Arvo Myllymäki – författare

Suomessa valta kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle – vai kuuluuko?

Tampereen yliopiston emeritusprofessori Arvo Myllymäki käsittelee teoksessaan Suomen historian valtiovallan horjuttajia. Suomen parlamentarismi oli uhan alla erityisesti itsenäistymisen alkuaikoina. Poliittiset äärilaidat – kommunistit ja äärinationalistit – yrittivät taivuttaa kansaa omaan tahtoonsa keinoja kaihtelematta.

Kirja seuraa kommunisti Eino Laakson ja äärioikeistolaisen Reino Ala-Kuljun yhteiskunnallista toimintaa. Vuonna 1933 Ala-Kulju sai paikan eduskunnasta, mutta tämä ei ollut tarpeeksi kunnianhimoiselle miehelle – eikä hänen idealleen Suur-Suomesta. Toisaalla Laakso taisteli Espanjan sisällissodassa ja jatkosodassa Neuvostoliiton vakoojana kommunismin ja punaisen Suomen puolesta. Miten miesten – ja heidän edustamien ideologioiden – vaikutus näkyy Suomen historiassa ja nykyajassa?

Arvo Myllymäki (s.1945) on Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori ja kirjailija.

Suomessa toimi jatkosodan aikana kolme erityissotavankileiriä. Kurileiri, virallisesti Sotavankileiri nro 24, perustettiin heinäkuussa 1942 Kerimäen Riitasensuolle. Seuraavana vuonna leiri muutti Vaasa-Mustasaaren maisemiin, missä se toimi vuoteen 1944 saakka.Sotavankileireillä sekä kansainvälisten sotavankisopimusten noudattaminen että vankien inhimillinen kohtelu olivat jatkuva haaste, josta ei aina selviydytty kunnialla. Monet vartijat eivät halunneet puhua kokemuksistaan, samoin vaikenivat neuvostosotavangit. Uusi vuosituhat on tuonut päivänvaloon vaiettuja, osin yllättäviä sotavankeuteen liittyviä tietoja. Arvo Myllymäen vuosikausien tutkimustyöhön perustuva teos antaa valaisevan kokonaiskuvan kurileiristä ja sen edeltäjistä.Erityistarkastelun kohteeksi Myllymäki on valinnut neuvostosotavanki Nikolai Djakovin ja leirin päällikön, jääkärikapteeni Kustaa Kujalan tarinat. Yksilön näkökulmasta katsottuna aukeaa ajatuksia herättävä näkymä ihmisen käyttäytymiseen sodan ja vihan maailmassa.