponen on oikeustieteen maisteri ja Dottir-asianajotoimiston Senior Associate.