Benjamín Labatut – författare

Albert Einstein öppnar ett brev från första världskrigets östfront. Det innehåller lösningen på ekvationerna i hans allmänna relativitetsteori -- men också en aning om dess apokalyptiska konsekvenser. Matematikern Grothendieck fasar så djupt inför sina upptäckter att han klipper alla band till omvärlden. Fysikerna Schrödinger och Heisenberg, rivaler och fiender, når fram till motsatta versioner av kvantmekaniken och öppnar världar som ingen kunnat föreställa sig. En fruktansvärd grönska bygger på historiska fakta och verkliga personer, men är främst en roman om gränslös besatthet. Avklarnat och gåtfullt skrämmande låter Benjamín Labatut den mest ödesdigra dramatik visa sig i universums minsta delar -- och i människans feberdrömmar.

Benjamín Labatut föddes i Rotterdam 1980. Som tolvåring flyttade han till Santiago de Chile, där han fortfarande bor. En fruktansvärd grönska är hans tredje bok, och den första som översätts till svenska.

»En sak är säker: sällan har jag läst något så utsökt och stringent och idel givande. Underhållande, drabbande och med ett ömsom torrt, ömsom poetiskt skirt språk ...« Niklas Qvarnström, Sydsvenskan.

»Labatut har utifrån den moderna fysikens verklighetsproblem skrivit en nästan oupphörligt underhållande bok«. Lyra Koli, SvD.

»... ju längre texten fortskrider, desto mer framträder dess karaktärer som mytologiska gestalter, föremål för dunkla drömsyner och underkastade krafter som de inte kan mer än ana, och vars beröring har förmågan att förgöra inte enbart dem själva utan allt som kan kallas för mänskligt.«  Helena Granström, Expressen

John von Neumann var ett matematiskt underbarn, vars begåvning både hänförde och skrämde omgivningen. Den ungerskfödde vetenskapsmannen förändrade varje fält han kom i kontakt med: han skapade spelteorin och de allra första datorerna och blev en pionjär för artificiell intelligens och hela den digitala revolutionen. Och som så många av det förra seklets vetenskapliga genier kom han nära alltför nära den totala förintelsen.

Berättelsen om von Neumann bildar mittstycke i en triptyk om 1900-talets drömmar och mardrömmar som inleds med att Albert Einsteins vän Paul Ehrenfest går in i vansinnet efter att ha sett fysiken vändas till ett hot mot hela mänskligheten och avslutas med 2016 års magnifika tvekamp mellan go-spelaren Lee Sedol och AI-programmet AlphaGo. I ingenmanslandet mellan fakta och fiktion låter Benjamín Labatut hela det mänskliga dramat spelas upp. På galenskapens gräns är allt möjligt och allt kan gå om intet.

Med En fruktansvärd grönska (2021) vann den chilenske författaren Benjamín Labatut världsrykte. Romanen nominerades bland annat till The International Booker Prize i UK och National Book Award i USA. Hans nya bok, MANIAC, har fått namn efter en superdator som John von Neumann utvecklade på 1950-talet – Mathematical Analyzer, Numerical Integrator and Automatic Computer. Romanen är under utgivning i ett stort antal länder.

" . . . ett enastående exempel på vad litteratur kan åstadkomma när form och innehåll är i samklang". Agri Ismaïl, Expressen.

"Det är en imponerande, skrämmande roman när den lekfullt sträcker sina fingrar mot nuet [ . . . ] Det är suggestivt och det är en stark känsla av övergivenhet i hela den här otäcka berättelsen." Ulrika Milles, SVT Kulturnyheterna.

"Kring dessa tre fascinerande människoöden väver Labatut med sin glasklara, precisa precisa en större berättelse om forskningsiver, etik och moral. Han tar med läsaren på en lika fascinerande som skrämmande färd in i forskningen värld, en färd som väcker många frågor." Yukiko Duke, Vi Läser.

"Möjligen är MANIAC heller inte så mycket en roman, som ett desperat skrik rakt ut, avbrutet av hulkningar. Ett skrik i sorg över något som gått, eller håller på att gå, om intet - en text som är övertygad och övertygande i sin uppfattning om att inget går att vända, att det slutar i mörker, eller mycket skarpt ljus. Atombomber, kretskort, stöveltramp och tumörer nära sammanflätade." Agnes Lidbeck, GP.

"Han leker med romanformen och en historisk verklighet, leker med en berättelse som skenbart handlar om då, men som förstås beskriver oss idag. MANIAC är en mycket läsvärd, filosofisk roman, skickligt manövrerad på slak lina." Henric Tiselius, Norra Skåne.

Shortlisted for the International Booker Prize

'A monstrous and brilliant book' Philip Pullman'Mesmerising and revelatory' William Boyd

At breakneck pace and with wondrous detail, Benjamín Labatut uses the imaginative resources of fiction to break open the stories of great scientists and mathematicians who expanded our notions of the possible.

