Ellun Kanat Oy – författare

Kaikki hyvä syntyy rakkaudesta ja intohimosta jotakin tai jotakuta kohtaan. Kun mukana on rakkautta, pystymme ihmisinä parhaimpaamme. Mutta mitä rakkaudelle tapahtuu huomenna? Eri kirjoittajat sukeltavat syvälle rakkauden olemukseen ja miettivät samalla sen tulevaisuutta. Mukana kirjassa esimerkiksi Riku Korhonen, Panu Rajala, Saara Aalto, Jari Sarasvuo, Katja Kallio ja Antti Holma.

Operatiivinen tiedotteiden nysvääminen ja palstatilan millimitalla mittaaminen eivät ole enää tätä päivää. Viestinnän on oltava aktiivista, innostavaa ja tehokasta. Ellun Kanojen väitekirjassa kerrotaan, miksi tiedotetehtaiden aika on armotta ohi ja miksi viestintäjohtajan tulisi olla toimitusjohtajan paras kaveri.

Elämme maailmassa, jossa kaikilla, joilla on nettiyhteys, on mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin ja joukot masinoitua puolelleen. On tultu kauas siitä, että asioista keskustellaan vain eliitin kesken vakavissa medioissa. Tämän muutoksen ymmärtäminen on yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Mainetta ei enää hallita, vaan sitä rakennetaan. Parhaiten se onnistuu tekemällä mahdollisuusviestintää eli osallistumalla alati pulputtavaan keskusteluun.

Vastuuttomuus ei ole enää vaihtoehto. Niin kuluttajat, sijoittajat kuin työntekijätkin karttavat yhä enemmän niitä yrityksiä, jotka toimivat vastuuttomasti. Vastuullisuudesta puhutaan megatrendinä, mutta sen vaateet kumpuavat ympäröivästä todellisuudesta. Meillä on suuria ongelmia, joiden hyväksi meiltä kaikilta odotetaan tekoja, jos haluamme jatkossakin täällä maapallolla elää onnellisesti ja sopusoinnussa.

Lobbauksesta on pahimmillaan tullut ruma sana, jolla tarkoitetaan oman näkökulman runttaamista ja suhmurointia. Parhaimmillaan vaikuttajaviestintä on kuitenkin päätöksenteon ja päättäjien informaation rikastamisen väline. Hyvä vaikuttajaviestintä on avointa ja läpinäkyvää kuten muukin viestintä. Annetaan vaikuttajille vihdoin puheenvuoro!

Helsinki herättää intohimoja. Mielipiteitä riittää niin puolesta kuin vastaan. Meillä on toiveita, haluja, vaatimuksia ja pelkoja suhteessa kaupunkiin. Mutta mitä tapahtuu Helsingille huomenna? Tätä pohtivat väitekirjassa muun muassa Jussi Pajunen, Anja Snellman, Stuba Nikula, Meiju Niskala ja Leo Stranius. Kaikilla 50 kirjoittajalla on erityinen suhde Helsinkiin, Miten totta heidän väitteensä ovat tänä päivänä? Entä millaisessa valossa ne näyttäytyvät 100 vuoden päästä?

Kaikki kiinnostava syntyy ajattelusta - ja erityisesti paremmasta ajattelusta. Tiedostamme, että rohkea ja laadukas ajattelu on myös entistä tärkeämpää. Se on ainoa keino erottautua yhä kiihtyvässä kilpailussa. Mutta miten löytää ajattelulle aikaa, mitä sille on tapahtumassa, mitä toiveita ja uhkakuvia sille on. Tässä väitekirjassa kymmenet hyvin erilaiset ihmiset pohtivat sitä, mitä tapahtuu huomenna ajattelulle. 

Pelkkä sponsorointi tai pro bono eivät vie enää yritystä sinne, minne tänä päivänä pitäisi. Tarvitaan arvoliittolaisuutta - kumppanuutta, jota tehdään yhteisten arvojen pohjalta. Vahvempi yhteistyö vaatii kuitenkin molemmilta osapuolilta paljon, mutta se voi myös antaa moninkertaisesti.

Huomenna kaikkein jämähtäneimmät korporaatiot etsivät käsiinsä kaikkein radikaaleimmat startupit. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat: startup viestii sillä uskottavuutta, korporaatio sitä, että sillä on suunta tulevaisuudesta. Mutta miten yhteistyöstä otetaan paras mahdollinen irti?  Tämän väitekirjan avainsanoja ovat kunnioitus, diversiteetti ja yhteinen missio.

Hyvät työntekijät ovat työnantajalle kultaakin kalliimpia. Hyvien työntekijöiden löytäminen tai niistä kiinni pitäminen ei ole kuitenkaan kovinkaan helppoa. Hyvä työnantajakuva on strateginen menestystekijä, mutta miten se käytännössä rakennetaan? Miten työnantajat pysyvät houkuttelevina muuttuvassa maailmassa?

