Erkki Tuomioja – författare

Yllättäviä näkymiä vallan ytimeen ja maailmanpolitiikan myllerryksiin

Tunnustetun poliitikon ja tietokirjailijan päiväkirja on herkkupala lähihistoriastamme kiinnostuneille.

Erkki Tuomioja palasi päivänpolitiikkaan eduskuntavaaleissa 1991. Eduskuntaryhmän johdon jäsenenä hän pääsi oitis SDP:n kapeaan kärkikastiin, ja hänen havaintonsa ovat tarkkoja.Tuomiojan tiheät muistiinpanot avaavat näköalan ajanjaksoon, johon osuvat niin neuvostoimperiumin ja YYA-kauden loppu kuin Suomen askeleet EU:n jäsenyyteen. Ja lama ryskää. SDP:ssä kuohuu: puheenjohtaja vaihtuu kahdesti ja Ahtisaari kukistaa Sorsan kilvassa presidenttiehdokkuudesta. Tuomioja on mukana ja rekisteröi tilanteet läheltä.Teoksen on toimittanut valtiot. tri Veli-Pekka Leppänen. Hän on myös täydentänyt teosta tiivistelmillä kunkin vuoden päätapahtumista.

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti. Kansanedustajana hän on ollut vuosina 1970–1979 ja uudelleen vuodesta 1991 alkaen. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia. Suomen ulkoministerinä hän on toiminut vuosina 2000–2007 ja jälleen vuodesta 2011 alkaen.

Lähikuvia ja omaperäisiä näkemyksiä politiikasta meillä ja maailmalla

Erkki Tuomiojan päiväkirja jatkuu tiheänä: demarien terävin toisinajattelija kuvaa ja analysoi lamasta hitaasti toipuvaa Suomea – EU:ta, EMU:a tai Venäjää ohittamatta.

Kevään 1995 vaaleissa demarit voittavat ja ottavat hallitusvastuun. Tuomiojasta ei tule ministeriä, mutta hän pysyy vallan ytimessä. Eduskunnassa hän johtaa EU-asioissa keskeistä suurta valiokuntaa ja nousee 1996 Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi – "hallituksen kurikomppanian päälliköksi", kuten hän ironisoi.Demareissa muhii ärhäkkä kapina hallituksen leikkauksia vastaan. Tuomioja istuu hankalasti kahdella tuolilla: usein hän itse kyseenalaistaa lipposlaiset pakkosäästöt samalla kun torjuu eduskuntaryhmänsä repeilyjä.Euroopan unioni, erityisesti kaavailtu EMU-rahaliitto, työllistää ja epäilyttää Tuomiojaa. Kaiken aikaa hän ylläpitää tiiviitä yhteyksiä Euroopan poliittiselle huipulle.Teoksen on toimittanut valtiot. tri Veli-Pekka Leppänen. Hän on myös täydentänyt teosta tiivistelmillä kunkin vuoden päätapahtumista.

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti. Kansanedustajana hän on ollut vuosina 1970–1979 ja uudelleen vuodesta 1991 alkaen. Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana hän oli 1979–1991. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä, kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia ja on vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Suomen ulkoministerinä hän on toiminut vuosina 2000–2007 ja 2011–2015.

Kohti parempaa maailmaa

Miten suojella maapalloa tuholta? Miten lisätä maailman turvallisuutta? Miten jakaa hyvinvointi tasa-arvoisemmin? Entä miten voin itse vaikuttaa?

Yhdistyneiden kansakuntien kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä parantaa maailman rauhaa, turvallisuutta, hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Työkaluna on seitsemäntoista kohdan Kestävän kehityksen ohjelma, johon kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.Presidentti Tarja Haloselle kestävän kehityksen periaatteet ovat aina olleet tärkeitä, ja tämä käsikirjakin on syntynyt hänen aloitteestaan. Se selventää paitsi kestävän kehityksen historiaa ja filosofiaa myös sen käytännön haasteita – niin globaalissa taloudessa ja politiikassa kuin suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti on kyse esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, naisten aseman ja koulutuksen parantamisesta – kaikki ne vähentävät köyhyyttä ja alttiutta kriiseihin. Ilmaston muuttumiseen taas vaikuttavat energiaratkaisut, teollisuuden kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu.Mutta myös yksilön valinnoilla on merkitystä. Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen haluaa avata ajattelun ovia, näyttää, miten yhteisessä maailmassa elämme, ja neuvoa, miten kuka tahansa voi ohjata kulutustottumuksiaan vastuullisempaan suuntaan.Kirjoittajina on sisä- ja ulkopolitiikan veteraaneja sekä talouden ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijoita mm. YK-liitosta, ympäristöjärjestöistä ja ajatushautomo Demos Helsingistä, Tarja Halosen lisäksi mm. kansanedustaja Erkki Tuomioja, taloustieteilijä Sixten Korkman sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kirjan toimittaa Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja, FT Suvi Ahola."Kestävä kehitys on välttämätöntä sekä ihmiskunnan itsensä että planeettamme kannalta. Tämä merkitsee ajattelemattoman kulutuksen ja ahneuden loppua. Tai ainakin sen pitäisi merkitä, jos tunnemme yhteistä vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta." – Presidentti Tarja Halonen