As they grapple with the most profound questions of existence, these troubled men have strokes of unparalleled genius, alienate friends and lovers, descend into isolated states of madness. Some of their discoveries revolutionise our world for the better; others pave the way to chaos and unimaginable suffering. For sometimes, discovery brings destruction.

John von Neumann var ett matematiskt underbarn, vars begåvning både hänförde och skrämde omgivningen. Den ungerskfödde vetenskapsmannen förändrade varje fält han kom i kontakt med: han skapade spelteorin och de allra första datorerna och blev en pionjär för artificiell intelligens och hela den digitala revolutionen. Och som så många av det förra seklets vetenskapliga genier kom han nära alltför nära den totala förintelsen.

Berättelsen om von Neumann bildar mittstycke i en triptyk om 1900-talets drömmar och mardrömmar som inleds med att Albert Einsteins vän Paul Ehrenfest går in i vansinnet efter att ha sett fysiken vändas till ett hot mot hela mänskligheten och avslutas med 2016 års magnifika tvekamp mellan go-spelaren Lee Sedol och AI-programmet AlphaGo. I ingenmanslandet mellan fakta och fiktion låter Benjamín Labatut hela det mänskliga dramat spelas upp. På galenskapens gräns är allt möjligt och allt kan gå om intet.

Med En fruktansvärd grönska (2021) vann den chilenske författaren Benjamín Labatut världsrykte. Romanen nominerades bland annat till The International Booker Prize i UK och National Book Award i USA. Hans nya bok, MANIAC, har fått namn efter en superdator som John von Neumann utvecklade på 1950-talet – Mathematical Analyzer, Numerical Integrator and Automatic Computer. Romanen är under utgivning i ett stort antal länder.

" . . . ett enastående exempel på vad litteratur kan åstadkomma när form och innehåll är i samklang". Agri Ismaïl, Expressen.

"Det är en imponerande, skrämmande roman när den lekfullt sträcker sina fingrar mot nuet [ . . . ] Det är suggestivt och det är en stark känsla av övergivenhet i hela den här otäcka berättelsen." Ulrika Milles, SVT Kulturnyheterna.

"Kring dessa tre fascinerande människoöden väver Labatut med sin glasklara, precisa precisa en större berättelse om forskningsiver, etik och moral. Han tar med läsaren på en lika fascinerande som skrämmande färd in i forskningen värld, en färd som väcker många frågor." Yukiko Duke, Vi Läser.

 "Möjligen är MANIAC heller inte så mycket en roman, som ett desperat skrik rakt ut, avbrutet av hulkningar. Ett skrik i sorg över något som gått, eller håller på att gå, om intet - en text som är övertygad och övertygande i sin uppfattning om att inget går att vända, att det slutar i mörker, eller mycket skarpt ljus. Atombomber, kretskort, stöveltramp och tumörer nära sammanflätade." Agnes Lidbeck, GP.

"Han leker med romanformen och en historisk verklighet, leker med en berättelse som skenbart handlar om då, men som förstås beskriver oss idag. MANIAC är en mycket läsvärd, filosofisk roman, skickligt manövrerad på slak lina." Henric Tiselius, Norra Skåne. 

From the author of When We Cease to Understand the World: a thrilling, kaleidoscopic book about the destructive chaos lurking in the history of computing and AI

'Monstrously good... Reads like a dark foundation myth about modern technology but told with the pace of a thriller' Mark Haddon

In a scintillating mix of fact and fiction, The MANIAC tells of the dark foundations of our modern world and the nascent era of AI.

At its core is John von Neumann, a titan of science who revolutionised fields from game theory to computer systems and helped develop the atomic bomb. As illness unmoored his mind, his work pushed further into areas beyond human comprehension and control.

With dazzling mastery, Benjamín Labatut weaves von Neumann's story together with the crises in physics at the beginning of the twentieth century and humanity's showdown with artificial intelligence a hundred years later. Innovative and disquieting, this book plunges us into the most profound questions of humanity, where reason teeters on the brink of chaos.

