Kirsi Piha – författare

Kaikki hyvä syntyy rakkaudesta ja intohimosta jotakin tai jotakuta kohtaan. Kun mukana on rakkautta, pystymme ihmisinä parhaimpaamme. Mutta mitä rakkaudelle tapahtuu huomenna? Eri kirjoittajat sukeltavat syvälle rakkauden olemukseen ja miettivät samalla sen tulevaisuutta. Mukana kirjassa esimerkiksi Riku Korhonen, Panu Rajala, Saara Aalto, Jari Sarasvuo, Katja Kallio ja Antti Holma.

Operatiivinen tiedotteiden nysvääminen ja palstatilan millimitalla mittaaminen eivät ole enää tätä päivää. Viestinnän on oltava aktiivista, innostavaa ja tehokasta. Ellun Kanojen väitekirjassa kerrotaan, miksi tiedotetehtaiden aika on armotta ohi ja miksi viestintäjohtajan tulisi olla toimitusjohtajan paras kaveri.

Elämme maailmassa, jossa kaikilla, joilla on nettiyhteys, on mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin ja joukot masinoitua puolelleen. On tultu kauas siitä, että asioista keskustellaan vain eliitin kesken vakavissa medioissa. Tämän muutoksen ymmärtäminen on yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Mainetta ei enää hallita, vaan sitä rakennetaan. Parhaiten se onnistuu tekemällä mahdollisuusviestintää eli osallistumalla alati pulputtavaan keskusteluun.

Lobbauksesta on pahimmillaan tullut ruma sana, jolla tarkoitetaan oman näkökulman runttaamista ja suhmurointia. Parhaimmillaan vaikuttajaviestintä on kuitenkin päätöksenteon ja päättäjien informaation rikastamisen väline. Hyvä vaikuttajaviestintä on avointa ja läpinäkyvää kuten muukin viestintä. Annetaan vaikuttajille vihdoin puheenvuoro!

Helsinki herättää intohimoja. Mielipiteitä riittää niin puolesta kuin vastaan. Meillä on toiveita, haluja, vaatimuksia ja pelkoja suhteessa kaupunkiin. Mutta mitä tapahtuu Helsingille huomenna? Tätä pohtivat väitekirjassa muun muassa Jussi Pajunen, Anja Snellman, Stuba Nikula, Meiju Niskala ja Leo Stranius. Kaikilla 50 kirjoittajalla on erityinen suhde Helsinkiin, Miten totta heidän väitteensä ovat tänä päivänä? Entä millaisessa valossa ne näyttäytyvät 100 vuoden päästä?

Kaikki hyvä syntyy rakkaudesta ja intohimosta jotakin tai jotakuta kohtaan. Kun mukana on rakkautta, pystymme ihmisinä parhaimpaamme. Mutta mitä rakkaudelle tapahtuu huomenna? Eri kirjoittajat sukeltavat syvälle rakkauden olemukseen ja miettivät samalla sen tulevaisuutta. Mukana kirjassa esimerkiksi Riku Korhonen, Panu Rajala, Saara Aalto, Jari Sarasvuo, Katja Kallio ja Antti Holma.

Operatiivinen tiedotteiden nysvääminen ja palstatilan millimitalla mittaaminen eivät ole enää tätä päivää. Viestinnän on oltava aktiivista, innostavaa ja tehokasta. Ellun Kanojen väitekirjassa kerrotaan, miksi tiedotetehtaiden aika on armotta ohi ja miksi viestintäjohtajan tulisi olla toimitusjohtajan paras kaveri.

Elämme maailmassa, jossa kaikilla, joilla on nettiyhteys, on mahdollisuus saada mielipiteensä kuuluviin ja joukot masinoitua puolelleen. On tultu kauas siitä, että asioista keskustellaan vain eliitin kesken vakavissa medioissa. Tämän muutoksen ymmärtäminen on yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Mainetta ei enää hallita, vaan sitä rakennetaan. Parhaiten se onnistuu tekemällä mahdollisuusviestintää eli osallistumalla alati pulputtavaan keskusteluun.

Lobbauksesta on pahimmillaan tullut ruma sana, jolla tarkoitetaan oman näkökulman runttaamista ja suhmurointia. Parhaimmillaan vaikuttajaviestintä on kuitenkin päätöksenteon ja päättäjien informaation rikastamisen väline. Hyvä vaikuttajaviestintä on avointa ja läpinäkyvää kuten muukin viestintä. Annetaan vaikuttajille vihdoin puheenvuoro!

