Jarmo Korhonen – författare

Avattu ikkuna Paavo Väyrysen salassa pysyneeseen maailmaan

Alaston totuus Paavo Väyrysestä ja hänen poliittisesta urastaan 1970- ja 1980-luvun Suomessa.

Väyrysen valtakunta on armoton ja armahtava kuvaus ikuisesta vallanhalusta ja -himosta, pelinpolitiikasta, salaisista sopimuksista, pimeästä vaalirahoituksesta, maan tavasta, hyvä veli -verkostosta, median kaksinaamaisuudesta ja ulkopolitiikan Neuvostoliitto-kortista.Kirjan luettuaan ymmärtää, että aikakautensa sensaatiouutiset – jalasmökki- ja päivärahakiista, Vladimirov-kirje ja maanpetosväite, lentoemäntien nipistelyt, kassakaappisopimus ja vaalirahoitus – olivat vain sokerikuorrutus hillomunkin päällä.

Jarmo Korhonen on 48-vuotias poliittisen historian tekijä. Hän on toiminut keskustan puoluesihteerinä 2006–2010 ja Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtajana 1994–2006 ja ollut keskustan ja sen ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana 1980-luvulta alkaen. Korhonen on tutkinut Maalaisliitto-keskustan ja sen johdon salaisia arkistoja vuosilta 1958–2014 ja saanut tutustua keskustan ja sen presidenttiehdokkaiden Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen vaalikampanjoiden salaisimpiin papereihin.

Väyrysen valtakunnan aloittama ennennäkemätön suomalaisen politiikan läpivalaisu jatkuu

Kuvaus vuosien 1977–1983 suuresta suomalaisesta valtataistelusta, jonka osapuolina olivat kaikki kotimaiset valtatekijät, Neuvostoliitto ja pimeä vaaliraha. Koivisto, Karjalainen, Virolainen, Holkeri, Sorsa, Väyrynen... Suomen tasavallan presidentiksi Urho Kekkosen jälkeen tahtoi moni.

Valtataistelu kertoo, miten ja miksi Mauno Koivisto valittiin tasavallan presidentiksi ja kuinka Kalevi Sorsa yritti kaataa Koiviston presidenttihankkeen. Se on myös kuvaus keskustapuolueen katkerasta sisäisestä Väyrysen, Karjalaisen ja Virolaisen välisestä valtataistelusta, jossa avioero, alkoholi ja NKP näyttelivät ratkaisevaa roolia. Kirja paljastaa, mitä kaikkea halu päästä presidentiksi saa poliitikon tekemään isänmaan ja itsensä hyväksi."Tämä on raskas virka, sillä se on yksinäisen miehen työtä." – Urho Kekkonen kirjeessä Mika Waltarille.

Jarmo Korhonen on 49-vuotias poliittisen historian tekijä. Hän on toiminut keskustan puoluesihteerinä 2006–2010 ja Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtajana 1994–2006 ja ollut keskustan ja sen ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana 1980-luvulta alkaen. Korhonen on tutkinut Maalaisliitto-keskustan ja sen johdon salaisia arkistoja vuosilta 1958–2014 ja saanut tutustua keskustan ja sen presidenttiehdokkaiden Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen vaalikampanjoiden salaisimpiin papereihin.

Suomi on maa, jossa korruptio voi hyvin

Kurkistus suomalaiseen maan tapaan, hienostuneeseen korruptioon, jossa Hyvä Veli -järjestelmä hoitaa käytännön. Kirja kuin tulitikku, joka raapaisee valon ja sytyttää hallitsemattoman palon: tämän jälkeen paluuta entiseen ei enää ole.

Suomalainen korruptio on onnellisesti piilossa ja piilotettu, koska kukaan ei halua tutkia sitä. Meille on opetettu, että jokaisella suomalaisella on hinta ja kassakaapit ja nuotio ovat salaisuuksien säilyttämistä varten. Talon asioista ei huudella kylillä.Suomessa korruptio lymyää siellä, missä on valtaa ja rahaa; politiikan kaikilla tasoilla, eduskunnassa, valtioneuvostossa, puolueissa ja kunta- ja maakuntapolitiikassa. Talouselämä ostaa poliittisen vallan, jota se ei kansalta suoraan saa. Harmaa talous ja sen pyörittäminen on suomalainen harrastus siinä missä kännissä ajaminen tai heikoille jäille meneminenkin, ja korruptio on osa myös poliisin, oikeuslaitoksen ja median jokapäiväistä elämää.

Jarmo Korhonen on kirjoittanut kaksi Suomen poliittista lähihistoriaa käsittelevää tietokirjaa, Väyrysen valtakunta (2014) ja Valtataistelu (ilmestyy huhtikuussa 2015). Hän on toiminut keskustan puoluesihteerinä 2006–2010 ja Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtajana 1994–2006 ja ollut keskustan ja sen ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana 1980-luvulta alkaen. Korhonen on tutkinut maalaisliitto-keskustan ja sen johdon salaisia arkistoja vuosilta 1958–2014 ja saanut tutustua keskustan ja sen presidenttiehdokkaiden Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen vaalikampanjoiden salaisimpiin papereihin.