Volum nominalizat la International Booker Prize 2021 și National Book Award 2021Când nu mai înțelegem lumea este o meditație asupra legăturilor complicate dintre descoperirile din lumea fizicii și a matematicii și tendința umanității de a se autodistruge. Un melanj de investigație biografică și imaginație ce amintește în mod șocant de stilul lui W.G. Sebald, cartea lui Labatut plonjează în viața unor personalități reale, precum Fritz Haber, Alexander Grothendieck, Werner Heisenberg, Erwin Schrödinger, ale căror descoperiri geniale fie au influențat definitiv viața în bine, fie au dat naștere, fără intenția autorilor, unor suferințe inimaginabile. Tema lui Labatut este nevoia umană imperioasă de a împinge limitele cunoașterii spre infinit, dar și pericolul ce pândește acolo.„Un roman nonficțional distopic a cărui acțiune nu se petrece în viitor, ci în prezent.“ John Banville„Pe de-a-ntregul fascinantă și revelatoare...“ William Boyd„Poveștile din această carte se nasc una din cealaltă, contactul lor cu realitatea fiind imposibil de stabilit. Compactă și puternică precum o capsulă de cianură.“ The New Yorker„O meditație asupra cunoașterii și hybrisului care-ți dă fiori.“ The New York Times Book ReviewBenjamín Labatut s-a născut în 1980 la Rotterdam și a trăit la Haga, Buenos Aires și Lima. La 14 ani s-a mutat în Santiago de Chile, unde a studiat jurnalismul. A debutat în 2009 cu volumul de proză scurtă La Antártica empieza aquí, care a câștigat numeroase premii în Mexic și în Chile. A continuat în 2016 cu volumul de eseuri biografice Después de la luz. Cea de-a treia lui carte, Când nu mai înțelegem lumea, a fost publicată în 22 de țări și a fost inclusă de The New York Times Book Review pe lista celor mai bune 10 titluri publicate în 2021. Cea mai recentă carte a sa este La piedra de la locura.

Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Häikäisevä romaani lipuu ennakkoluulottomasti faktan ja fiktion välillä valottaen 1900-luvun tieteentekijöiden monisyisiä suhteita niin toisiinsa kuin heitä ympäröivään maailmaan.

"Benjamín Labatut nousee maailmankirjallisuuden kärkijoukkoon." -KALEVA

"Benjamín Labatutin romaani käsittelee aivot nyrjäyttäviä asioita, mutta ei vaadi lukijalta teoreettisen fysiikan tietoja." -KALEVA PREMIUM

"Se on järkyttävä kirja. Se on hämmentävä kirja. Hienosti, hienosti kirjoitettu kokoelma tarinoita joissa sekoittuu fakta ja fiktio niin, että lukijan on vaikea tietää mikä täsmälleen on totta ja mikä ei." -KRISTA KOSONEN

"Benjamín Labatutin romaani jää kutittelemaan mieleen, sen synkkiin sopukoihin. Se on monitulkintainen teos, joka on taiten faktojensa ympärille kasattu kaunokirjallinen esitys tieteestä ja sen tekemisestä – aiheesta, joka ei hevin tyhjene. Kannattaa lukea!" -KIRJAVINKIT

”Synkän häikäisevä.” -THE WALL STREET JOURNAL

Erwin Schrödinger, Niels Bohr, Albert Einstein… Booker-ehdokkaaksi noussut teksti käy poikkeuksellisella tavallaan läpi merkittäviä tiedemiehiä, joiden läpimurrot ovat ruokkineet heidän tiedonjanoaan entisestään – ja aiheuttaneet niin piinallisia moraalisia kysymyksiä kuin suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Maailman kauhea vihreys on fiktiivinen tutkielma ihmisyyden perustavanlaatuisimmista kysymyksistä W. G. Sebaldin hengessä: Missä menevät tietomme rajat? Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hänen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi.

Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Häikäisevä romaani lipuu ennakkoluulottomasti faktan ja fiktion välillä valottaen 1900-luvun tieteentekijöiden monisyisiä suhteita niin toisiinsa kuin heitä ympäröivään maailmaan.

"Benjamín Labatut nousee maailmankirjallisuuden kärkijoukkoon." -KALEVA

"Benjamín Labatutin romaani käsittelee aivot nyrjäyttäviä asioita, mutta ei vaadi lukijalta teoreettisen fysiikan tietoja." -KALEVA PREMIUM

"Se on järkyttävä kirja. Se on hämmentävä kirja. Hienosti, hienosti kirjoitettu kokoelma tarinoita joissa sekoittuu fakta ja fiktio niin, että lukijan on vaikea tietää mikä täsmälleen on totta ja mikä ei." -KRISTA KOSONEN

"Benjamín Labatutin romaani jää kutittelemaan mieleen, sen synkkiin sopukoihin. Se on monitulkintainen teos, joka on taiten faktojensa ympärille kasattu kaunokirjallinen esitys tieteestä ja sen tekemisestä – aiheesta, joka ei hevin tyhjene. Kannattaa lukea!" -KIRJAVINKIT

”Synkän häikäisevä.” -THE WALL STREET JOURNAL

Erwin Schrödinger, Niels Bohr, Albert Einstein… Booker-ehdokkaaksi noussut teksti käy poikkeuksellisella tavallaan läpi merkittäviä tiedemiehiä, joiden läpimurrot ovat ruokkineet heidän tiedonjanoaan entisestään – ja aiheuttaneet niin piinallisia moraalisia kysymyksiä kuin suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Maailman kauhea vihreys on fiktiivinen tutkielma ihmisyyden perustavanlaatuisimmista kysymyksistä W. G. Sebaldin hengessä: Missä menevät tietomme rajat? Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hänen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi.