Helsinki herättää intohimoja. Mielipiteitä riittää niin puolesta kuin vastaan. Meillä on toiveita, haluja, vaatimuksia ja pelkoja suhteessa kaupunkiin. Mutta mitä tapahtuu Helsingille huomenna? Tätä pohtivat väitekirjassa muun muassa Jussi Pajunen, Anja Snellman, Stuba Nikula, Meiju Niskala ja Leo Stranius. Kaikilla 50 kirjoittajalla on erityinen suhde Helsinkiin, Miten totta heidän väitteensä ovat tänä päivänä? Entä millaisessa valossa ne näyttäytyvät 100 vuoden päästä?

Miksi konsulttia tarvitaan?

Konsulteista on paljon sanontoja, kaskuja ja juttuja, suurin osa ei kovin mairittelevia. Tosiasiassa konsultti tulee aina tarpeeseen.

Monimutkainen ja nopeasti muuttuva maailma disruptoi konsultin toimialaa. Konsultti on huomenna kuin Neljän Ruusun juppihippipunkkari, enemmän kuin pelkkä MBA ja kravatti. Konsultin pitää muuttua ja pysyä liikkeessä, jotta hän pystyy toteuttamaan perimmäistä tehtäväänsä – asiakkaan auttamista.

Tämä kirja ravistelee ajatteluasi, olit sitten konsultti, asiakas tai muuten kiinnostunut siitä, mitä on hyvä – tai huono – konsultointi. Kirjaa varten on haastateltu niin asiakkaita kuin konsultteja sekä haettu hyviä ja huonoja esimerkkejä maailmalta. Millainen on asiakkaan unelmien konsultti? Entä konsultin käyttöohje asiakkaalle? Mitä tapahtuu huomenna konsultille?

Saara Iivari, Taru Tuominen, Kirsi Piha

Miksi konsulttia tarvitaan?

Konsulteista on paljon sanontoja, kaskuja ja juttuja, suurin osa ei kovin mairittelevia. Tosiasiassa konsultti tulee aina tarpeeseen.

Monimutkainen ja nopeasti muuttuva maailma disruptoi konsultin toimialaa. Konsultti on huomenna kuin Neljän Ruusun juppihippipunkkari, enemmän kuin pelkkä MBA ja kravatti. Konsultin pitää muuttua ja pysyä liikkeessä, jotta hän pystyy toteuttamaan perimmäistä tehtäväänsä – asiakkaan auttamista.

Tämä kirja ravistelee ajatteluasi, olit sitten konsultti, asiakas tai muuten kiinnostunut siitä, mitä on hyvä – tai huono – konsultointi. Kirjaa varten on haastateltu niin asiakkaita kuin konsultteja sekä haettu hyviä ja huonoja esimerkkejä maailmalta. Millainen on asiakkaan unelmien konsultti? Entä konsultin käyttöohje asiakkaalle? Mitä tapahtuu huomenna konsultille?

Saara Iivari, Taru Tuominen, Kirsi Piha

Kirjeitä ihmisenä olemisen taidosta

"Ajattelen, että aina on parempi nousta tuolista ja yrittää katsoa mitä ympärillä on kuin istua aloillaan."

Täyttäessään seitsemän vuotta Kirsi Piha sai isältään syntymäpäivälahjaksi Hannu Mäkelän kirjan Herra Huu. Yli neljä vuosikymmentä myöhemmin Piha kutsuu Mäkelän kanssaan kirjeenvaihtoon.

Lyhyiden ja viiveettä välittyvien pienjulistusten maailmassa pidempi, harkittu ja vuoropuhelunomainen ajatustenvaihto tuntuu jälleen arvokkaalta ja antoisalta. Kirjeissä pohditaan suhteita ja sukupolvia, luontoa ja ihmisluontoa, taidetta ja sanomisen tarvetta. Millaisessa maailmassa elämme, mikä on roolimme tässä ajassa, miten voisimme kehittyä ihmisinä ja toteuttaa ihmisen tehtävää – ja mikä se tehtävä on?

Pimeän yli sisältää Hannu Mäkelän ja Kirsi Pihan kirjeenvaihdon talvelta 2019–2020. Näennäisesti erilaisista elämänkokemuksista nousee yhteisiä mielenkiinnon kohteita, jaettuja huolen ja kiitoksen aiheita; avoimesta ja ennakkoluulottomasta keskustelusta kasvaa lämmin ystävyys.

Akateemikko Hannu Mäkelä (s. 1943) on tuottelias ja monipuolinen kirjailija. Yrittäjä Kirsi Piha (s. 1967) on Muutostoimisto Ellun Kanojen perustaja ja entinen poliitikko.

Kirjeitä ihmisenä olemisen taidosta

"Ajattelen, että aina on parempi nousta tuolista ja yrittää katsoa mitä ympärillä on kuin istua aloillaan."