Vastakkainasettelun aika on täällä taas

Kirja pimeästä Suomesta ja sen johtavista poliitikoista – suomalaisen politiikan hämärimmät nurkkaukset ennennäkemättömässä läpivalaisussa!

Valta vaihtuu Suomessa. Uusi tasavallan presidentti valitaan tammi–helmikuussa 2018 ja uusi pääministeri eduskuntavaaleissa huhtikuussa 2019. Väistyykö presidentti Niinistö vapaaehtoisesti, vai nujertaako hän vallantavoittelijat kuin presidentti Urho Kekkonen voimiensa vuosina? Tuleeko SDP:n puheenjohtajasta eduskuntavaalien jälkeen uusi pääministeri, ja kuka hän on? Minne lähtevät SSS-miehet Sipilä, Stubb ja Soini? Historian roskatynnyri on täynnä entisiä korvaamattomia valtiomiehiä.Vallantavoittelijat sisältää tiiviit henkilökuvat paristakymmenestä johtavasta suomalaisesta poliitikosta ja avaa heidän menneisyytensä kansalaisten silmien eteen. Samalla kirja paljastaa salaisissa kabineteissa käytävän raa'an valtataistelun, jossa ratkaistaan Suomen linja 2020-luvun maailmassa ja johon osallistuvat suomalaisten kanssa myös ydinasevaltojen edustajat: amerikkalaiset ja venäläiset, CIA ja FSB. Pimeä ulkomainen raha virtaa Suomen politiikassa. Nyt on kyse itsenäisestä Suomesta – idän vaiko lännen leirissä?

Jarmo Korhonen on kirjoittanut kolme Suomen poliittista lähihistoriaa käsittelevää tietokirjaa, Väyrysen valtakunta (2014), Valtataistelu (2015) ja Maan tapa (2015), jotka kaikki ovat herättäneet runsaasti julkista keskustelua. Hän on toiminut keskustan puoluesihteerinä 2006–2010 ja Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtajana 1994–2006 ja ollut keskustan ja sen ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana 1980-luvulta alkaen. Korhonen on tutkinut maalaisliitto-keskustan ja sen johdon salaisia arkistoja vuosilta 1958–2014 ja saanut tutustua keskustan ja sen presidenttiehdokkaiden Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen vaalikampanjoiden salaisimpiin papereihin.

Suomen poliittinen historia saa uutta sisältöä Rusiin kohdistuneen perättömän vakoiluepäilyn ruumiinavauksesta, käytössä uusia lähteitä!Syksyllä 2002 julkisuuteen vuoti tietoja Suojelupoliisin aloittamasta maanpetostutkinnasta. Televisioruudut täyttyivät Itä-Saksan lipusta ja professori Alpo Rusin kuvasta. Poliittisissa piireissä oli asiasta juoruttu jo kuukausia. Totuus oli hautautua mediakohuun, mikä oli lainvastaisen vuodon tarkoituskin.Kremlin jalanjäljet tekee vakoilukohun ruumiinavauksen. Todistetuista vakoilutapauksista vaiettiin, koska niistä jäljet johtivat Kremliin ja Suomen valtiojohtoon. Saksan tiedustelun vastavakoilu arvioi luottamuksellisesti jo talvella 2003 Alpo Rusiin liitetyn perusteettomaksi osoittautuneen vakoiluepäilyn poliittiseksi ajojahdiksi.Epäillyksi leimattu oli sotkettu Itä-Saksan ulkomaanvakoilun 1969 avaamaan tietolähteeseen, joka ei ollut epäilty. Kuka keksi nimetä Alpo Rusin vakoilijaksi? Ketkä antoivat perättömiä ilmiantoja? Miksi Supon poliittisia motiiveja ei epäilty? Oikeusoppineet ja poliitikot myötäilivät Supoa ja uhkailivat Rusin puolustajia. Vuonna 2009 Helsingin Hovioikeus tuomitsi kuitenkin valtion merkittäviin vahingonkorvauksiin.Martti Ahtisaaren syrjäyttäminen Mäntyniemestä kytkeytyi Kalevi Sorsan menneisyyteen. Hän oli ollut KGB:n ”luottamuksellinen kontakti” vuodesta 1969 ja hävinnyt 1993 SDP:n esivaalissa KGB-yhteyksien paljastumisen takia. Kosto on rikoksen tavallisimpia motiiveja.Kirjaa tehtäessä käytössä on ollut uusia lähteistä, mm. CIA:n salaisia raportteja ja aikalaislausuntoja.