Alpo Rusi – författare

Suomen poliittinen historia saa uutta sisältöä Rusiin kohdistuneen perättömän vakoiluepäilyn ruumiinavauksesta, käytössä uusia lähteitä!Syksyllä 2002 julkisuuteen vuoti tietoja Suojelupoliisin aloittamasta maanpetostutkinnasta. Televisioruudut täyttyivät Itä-Saksan lipusta ja professori Alpo Rusin kuvasta. Poliittisissa piireissä oli asiasta juoruttu jo kuukausia. Totuus oli hautautua mediakohuun, mikä oli lainvastaisen vuodon tarkoituskin.Kremlin jalanjäljet tekee vakoilukohun ruumiinavauksen. Todistetuista vakoilutapauksista vaiettiin, koska niistä jäljet johtivat Kremliin ja Suomen valtiojohtoon. Saksan tiedustelun vastavakoilu arvioi luottamuksellisesti jo talvella 2003 Alpo Rusiin liitetyn perusteettomaksi osoittautuneen vakoiluepäilyn poliittiseksi ajojahdiksi.Epäillyksi leimattu oli sotkettu Itä-Saksan ulkomaanvakoilun 1969 avaamaan tietolähteeseen, joka ei ollut epäilty. Kuka keksi nimetä Alpo Rusin vakoilijaksi? Ketkä antoivat perättömiä ilmiantoja? Miksi Supon poliittisia motiiveja ei epäilty? Oikeusoppineet ja poliitikot myötäilivät Supoa ja uhkailivat Rusin puolustajia. Vuonna 2009 Helsingin Hovioikeus tuomitsi kuitenkin valtion merkittäviin vahingonkorvauksiin.Martti Ahtisaaren syrjäyttäminen Mäntyniemestä kytkeytyi Kalevi Sorsan menneisyyteen. Hän oli ollut KGB:n ”luottamuksellinen kontakti” vuodesta 1969 ja hävinnyt 1993 SDP:n esivaalissa KGB-yhteyksien paljastumisen takia. Kosto on rikoksen tavallisimpia motiiveja.Kirjaa tehtäessä käytössä on ollut uusia lähteistä, mm. CIA:n salaisia raportteja ja aikalaislausuntoja.

”Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin.” - eversti Albert AkulovMikä oli Neuvostoliiton ystävyysliturgiaan verhotun poliittisen sodan vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan? Tätä sotaa harjoitti KGB, jonka kautta hoidettiin maamme Moskovan suhteita Mauno Koiviston presidenttikaudella 1982-1991. Keskeinen tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista, etenkin Naton vaikutuksesta.KGB vakoili ja harjoitti informaatiosotaa. Tehtaankadun kymmenet ”kotiryssiksi” nimetyt tiedusteludiplomaatit mairittelivat tai kiristivät avustajikseen yhteiskuntamme vaikuttajia, joita käytettiin KGB:n aktiivitoimien jalkaväkenä. Ymmärsikö valtiojohtomme KGB:n toimintaan liittyvät vaaratekijät?Suojelupoliisi vaihtoi tietoja ja nimilistoja KGB:n kanssa epämääräisten sopimuksien pohjalta. Miksi Koivisto lopetti SKP:n valvonnan, ja miksi puolueen saamaa laitonta NKP-rahaa ei tutkittu? Kommunistit olivat peitejärjestöineen kuitenkin yhteistyössä KGB:n kanssa. Miksi Koivisto ei ymmärtänyt ajoissa Euroopan muutosta?Teoksessa on käytetty Koiviston, Kekkosen, Suojelupoliisin ja Ulkoministeriön arkistojen lisäksi KGB:n, CIA:n ja Stasin arkistoja, kansainvälistä ja kotimaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä haastatteluja.Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi (s. 1949) on kansainvälisesti arvostettu diplomaatti ja ulkopolitiikan asiantuntija