Asko Sahlberg – författare

Jakobsson on suomalainen mies, joka muuttaa Ruotsiin 1970-luvulla. Hän on kookas ja arvaamaton mies, jota monet pelkäävät. Jakobsson työskentelee ensin Volvon tehtaalla, mutta ryhtyy sitten yrittäjäksi yhdessä ruotsinsuomalaisen Robbanin kanssa. Hän solmii parisuhteita ja perustaa perheen, mutta pysyy silti aina ulkopuolisena. Hänen omaa aikaansa ovat yöt, jolloin hän vaeltelee Göteborgin kaduilla.

Romaani kuvaa Jakobssonin elämää vuosikymmenien ajan. Se kertoo myös ruotsinsuomalaisuudesta ja siirtolaisuudesta ironian ja mustan huumorin keinoin. Lähihistorian tapahtumat ovat osa Jakobssonin tarinaa.

Asko Sahlberg (s. 1964) on palkittu ruotsinsuomalainen kirjailija, joka asuu Göteborgissa. Mukautus helpolle suomen kielelle: Silja Vuorikuru.

Suuri ja syvä mestariteos ajasta, joka repi paitsi kansan kahtia, myös ihmisyyden riekaleiksi.

On vuosi 1918. Kylän kartanosta ovat palkolliset lähteneet, ja jäljelle on jäänyt vanhuuden kuivettama, elämänsä turhuuteen väsynyt herra Martin. Entisen maamiehen tytär, huonomaineinen Emma asettuu taloksi ja ryhtyy emännöimään ränsistynyttä tilaa. Samaan aikaan punapäällikkö Aarne matkaa miehineen kohti Helsinkiä ja saapuu kartanolle. Vanhat kaunat vaativat tulla selvitetyiksi.

Tästä alkutilanteesta eteenpäin, taaksepäin ja sisäänpäin liikkuvista tarinoista Sahlberg rakentaa äärimmilleen latautuneen romaanin kolmesta eri tavoin nöyryytetystä ihmisestä. He ovat punaisia ja valkoisia, vaikka eivät haluaisi olla kumpiakaan, ja sitä kautta heidän kohtalonsa on sinetöity. Aarne päätyy vankileirille mutta pakenee sieltä ja palaa vielä kerran kartanoon saamaan hyvitystä jostain, mikä tapahtui kauan sitten.

Tammilehdossa Asko Sahlberg kirjoittaa uusiksi sodan, koston ja kansakunnan kohtalonhetket. Hän löytää lihaa ja verta olevat, tuntevat ihmiset sadan vuoden takaa ja kuvaa mitään peittelemättä heidän vihansa, rakkautensa, kaipuunsa, epätoivonsa, onnensa, epätietoisuutensa ja yksinäisyytensä.

Ruotsissa asuva Asko Sahlberg (s. 1964) kuuluu kiitetyimpien kirjailijoittemme ehdottomaan kärkeen. Hänen skaalansa on laaja: tiiviin intensiivisistä pienoisromaaneista mittaviin historiallisiin freskoihin, ajattomista aiheista tämän päivän polttaviin ongelmiin – laadusta koskaan tinkimättä.

Matka mielessä, kielessä, paikassa ja ajassa.

Siunaus kertoo seksuaalisen pakkomielteen riuduttamasta miehestä. Virastotyöntekijä Gustav on viettänyt vaimonsa kanssa rauhallista elämää, kun sitä ilmestyy vaarantamaan hänen mielessään herännyt kiihkeä halu. Yllättäen Gustavin arkipäivä on täynnä pelottavia salakuoppia, ja hän joutuu ponnistelemaan epätoivon vimmalla – ei vain suojellakseen avioliittoaan, vaan välttyäkseen täydelliseltä romahdukselta.

Kun Gustavin vaimo päättää lähteä selvittelemään omia ongelmiaan ulkomaille, hätääntynyt Gustav tekee samoin, mutta hänen matkastaan muodostuu painajaismainen syöksykierre maamerkkejä syvemmälle. Sen jälkeen mikään ei voi enää olla kuin ennen, ja kotikaupunkiin palannut Gustav ymmärtää, että hän on taistelunsa käytännössä jo hävinnyt.

Siunaus on paitsi matka ajassa ja Gustavin mielessä, myös kielessä. Itseään ymmärtämään pyrkivä Gustav oivaltaa selittävänsä itseään olemattomiin, mutta liian myöhään. Jäljelle jäävät ihmisen vaistot, vaistomaailman lyhyt kukoistus ja tuho.