Terävinkin äly voi taipua vaarallisten ideoiden edessä.

Taidokas Maniac kertoo synkän kaoottisista perustuksista, joiden varaan tietokoneisiin ja tekoälyyn lujasti luottava nykymaailma on rakennettu. Tositapahtumiin pohjautuva teos on kuin piinaava trilleri.

John von Neumann oli 1900-luvun älykkäin ihminen, häikäisevä monilahjakkuus, jolla oli salattu pimeä puoli. Fiktiota ja faktaa sekoittavassa teoksessaan Labatut kuvittelee lähipiirin silmin, miten Neumannia ja muita 1900-luvun tiedemiehiä alkoivat kiehtoa briljantit joskin vaaralliset ideat, jotka johtivat muun muassa ensimmäisen toimivan ydinaseen käyttämiseen. Taiturimainen Labatut on kehittänyt täysin oman genrensä, jossa tieteentekijöiden lähes maanisen luja usko järkeen ja tieteeseen muuttuu hyytäviksi tosielämän esimerkeiksi siitä, mitä ihmiskunnan merkittävimpien keksintöjen kulisseissa on tapahtunut – tai on voinut tapahtua.

"Benjamín Labatutin kiehtovan romaanin luettuaan tuntee ymmärtävänsä paremmin tekoälyn pioneerien unelmia ja ajatuksia. Tällainen ymmärrys on nykymaailmassa erittäin tervetullutta." Mathieu Denis, International Science Council

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi. Maniac on ensimmäinen Labatutin englanniksi kirjoittama kirja ja toinen häneltä suomennettu teos.

Terävinkin äly voi taipua vaarallisten ideoiden edessä.

Taidokas Maniac kertoo synkän kaoottisista perustuksista, joiden varaan tietokoneisiin ja tekoälyyn lujasti luottava nykymaailma on rakennettu. Tositapahtumiin pohjautuva teos on kuin piinaava trilleri.

John von Neumann oli 1900-luvun älykkäin ihminen, häikäisevä monilahjakkuus, jolla oli salattu pimeä puoli. Fiktiota ja faktaa sekoittavassa teoksessaan Labatut kuvittelee lähipiirin silmin, miten Neumannia ja muita 1900-luvun tiedemiehiä alkoivat kiehtoa briljantit joskin vaaralliset ideat, jotka johtivat muun muassa ensimmäisen toimivan ydinaseen käyttämiseen. Taiturimainen Labatut on kehittänyt täysin oman genrensä, jossa tieteentekijöiden lähes maanisen luja usko järkeen ja tieteeseen muuttuu hyytäviksi tosielämän esimerkeiksi siitä, mitä ihmiskunnan merkittävimpien keksintöjen kulisseissa on tapahtunut – tai on voinut tapahtua.

"Benjamín Labatutin kiehtovan romaanin luettuaan tuntee ymmärtävänsä paremmin tekoälyn pioneerien unelmia ja ajatuksia. Tällainen ymmärrys on nykymaailmassa erittäin tervetullutta." Mathieu Denis, International Science Council

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi. Maniac on ensimmäinen Labatutin englanniksi kirjoittama kirja ja toinen häneltä suomennettu teos.

From the author of When We Cease to Understand the World: a dazzling, kaleidoscopic book about the destructive chaos lurking in the history of computing and AI

'Monstrously good... Reads like a dark foundation myth about modern technology but told with the pace of a thriller' Mark Haddon

John von Neumann was a titan of science. A Hungarian wunderkind who revolutionized every field he touched, his mathematical powers were so exceptional that Hans Bethe - a Nobel Prize-winning physicist - thought he might represent the next step in human evolution.

After seeking the foundations of mathematics during his youth in Germany, von Neumann emigrated to the United States, where he became entangled in the power games of the Cold War; he designed the world's first programmable computer, invented game theory, pioneered AI and digital life, and helped create the atomic bombs that destroyed Hiroshima and Nagasaki. He was the darling of the military industrial complex, but when illness unmoored his mind, his work pushed further into areas beyond human comprehension and control.

The MANIAC places von Neumann at the center of a literary triptych about the dark foundations of our modern world and the nascent era of AI. It begins with Paul Ehrenfest, an Austrian physicist and close friend of Einstein, who fell into despair when he saw science and technology become tyrannical forces; it ends a hundred years later, in the showdown between the South Korean Go Master, Lee Sedol, and the AI program AlphaGo.

Braiding fact with fiction, Benjamín Labatut takes us on a journey to the frontiers of rational thought, where invention outpaces human understanding and offers godlike power, but takes us to the brink of Armageddon.