Täyttäessään seitsemän vuotta Kirsi Piha sai isältään syntymäpäivälahjaksi Hannu Mäkelän kirjan Herra Huu. Yli neljä vuosikymmentä myöhemmin Piha kutsuu Mäkelän kanssaan kirjeenvaihtoon.

Lyhyiden ja viiveettä välittyvien pienjulistusten maailmassa pidempi, harkittu ja vuoropuhelunomainen ajatustenvaihto tuntuu jälleen arvokkaalta ja antoisalta. Kirjeissä pohditaan suhteita ja sukupolvia, luontoa ja ihmisluontoa, taidetta ja sanomisen tarvetta. Millaisessa maailmassa elämme, mikä on roolimme tässä ajassa, miten voisimme kehittyä ihmisinä ja toteuttaa ihmisen tehtävää – ja mikä se tehtävä on?

Pimeän yli sisältää Hannu Mäkelän ja Kirsi Pihan kirjeenvaihdon talvelta 2019–2020. Näennäisesti erilaisista elämänkokemuksista nousee yhteisiä mielenkiinnon kohteita, jaettuja huolen ja kiitoksen aiheita; avoimesta ja ennakkoluulottomasta keskustelusta kasvaa lämmin ystävyys.

Akateemikko Hannu Mäkelä (s. 1943) on tuottelias ja monipuolinen kirjailija. Yrittäjä Kirsi Piha (s. 1967) on Muutostoimisto Ellun Kanojen perustaja ja entinen poliitikko.

Vapaasti hengittäviä esseitä elämästä, kirjoista, lukemisesta ja kirjoittamisesta.

”Olisin halunnut olla se runotyttö, jonka eristäytymisen tarve ja sisäinen kuulumattomuuden tunne selittyisi sillä, että hän intohimoisesti elää runouden maailmassa. Olisin halunnut olla se, joka kantaa kainalossa runokirjaa, siteeraa ulkoa syvällisiä säkeitä ja lempikirjailijoita kysyttäessä mainitsee viiden joukossa ainakin kaksi runoilijaa. Olisin halunnut pitää Lorcasta.

En ollut sellainen, enkä ole.”

Kirsi Piha hahmottaa lukemalla ympäröivää maailmaa, itseään ja toisia ihmisiä. Kirjoista hän etsii ymmärrystä sille, keitä me olemme, mikä meitä liikuttaa ja mistä elämässä on pohjimmiltaan kysymys.

Levoton lukija käsittelee kirjallisuuden innoittamana rohkeasti ja yllättävistä näkökulmista ihmissuhteita, elämää, sen vaiheita ja muutoksia: äitiyttä, ikääntymistä, kuolemaa ja rakkautta. Muutamat kirjailijat, kuten Virginia Woolf, Tove Jansson, Fernando Pessoa ja Hannu Mäkelä ovat lukijalleen erityisen rakkaita. Paitsi kirjailijoiden tuotantoa, Kirsi Piha pohtii heidän elämäänsä ja tapaansa kirjoittaa.

Kirsi Piha (s. 1967) on yrittäjä ja kirjailija, muutostoimisto Ellun Kanojen perustaja ja entinen poliitikko.

Hän on auttanut yrityksiä muuttumaan ja pohtinut nykyistä työelämää teoksissaan. Anna-lehden kirjallisuusaiheisissa kolumneissaan Piha on ottanut kantaa kirjallisuuden ilmiöihin. Kirjailija Hannu Mäkelän kanssa hän on julkaissut yhdessä kirjeenvaihtokokoelman Pimeän yli (2020).

Vapaasti hengittäviä esseitä elämästä, kirjoista, lukemisesta ja kirjoittamisesta.

”Olisin halunnut olla se runotyttö, jonka eristäytymisen tarve ja sisäinen kuulumattomuuden tunne selittyisi sillä, että hän intohimoisesti elää runouden maailmassa. Olisin halunnut olla se, joka kantaa kainalossa runokirjaa, siteeraa ulkoa syvällisiä säkeitä ja lempikirjailijoita kysyttäessä mainitsee viiden joukossa ainakin kaksi runoilijaa. Olisin halunnut pitää Lorcasta.

En ollut sellainen, enkä ole.”

Kirsi Piha hahmottaa lukemalla ympäröivää maailmaa, itseään ja toisia ihmisiä. Kirjoista hän etsii ymmärrystä sille, keitä me olemme, mikä meitä liikuttaa ja mistä elämässä on pohjimmiltaan kysymys.