Suosittu päiväkirjasarja jatkuu tihentyvin kuvin

Erkki Tuomiojan päiväkirjamerkinnöissä vuosilta 1998–2000 piirtyvät tarkasti näkyviin niin sisä- ja ulkopoliittiset kärhämät, EU- ja EMU-asiat kuin poliitikkojen tunnelmatkin.

Vuodet 1998–2000 merkitsevät Tuomiojalle kasvavan vastuun aikaa. Kevään 1999 vaalit ovat varoitus demareillekin, ja kovaa palautetta sataa kentältä. Hallitusneuvottelut ovat kiperät. Tuomioja astuu ensi kertaa ministeriksi, kauppa- ja teollisuusministeriön johtoon.Talvella 2000 Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi nousee Tarja Halonen, jonka tuolille ulkoministeriksi istuu Tuomioja. Alkaa hänen pitkä kautensa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keulilla. Mies sukkuloi vauhdilla ympäri maailmaa.Tuomioja havainnoi tapahtumia päivittäin. Päiväkirjat ovat ajan tuoretta ja pitävää dokumentointia. Teos päättää poikkeuksellisen päiväkirjasarjan ensimmäisen vuosikymmenen.Teoksen on toimittanut valtiot. tri Veli-Pekka Leppänen. Hän on myös täydentänyt teosta tiivistelmillä kunkin vuoden päätapahtumista.

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti. Kansanedustajana hän on ollut vuosina 1970–1979 ja uudelleen vuodesta 1991 alkaen. Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana hän oli 1979–1991. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä, kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia ja on vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän on toiminut vuosina 1996–1999, Suomen kauppa- ja teollisuusministerinä 1999–2000 sekä ulkoministerinä 2000–2007 ja 2011–2015.

Ulkoministerin matkassa kriisien keskellä

Erkki Tuomiojan päiväkirjasarjassa meno kovenee. Ulkoministerin taakka ja vastuu paisuvat, kun 11. syyskuuta 2001 kiirii tieto terroristi-iskuista New Yorkissa ja Washingtonissa.

Kriisitunnelmat leviävät pian, Suomessakin, ja 9/11 muuttaa maailmanjärjestystä peruuttamattomasti. Erkki Tuomioja ottaa osaa tapahtumiin, läheltä ja konkreettisesti. Ja päivä päivältä ulkoministeri myös kirjaa muistiin tärkeitä tilanteita, tapaamisia ja omia ajatuksiaan. Vuoden 2002 mittaan kasvaa läntinen paine Saddam Husseinia ja Irakia kohtaan. Hyökkäys näyttää vääjäämättömältä. Miten tilanteissa ajattelee ja reagoi Suomen valtiojohto? Miten ulkoministeri? Moniin arvoituksellisiin tapauksiin saadaan lisää valoa.

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti. Kansanedustajana hän on ollut vuosina 1970–1979 ja uudelleen vuodesta 1991 alkaen. Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana hän oli 1979–1991. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä, kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia ja on vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän on toiminut vuosina 1996–1999, Suomen kauppa- ja teollisuusministerinä 1999–2000 sekä ulkoministerinä 2000–2007 ja 2011–2015.

Mikä ihmiskunnan tuhoaa? Ja miten se voidaan estää?

Konkaripoliitikon ajankohtainen puheenvuoro, suuntaviittoja maailman pelastamiseen.

COVID-19-pandemia pakottaa meidät uudella tavalla pohtimaan maailman tilaa ja tulevaisuutta. Pandemia ei edes ole suurin ihmiskunnan kohtaama haaste. Suurimmat eksistentiaaliset uhat ovat kestämätön kehitys ja ydinaseet.