Kaikki hyvä syntyy rakkaudesta ja intohimosta jotakin tai jotakuta kohtaan. Kun mukana on rakkautta, pystymme ihmisinä parhaimpaamme. Mutta mitä rakkaudelle tapahtuu huomenna? Eri kirjoittajat sukeltavat syvälle rakkauden olemukseen ja miettivät samalla sen tulevaisuutta. Mukana kirjassa esimerkiksi Riku Korhonen, Panu Rajala, Saara Aalto, Jari Sarasvuo, Katja Kallio ja Antti Holma.

Operatiivinen tiedotteiden nysvääminen ja palstatilan millimitalla mittaaminen eivät ole enää tätä päivää. Viestinnän on oltava aktiivista, innostavaa ja tehokasta. Ellun Kanojen väitekirjassa kerrotaan, miksi tiedotetehtaiden aika on armotta ohi ja miksi viestintäjohtajan tulisi olla toimitusjohtajan paras kaveri.

Elämme maailmassa, jossa kaikilla, joilla on nettiyhteys, on mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin ja joukot masinoitua puolelleen. On tultu kauas siitä, että asioista keskustellaan vain eliitin kesken vakavissa medioissa. Tämän muutoksen ymmärtäminen on yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Mainetta ei enää hallita, vaan sitä rakennetaan. Parhaiten se onnistuu tekemällä mahdollisuusviestintää eli osallistumalla alati pulputtavaan keskusteluun.

Vastuuttomuus ei ole enää vaihtoehto. Niin kuluttajat, sijoittajat kuin työntekijätkin karttavat yhä enemmän niitä yrityksiä, jotka toimivat vastuuttomasti. Vastuullisuudesta puhutaan megatrendinä, mutta sen vaateet kumpuavat ympäröivästä todellisuudesta. Meillä on suuria ongelmia, joiden hyväksi meiltä kaikilta odotetaan tekoja, jos haluamme jatkossakin täällä maapallolla elää onnellisesti ja sopusoinnussa.

Lobbauksesta on pahimmillaan tullut ruma sana, jolla tarkoitetaan oman näkökulman runttaamista ja suhmurointia. Parhaimmillaan vaikuttajaviestintä on kuitenkin päätöksenteon ja päättäjien informaation rikastamisen väline. Hyvä vaikuttajaviestintä on avointa ja läpinäkyvää kuten muukin viestintä. Annetaan vaikuttajille vihdoin puheenvuoro!

Helsinki herättää intohimoja. Mielipiteitä riittää niin puolesta kuin vastaan. Meillä on toiveita, haluja, vaatimuksia ja pelkoja suhteessa kaupunkiin. Mutta mitä tapahtuu Helsingille huomenna? Tätä pohtivat väitekirjassa muun muassa Jussi Pajunen, Anja Snellman, Stuba Nikula, Meiju Niskala ja Leo Stranius. Kaikilla 50 kirjoittajalla on erityinen suhde Helsinkiin, Miten totta heidän väitteensä ovat tänä päivänä? Entä millaisessa valossa ne näyttäytyvät 100 vuoden päästä?

Pelkkä sponsorointi tai pro bono eivät vie enää yritystä sinne, minne tänä päivänä pitäisi. Tarvitaan arvoliittolaisuutta - kumppanuutta, jota tehdään yhteisten arvojen pohjalta. Vahvempi yhteistyö vaatii kuitenkin molemmilta osapuolilta paljon, mutta se voi myös antaa moninkertaisesti.

Huomenna kaikkein jämähtäneimmät korporaatiot etsivät käsiinsä kaikkein radikaaleimmat startupit. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat: startup viestii sillä uskottavuutta, korporaatio sitä, että sillä on suunta tulevaisuudesta. Mutta miten yhteistyöstä otetaan paras mahdollinen irti?  Tämän väitekirjan avainsanoja ovat kunnioitus, diversiteetti ja yhteinen missio.

Hyvät työntekijät ovat työnantajalle kultaakin kalliimpia. Hyvien työntekijöiden löytäminen tai niistä kiinni pitäminen ei ole kuitenkaan kovinkaan helppoa. Hyvä työnantajakuva on strateginen menestystekijä, mutta miten se käytännössä rakennetaan? Miten työnantajat pysyvät houkuttelevina muuttuvassa maailmassa?

Kaikki kiinnostava syntyy ajattelusta - ja erityisesti paremmasta ajattelusta. Tiedostamme, että rohkea ja laadukas ajattelu on myös entistä tärkeämpää. Se on ainoa keino erottautua yhä kiihtyvässä kilpailussa. Mutta miten löytää ajattelulle aikaa, mitä sille on tapahtumassa, mitä toiveita ja uhkakuvia sille on. Tässä väitekirjassa kymmenet hyvin erilaiset ihmiset pohtivat sitä, mitä tapahtuu huomenna ajattelulle. 