Asko Sahlberg (s. 1964) on Göteborgissa asuva palkittu suomalaiskirjailija. Hän on ollut Finlandia-ehdokkaana teoksillaan Eksyneet, Tammilehto ja Herodes. Sahlbergin kirjoja on myös käännetty ruotsiksi, saksaksi ja tšekiksi.

Veljekset Henrik ja Erik ovat kasvaneet isossa talossa heikon miehen poikina ja molempia vaivaa levottomuus.

Henrik, pitkävihainen ja kiihkeämielinen, on lähtenyt maailmalle ja jättänyt tilan uhkapelejä harrastavalle Erikille. Käenpoikana talossa asuu Mauri-serkku, lähes palkolliseksi alennettu. Huoneissa kulkee myös Emäntä, poikien äiti, joka hukuttaa elämänsä tyhjyyttä paloviinaan. Lisäksi on vanha Muonamies, joka näkee mökistään kaiken.

He-romaanin tarina alkaa kyteä, kun Henrik palaa Pietarista. Kotitalolla kohtaavat Suomen sodassa eri puolilla taistelleet miehet, mutta heidän todellinen vihollisensa on serkkupoika, joka odottaa mustasydämisenä hetkeään. Shakespearelaisiin mittoihin nouseva petoksen ja koston näytelmä leimahtaa lopussa täyteen roihuunsa, ja vuosikymmenten ajan ääneen lausumattomat totuudet repeytyvät esiin. He-teoksessa Sahlberg suitsii, pidättelee ja antaa korskua mestarillisen oikea-aikaisesti. Ja hänen sanansa - se on jälleen silkkiä, samettia, pistelevää villaa ja raastavaa jouhikangasta.

Mies tekee rikoksen, joka saa hänet liikkeelle.

Pienestä rannikkokaupungista hän löytää auton ja naisen. Ensimmäinen yhteinen etappi on yksiö, jonka vuokra on maksettava hämärillä kuljetuskeikoilla Iso-nimiselle rikolliselle.

Sitten mies ja nainen tekevät virheen ja edessä on pakomatka halki Etelä-Suomen ikävimpien kolkkien, varjoissa asuvien ihmisten ja elämän sairaimpien leikkien.

Eksyneet on romaani väkivallasta ja toivottomuudesta, mutta myös ja ennen kaikkea rakkaudesta.

"Tee se."

Asko Sahlberg häikäisee jälleen. Hämärän jäljet on jatkoa Asko Sahlbergin esikoisromaanille Pimeän ääni.

Päähenkilö ja miljöö ovat samat, aika viisi vuotta myöhemmin. Täydellisessä yksinäisyydessä elänyt mies on herännyt ja palannut ihmisten pariin. Varattomuuttaan hän on päätynyt rähjäiseen asuntohotelliin kaupunginosassa, jonka ihmiskohtalot tempaavat hänet mukaansa; mies tutustuu alueen suomalaisiin ja muihin siirtolaisiin, heidän huumeiden ja väkivallan sävyttämiin vaiheisiinsa. Vuosia sitten mies on valinnut tietoiseksi selviytymisstrategiaksi vihan, nyt sen paikan ottaa myötätunto. Samalla hänen synkkä näkemyksensä alkaa rakoilla ja katkerien kuvien läpi näkyvät kaupungin kauneus ja päivästä toiseen jaksavien ihmisten uljaus.

Pienoisromaani puolustuskyvyttömästä ja toisten armoille joutuneesta ihmisestä. Teos voitti Savonia-palkinnon vuonna 2003.

Kun päähenkilön yllättää hahmo menneisyydestä, hän joutuu lopulliselta vaikuttavan valinnan eteen. Syvemmällä tasolla hänen on tehtävä kohtalokas päätös: jäädäkö pysyvästi pimeään?

Asko Sahlbergin esikoisromaanissa Pimeän ääni (2000) esittäytyy Göteborgissa asuva suomalaismies, yksinäisyyteen linnoittautunut sivullinen. Kun hän uskaltautuu ulos kuorestaan, hän törmää kotikaupunkinsa pimeään puoleen. Olemassaolon karuus synnyttää hänessä vihan.

Hämärän jäljissä (2002) syrjässä pysytellyt mies ravistautuu viiden vuoden jälkeen jälleen liikkeelle. Pian hänen vihansa vaihtuu myötätuntoon, jonka herättävät etenkin rappiolle joutunut tunisialaisnainen ja vaikeasti sairas suomalaistyttö. Samalla mies joutuu mukaan väkivaltaiseen välienselvittelyyn järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

Paluu pimeään -romaanissa ympyrä sulkeutuu. Taas on kulunut viisi vuotta ja taas on syksy. Sivullisuudestaan luopunut mies on elänyt työteliästä mutta rauhallista, keskiluokkaista elämää. Jokin vetää kuitenkin häntä varjoihin, öisille kaduille, ihmisyyden katvealueille. Hän ajautuu vääjäämättä vielä kerran pimeään.