Levoton lukija käsittelee kirjallisuuden innoittamana rohkeasti ja yllättävistä näkökulmista ihmissuhteita, elämää, sen vaiheita ja muutoksia: äitiyttä, ikääntymistä, kuolemaa ja rakkautta. Muutamat kirjailijat, kuten Virginia Woolf, Tove Jansson, Fernando Pessoa ja Hannu Mäkelä ovat lukijalleen erityisen rakkaita. Paitsi kirjailijoiden tuotantoa, Kirsi Piha pohtii heidän elämäänsä ja tapaansa kirjoittaa.

Kirsi Piha (s. 1967) on yrittäjä ja kirjailija, muutostoimisto Ellun Kanojen perustaja ja entinen poliitikko.

Hän on auttanut yrityksiä muuttumaan ja pohtinut nykyistä työelämää teoksissaan. Anna-lehden kirjallisuusaiheisissa kolumneissaan Piha on ottanut kantaa kirjallisuuden ilmiöihin. Kirjailija Hannu Mäkelän kanssa hän on julkaissut yhdessä kirjeenvaihtokokoelman Pimeän yli (2020).

Oivalluksia ajasta, ihmisestä ja keskustelukulttuurista.

”Ihminen on aina monta. Usein jopa yhtä aikaa.”

Kirjassaan Muukalaisia Kirsi Piha haluaa hahmottaa niitä mekanismeja, joiden vuoksi emme siedä toisiamme tai jotka päinvastoin helpottavat meitä ymmärtämään muita. Miksi jakaannumme meikäläisten ja muukalaisten leireihin?

Piha pohtii, kuinka yksinäisyys, sosiaalinen media, ryhmäidentiteetit, globaali maailma tai kaiken politisoituminen vaikuttavat meihin ja käsitykseemme muista. Entä mitä hyvällä tai edes kohtalaisella keskusteluyhteydellä voi saavuttaa?

Muukalaisia on puheenvuoro, jossa Piha analysoi terävästi niin ihmisen kuin yhteiskunnan toimintaa ja tuo tärkeitä näkökulmia siihen, miten mielipiteet ja asenteet vähitellen muodostuvat. Yhteiskunnallisena ajattelijana ja entisenä poliitikkona Piha tarkastelee myös poliittista retoriikkaa ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikuttimia. Kuinka erilaisuudesta tuli uhka, pelosta poliittinen ajuri ja tulevaisuudesta visioton nollasummapeli.

Kirja etsii vastausta siihen, kuinka toisen ymmärtäminen voisi tulla edes hieman helpommaksi.

Kirsi Piha (s. 1967) on yrittäjä, strategi, kirjailija ja ajattelija, muutostoimisto Ellun Kanojen perustaja ja entinen poliitikko. Hän on auttanut yrityksiä muuttumaan ja pohtinut teoksissaan nykyistä työelämää. Viimeisimmässä esseekokoelmassaan Levoton lukija (2023) Piha tutki yleisinhimillisiä kysymyksiä rakastamiensa kirjojen kautta.

Oivalluksia ajasta, ihmisestä ja keskustelukulttuurista.

”Ihminen on aina monta. Usein jopa yhtä aikaa.”

Kirjassaan Muukalaisia Kirsi Piha haluaa hahmottaa niitä mekanismeja, joiden vuoksi emme siedä toisiamme tai jotka päinvastoin helpottavat meitä ymmärtämään muita. Miksi jakaannumme meikäläisten ja muukalaisten leireihin?

Piha pohtii, kuinka yksinäisyys, sosiaalinen media, ryhmäidentiteetit, globaali maailma tai kaiken politisoituminen vaikuttavat meihin ja käsitykseemme muista. Entä mitä hyvällä tai edes kohtalaisella keskusteluyhteydellä voi saavuttaa?

Muukalaisia on puheenvuoro, jossa Piha analysoi terävästi niin ihmisen kuin yhteiskunnan toimintaa ja tuo tärkeitä näkökulmia siihen, miten mielipiteet ja asenteet vähitellen muodostuvat. Yhteiskunnallisena ajattelijana ja entisenä poliitikkona Piha tarkastelee myös poliittista retoriikkaa ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vaikuttimia. Kuinka erilaisuudesta tuli uhka, pelosta poliittinen ajuri ja tulevaisuudesta visioton nollasummapeli.

Kirja etsii vastausta siihen, kuinka toisen ymmärtäminen voisi tulla edes hieman helpommaksi.

Kirsi Piha (s. 1967) on yrittäjä, strategi, kirjailija ja ajattelija, muutostoimisto Ellun Kanojen perustaja ja entinen poliitikko. Hän on auttanut yrityksiä muuttumaan ja pohtinut teoksissaan nykyistä työelämää. Viimeisimmässä esseekokoelmassaan Levoton lukija (2023) Piha tutki yleisinhimillisiä kysymyksiä rakastamiensa kirjojen kautta.