Kestämättömän kehityksen vakavin mutta ei suinkaan ainoa ilmentymä on ilmastonmuutos. Myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta. Moni on alkanut ymmärtää, että maailma ei voi jatkaa nykyistä menoaan – väestönkasvu mukaan lukien – jos haluamme säilyttää sen ihmislajille elinkelpoisena asuinympäristönä.

Pelkkä tietoisuus asiasta ei kuitenkaan vielä takaa, että sille osattaisiin tai edes haluttaisiin tehdä mitään. Myös valtarakenteiden on muututtava. Erkki Tuomioja käy kirjassaan haasteet lävitse, esittää olennaisia kysymyksiä ja hahmottaa mitä pitää tehdä matkalla kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Mikä ihmiskunnan tuhoaa? Ja miten se voidaan estää?

Konkaripoliitikon ajankohtainen puheenvuoro, suuntaviittoja maailman pelastamiseen.

COVID-19-pandemia pakottaa meidät uudella tavalla pohtimaan maailman tilaa ja tulevaisuutta. Pandemia ei edes ole suurin ihmiskunnan kohtaama haaste. Suurimmat eksistentiaaliset uhat ovat kestämätön kehitys ja ydinaseet.

Kestämättömän kehityksen vakavin mutta ei suinkaan ainoa ilmentymä on ilmastonmuutos. Myös luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta. Moni on alkanut ymmärtää, että maailma ei voi jatkaa nykyistä menoaan – väestönkasvu mukaan lukien – jos haluamme säilyttää sen ihmislajille elinkelpoisena asuinympäristönä.

Pelkkä tietoisuus asiasta ei kuitenkaan vielä takaa, että sille osattaisiin tai edes haluttaisiin tehdä mitään. Myös valtarakenteiden on muututtava. Erkki Tuomioja käy kirjassaan haasteet lävitse, esittää olennaisia kysymyksiä ja hahmottaa mitä pitää tehdä matkalla kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Tieto-Finlandialla palkittu kiehtova kaksoiselämäkerta.

Kuka tai mikä Hella Wuolijoki oikein oli? Oliko hän kirjailijan, liikenaisen ja radiojohtajan rooliensa takana sittenkin vakooja? Mikä oli hänen todellinen roolinsa sosialistien kansainvälisessä verkostossa ja sotien ajan poliittisissa väännöissä? Entä kuka tai mikä oli hänen sisarensa, Britannian kommunistipuolueen taustavaikuttaja Salme Pekkala-Dutt?

Hella Wuolijoen tyttärenpoika, valtiot. tri Erkki Tuomioja etsi vuosia vastauksia myös moniin muihin kysymyksiin. Niistä syntyi tämä kaksoiselämäkerta, joka kartoittaa perhesiteiden lisäksi maailmansotien aikaisia poliittisia yhteyksiä, avaa ovia salonkeihin, salaisiin neuvotteluhuoneisiin ja intiimeihin sisätiloihin. Teos seuraa rohkeasti ja raikkaasti kahta tahtonaista ja heidän monia miehiään kansainvälisen politiikan, vallan ja kaupankäynnin maailmassa.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Tieto-Finlandialla palkittu kiehtova kaksoiselämäkerta.

Kuka tai mikä Hella Wuolijoki oikein oli? Oliko hän kirjailijan, liikenaisen ja radiojohtajan rooliensa takana sittenkin vakooja? Mikä oli hänen todellinen roolinsa sosialistien kansainvälisessä verkostossa ja sotien ajan poliittisissa väännöissä? Entä kuka tai mikä oli hänen sisarensa, Britannian kommunistipuolueen taustavaikuttaja Salme Pekkala-Dutt?

Hella Wuolijoen tyttärenpoika, valtiot. tri Erkki Tuomioja etsi vuosia vastauksia myös moniin muihin kysymyksiin. Niistä syntyi tämä kaksoiselämäkerta, joka kartoittaa perhesiteiden lisäksi maailmansotien aikaisia poliittisia yhteyksiä, avaa ovia salonkeihin, salaisiin neuvotteluhuoneisiin ja intiimeihin sisätiloihin. Teos seuraa rohkeasti ja raikkaasti kahta tahtonaista ja heidän monia miehiään kansainvälisen politiikan, vallan ja kaupankäynnin maailmassa.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Viron ensimmäisen itsenäisyyskauden voimahahmon kiinnostava elämäkerta.

Viron ensimmäisen itsenäisyyskauden (1918–1940) historiasta nousee esiin kaksi nimeä ylitse muiden: Jaan Tõnisson ja Konstantin Päts. Heidän yhteistyönsä ja keskinäinen kilpailunsa on kuteena myös tässä Jaan Tõnissonin elämäkerrassa.