Huomenna tapahtuu se, minkä tänään aloitamme. Kun maailma muuttuu kiihtyvämmällä tahdilla, kaipaamme yhä voimakkaammin taitoa ennustaa. Miten voimme varautua paremmin, miten ymmärtäisimme sen, mihin olemme menossa? Tulevaisuudesta puhutaan paljon erityisesti yrityksissä, ja megatrendejä tulkitaan kilpaa. Itse asiassa ennustaminen on kuitenkin ennen kaikkea valintojen tekemistä ja muutos usein hitaampi - ja positiivisempi - kuin ajattelemme. Tässä Ellun Kanojen väitekirjassa puhumme tulevaisuudesta.

Huomenna tapahtuu se, minkä tänään aloitamme. Kun maailma muuttuu kiihtyvämmällä tahdilla, kaipaamme yhä voimakkaammin taitoa ennustaa. Miten voimme varautua paremmin, miten ymmärtäisimme sen, mihin olemme menossa? Tulevaisuudesta puhutaan paljon erityisesti yrityksissä, ja megatrendejä tulkitaan kilpaa. Itse asiassa ennustaminen on kuitenkin ennen kaikkea valintojen tekemistä ja muutos usein hitaampi - ja positiivisempi - kuin ajattelemme. Tässä Ellun Kanojen väitekirjassa puhumme tulevaisuudesta.

Hyvää huomista luodaan toivon ja ilon aktivismilla

Mitä meille oikein tapahtuu? Ihmisyyttä horjutetaan nykyään monesta suunnasta. Teknologia uhkaa ottaa ihmisistä vallan, eriydymme kupliin, ilmastoahdistumme ja masennumme, menetämme keskittymiskykymme ja sosiaaliset taitomme. Uhkakuvia riittää, mutta samaan aikaan olemme viisaampia ja empaattisempia kuin koskaan.

Tässä väitekirjassa eri alojen asiantuntijat pohtivat sitä, mitä tapahtuu huomenna ihmiselle. He kirjoittavat asioista ihmisyyden ytimessä: arvoista, perheestä, ruoasta, oppimisesta ja ilosta – myötätunnosta ja toivosta, jota emme saa koskaan menettää.

Artikkeleita seuraavilta kirjoittajilta: Mikael Fogelholm, Kirsi Hantula, Lauri Järvilehto, Katriina Järvinen, Kari Kanala, Oskar Korkman, Mona Moisala, Pekka Sauri, Saara Särmä, Lotta Uusitalo, Heli Vaaranen, Kaisa Vuorinen

Hyvää huomista luodaan toivon ja ilon aktivismilla

Mitä meille oikein tapahtuu? Ihmisyyttä horjutetaan nykyään monesta suunnasta. Teknologia uhkaa ottaa ihmisistä vallan, eriydymme kupliin, ilmastoahdistumme ja masennumme, menetämme keskittymiskykymme ja sosiaaliset taitomme. Uhkakuvia riittää, mutta samaan aikaan olemme viisaampia ja empaattisempia kuin koskaan.

Tässä väitekirjassa eri alojen asiantuntijat pohtivat sitä, mitä tapahtuu huomenna ihmiselle. He kirjoittavat asioista ihmisyyden ytimessä: arvoista, perheestä, ruoasta, oppimisesta ja ilosta – myötätunnosta ja toivosta, jota emme saa koskaan menettää.

Artikkeleita seuraavilta kirjoittajilta: Mikael Fogelholm, Kirsi Hantula, Lauri Järvilehto, Katriina Järvinen, Kari Kanala, Oskar Korkman, Mona Moisala, Pekka Sauri, Saara Särmä, Lotta Uusitalo, Heli Vaaranen, Kaisa Vuorinen

Lukemisen suosio harrastuksena on laskusuunnassa, kansalaisten lukutaito heikkenee, viestinnän uudet muodot korvaavat tekstin.

Tässä kirjassa tarkastellaan lukemisen perinteitä ja uusia suuntauksia, sen merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Mikä on lukemisen rooli ihmisten välisessä kanssakäymisessä? Miten lukeminen kehittää aivoja ja ajattelua? Millainen rooli monimediaisuudella tai äänikirjojen voimakkaasti kasvavalla suosiolla on lukemisen tapojen muutoksessa? Vaikka uudet mediat vaativat uudenlaisia viestintätaitoja, tarkoittaako se välttämättä sitä, että nykymuotoisen lukemisen tulevaisuus on uhattuna?

Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? kokoaa kannanottoja lukemisen harrastajilta ja ammattilaisilta, tutkimusta, kritiikkiä ja tulevaisuudennäkymiä. Kirjoittajat kutsuvat lukijan pohtimaan, mitä lukeminen merkitsee sellaisena kuin olemme sen oppineet ja sellaisena miksi se saattaa olla muotoutumassa.