Vuosi on 1944, tapahtumapaikkana talvinen Helsinki. Miehen ja naisen satunnainen kohtaaminen vie heidät miehen asuntoon kaupungin keskustassa. Ilmahälytyksen tultua ja pommikoneiden vyöryessä yli pariskunta jää uhmaamaan kuolemaa patriisitalon ylimmän kerroksen makuuhuoneeseen.

Kummallakin on syynsä halveksia kohtaloaan. Kumpikin on menettänyt paljon, mielestään liikaa. Kummallakin on salaisuutensa ja kumpikin näkee toisessa ihmisen, joka tämä ei todellisuudessa ole. Vierasta vartaloa hamutessaan kumpikin hamuaa sodan vuosiin eksynyttä itseään.

Yllättäen pariskunnan kahdenkeskisyys häiriytyy. Kuvaan työntyvät laittomissa puuhissa liikuskeleva talonmies ja vanhemmistaan eksynyt pikkutyttö. Pieneen aikatilaan mahtuu paljon: neljä elämää, jotka kulminoituvat tuhoutuvassa kaupungissa.

Pommitus päättyy. Tarina ei aivan vielä.

Syvä ääni pimeästä ajan ja yhteiskunnan syrjältä.

Vieraan maan kaupungissa, vieraiden ihmisten keskellä asuu mies, joka ei kuulu joukkoon.

Mies on menneisyydessä näytellyt itselleen nuorta miestä, joka astuu sisälle ahtaisiin kehyksiin. Sen jälkeenhän on näytellyt miestä, joka on päättänyt suoriutua osastaan niissä kehyksissä. Vähä vähältä hän on antanut roolihahmonsa kasvaa ja alkanut näytellä miestä, joka murtautuu kuvasta, pirstoo kehykset ympäriltään.

Nyt hän näyttelee itselleen miestä, joka on lähtenyt ollakseen palaamatta, joka halveksi itseään, ylenkatsoo toisia ja tahtoo olla yksin.

Miehen, naisen ja pojan pakomatka laajenee kohti menneisyyttä, kunnes kaikki saa selityksensä.

Sahlbergin mestarin otteella karuus taittuu kauneudeksi.

He lähtivät aamun kalvaassa kajossa. Ensimmäisenä talosta tuli laihaa kaulaansa vääntelevä poika. Hetken kuluttua häntä seurasi nainen värittömäksi haalistuneessa puvussa, matkalaukkua kantaen. Nainen laski kätensä pojan olkapäälle. He tuijottivat pihamaalta jotakin, jonka kumpikin saattoi nähdä vain omalla tahollaan, kun mies ilmestyi portaille reppu olalla, hattu valmiiksi kasvoille painettuna. Hän uhkui itsepäistä varmuutta, mutta vain kiepsahtaakseen takaisin sisälle. Nainen ja poika odottivat liikkumatta, vaiti. Mies näyttäytyi jälleen ja nainen siirsi tuijotuksensa hänen hattunsa kuluneeseen lieriin. "Pitääkö tuo tosiaan ottaa mukaan", nainen kysyi. Mies nosti kiväärin olkapäätään vasten. "Eiköhän se viisainta ole."

Sahlberg on mestari. Kotiliesi 

Ajanlaskumme alkuun sijoittuva historiallinen lukuromaani, moderni waltariaaninen kertomus sovittamattomasta rikoksesta.

Herodes Antipas tuntee, miten kohtalo kolkuttaa hänen olkapäälleen. Hänen aikansa Galilean ja Perean ruhtinaana on vaarassa, mutta pian hänen elämänsäkin. Hän yrittää ymmärtää osaansa vuosien armottomassa vyöryssä: valtataistelut ja juonittelut, sota ja rakkaus, kristinuskon aamunkoitto. Häntä on jäänyt painamaan sovittamaton rikos, suuren profeetan kohtalo, mutta onko hän sittenkin tehnyt pahimman rikoksensa itseään kohtaan?

Göteborgissa asuva Asko Sahlberg on 2000-luvun arvostetuimpia kirjailijoita, jonka teokset, viimeisimpänä Häväistyt (2011) ja He (2010) on otettu vastaan suorastaan ylistävin sanakääntein.