Päts aloitti vasemmistoradikaalina mutta päätyi autoritaariseksi diktaattoriksi. Tõnisson oli kansallismielinen oikeistolainen lehti- ja valtiomies, joka päätyi monien vaiheiden kautta liberaalin oppositon johtajaksi ja kuoli lopulta epäselviksi jääneissä olosuhteissa.

Erkki Tuomioja on valinnut työlleen kiinnostavan tarkastelukulman: hän punoo Tõnissonin elämänvaiheiden ja Viron poliittisen historian rinnalle Suomen samanaikaisia tapahtumia ja poliittisia ratkaisuja. Henkilöhistorian lisäksi lopputuloksesta voikin lukea kiinnostavia tulkintoja siitä, miten maantiede, naapuruussuhteet, poliitikkojen persoonalliset ominaisuudet ja pyyteet, samoin kuin usein vähäisetkin seikat, vaikuttavat historian suuriin käänteisiin ja maiden valtiollisen kehityksen suuntaan.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Elämä kuin seikkailuelokuvasta

Suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Aino Malmberg (1865–1933) oli monessa edelläkävijä. Hän eli värikkään elämän. Siihen mahtui jännitystä, uhkaa, kriisejä, kulttuuria, matkoja maailman ääriin, suuria tunteita, kaukorakkauksia, pettymyksiä ja raastavia henkilökohtaisia ratkaisuja.

Aino Malmberg oli moderni nainen, joka nousi ensimmäisten suomalaisnaisten joukossa yliopisto-opiskelijaksi. Hän jakoi aikaansa perheen, palkkatyön, Suomen itsenäisyyden edestä toimimisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kesken, kunnes muutti Lontooseen, erosi puolisostaan ja jätti lapsensa tämän kasvatettavaksi. Nykylukijan näkökulmasta Malmbergin kansainväliset verkostot ovat hämmästyttäviä. Hän tunsi henkilökohtaisesti pohjoisamerikkalaisia miljonäärejä (Henry Ford), venäläisiä terroristeja, Ison-Britannian korkeinta johtoa pääministereitä (Ramsay MacDonald) myöten ja angloamerikkalaisen taide- ja kulttuurielämän kansainvälisiä vaikuttajia (kuten G. B. Shaw ja Rudyard Kipling).

Marjo-Riitta Antikainen on Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti, joka on tutkinut suomalaista historiaa sukupuolen, uskonnon ja kansalaistumisen näkökulmista. Hän on aiemmin kirjoittanut muun muassa lottajohtaja Fanni Luukkosesta, vankien ystävä Mathilda Wredestä ja suomalaisen NNKY-liikkeen historiasta.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Elämä kuin seikkailuelokuvasta

Suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Aino Malmberg (1865–1933) oli monessa edelläkävijä. Hän eli värikkään elämän. Siihen mahtui jännitystä, uhkaa, kriisejä, kulttuuria, matkoja maailman ääriin, suuria tunteita, kaukorakkauksia, pettymyksiä ja raastavia henkilökohtaisia ratkaisuja.

Aino Malmberg oli moderni nainen, joka nousi ensimmäisten suomalaisnaisten joukossa yliopisto-opiskelijaksi. Hän jakoi aikaansa perheen, palkkatyön, Suomen itsenäisyyden edestä toimimisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kesken, kunnes muutti Lontooseen, erosi puolisostaan ja jätti lapsensa tämän kasvatettavaksi. Nykylukijan näkökulmasta Malmbergin kansainväliset verkostot ovat hämmästyttäviä. Hän tunsi henkilökohtaisesti pohjoisamerikkalaisia miljonäärejä (Henry Ford), venäläisiä terroristeja, Ison-Britannian korkeinta johtoa pääministereitä (Ramsay MacDonald) myöten ja angloamerikkalaisen taide- ja kulttuurielämän kansainvälisiä vaikuttajia (kuten G. B. Shaw ja Rudyard Kipling).

Marjo-Riitta Antikainen on Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti, joka on tutkinut suomalaista historiaa sukupuolen, uskonnon ja kansalaistumisen näkökulmista. Hän on aiemmin kirjoittanut muun muassa lottajohtaja Fanni Luukkosesta, vankien ystävä Mathilda Wredestä ja suomalaisen NNKY-liikkeen historiasta.

Erkki Tuomioja on mm. pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri, poliittisen historian dosentti ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.