Hanna Kuusela – författare

Streaming Privilege examines how contemporary serial television helps legitimise today’s “new Gilded Age” of extreme inequality. Through sharp cultural analysis, the book reveals popular culture’s fixation on wealth and dynastic families, and how these narratives contribute to sustaining economic divides. Focusing on Downton Abbey, The Crown, Succession and Yellowstone, it explores what today’s most-watched dramas suggest about contemporary attitudes toward privilege and power. At its core is an interest in the intersection of family, wealth and morality, showing how stories of dynasties help audiences make sense of widening disparities. The book argues that television does not simply reflect inequality but actively shapes public understandings of it. Streaming Privilege is essential reading for scholars and students of media, culture and economic sociology, as well as general readers interested in how popular culture influences perceptions of inequality.

How does money turn into political power today? As wealth concentrates at the very top, Rich Radicals shows how the wealthy are seeking to reshape societies. Using unique Finnish data, the books traces the top 0.1% and follows them into the worlds of family dynasties, corporate leaders and high‑flying entrepreneurs showing how wealth shapes moral conscience and drives radical politics.The book traces the rise of a global force: affluent groups driving societal change. The wealthy emerge as bold, well‑connected elites looking to shake up the Nordic social contract. If they succeed, a vital path to equality may be lost. Changing one society at a time, the wealthy may become a transformative force on a global scale—a development that deserves attention across societies.

Vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.”Rahasta ei puhuta, rahaa omistetaan.” Keitä ovat Suomen rikkaimmat, mitä he ajattelevat, ja miltä yhteiskunnan huipulla näyttää? "Huipputuloiset" on kirja Suomen suurituloisimmasta promillesta. Se kertoo, mitä rikkaat ajattelevat itsestään ja muista. Mikä innostaa suuryrityksen johtajaa, mikä ajaa eteenpäin rikasta yrittäjää? Entä mitä ajattelee Suomesta ja veroista vanhan omistajasuvun nuori perillinen? Teos kuvaa 2000-luvun vaurasta yläluokkaa ja sen irtoamista suomalaisesta yhteiskunnasta. Se perustuu laajaan tutkimukseen, jossa on selvitetty, ketkä kuuluvat Suomen suurituloisimpaan promilleen, ja haastatteluihin, joissa promille kertoo ajatuksiaan. Kantola ja Kuusela kuvaavat Suomessa käynnissä olevaa myllerrystä, kun varallisuus on kasautunut yhteiskuntien huipulle ympäri maailman. Kirjassa seikkaillaan menestyneiden yrittäjien, innokkaiden ammattijohtajien ja sukuyrityksiään vaalivien perijöiden maailmassa. Siinä kuvataan rikkaiden arkista loistoa ja heidän tapojaan oikeuttaa vahvistunutta asemaansa. Käsissä ei ole paljastus- eikä tirkistelykirja, vaan kuvaus siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan kompromissit murtuvat, kun ääneen pääsevät kaikkein vauraimmat. Huipputuloiset näyttää, miten talouselämän optimistiset menestyjät muuttuvat yhteiskunnan pessimistiseksi eliitiksi, jota harmittavat jäykkyydet, työttömät ja laiskistava yhteiskunta. ”Nyt on korkea aika romuttaa kaikki.” Kirjoittajista Anu Kantola on professori Helsingin yliopistossa ja Hanna Kuusela yliopistotutkija Tampereen yliopistossa.Teos on vertaisarvioitu.

Nykytaiteen avainsanoja ovat osallistuminen, yhteisöllisyys ja kollaboraatiot. Yhdet vannovat yhteisötaiteen nimiin, toiset perustavat taiteilijakollektiiveja, ja kolmannet haluavat osallistaa yleisöä. Soraääniä kuulee vain harvoin. Taidemaailmaa hallitsee yhteisöllisyyden eetos, ja yksinäinen taiteilijanero on poissa muodista. Kollaboraatio on esseemäinen tutkimus yhteistekijyyden ihanteista nykykirjallisuudessa ja -taiteessa. Mikä ajaa taiteilijoita perustamaan kollektiiveja ja tuhannet ihmiset kirjoittamaan yhteistä romaania? Miksi kirjallisuutta halutaan kirjoittaa yhdessä, ja miksi runoilijat ulkoistavat kirjoittamistaan internet-työläisille? Kirjassa pohditaan kollaboraatioiden suosiota osana nykytaloutta. Onko sattumaa, että taidetta tehdään yhä enemmän yhdessä ja joukkoistaen, samaan aikaan kun ulkoistukset jylläävät globaalissa taloudessa? Olemmeko edistyksellisen ilmiön äärellä, vai todistammeko vain kapitalismin uusinta muotia? Kysyessään innostuksen keskellä hankalia kysymyksiä Kollaboraatio on kritiikin asialla. Vaikka elämme individualismin kyllästämää aikaa, nykykapitalismin uskotaan olevan aiempaa inhimillisempää, koska se rakentuu yhteyksille ja yhteistyölle - siis jatkuville kollaboraatioille. Ajatuksessa on jotain niin outoa, että sitä on tutkittava!

”On juostava nopeammin ja tehtävä enemmän vähemmällä!”Syytös on kuvaus nyky-Suomesta, joka on valmis myymään sivistyksensä vähiten tarjoavalle.Se on kirja kurjistuneesta työelämästä, hiipuvasta demokratiasta ja merkityksensä hukanneista yliopistoista - syytettyjen penkillä maan korkeimmin koulutetut ihmiset.Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä teos on syytekirjelmä, jonka kohteina ovat sivistyksen romuttajat ja demokratian tallojat. Se on vuodenkierto, sairasloma ja kattilanhakkaajan omakuva.Syytös on omakohtainen kertomus yliopistoista, jotka eivät enää tiedä, mitä ne tekevät. Se haukkuu nyky-yliopistot, mutta laajenee samalla kuvaukseksi muutosjohtajista, rullaavista strategioista ja kauppakamarien pojista.”Ei auta kuin nousta maasta entistä vittumaisempana.”

2000-luvun länsimaisissa kulttuureissa kaupattava tavara on yhä useammin tietoa, kulttuuria, keksintöjä ja tutkimustuloksia. Puhutaan immateriaalitaloudesta, johon sisältyvä puhe esimerkiksi luovasta taloudesta, yksilöllisyydestä ja luonnon pelastavasta talouden aineettomasta käänteestä houkuttelee ajattelemaan, että talous on muuttunut ihmisystävälliseksi - joustavaksi, luovaksi ja mukavaksi. Teoksessa poraudutaan tällaisen puheen taakse. Siinä tarkastellaan immateriaalitalouden ja siihen liittyvien ilmiöiden taustoja. Kirjassa tutkitaan, kuinka aineettomasta taloudesta puhutaan sekä kansallisesti että globaalisti ja mitä eri puhetavat tarkoittavat. Lisäksi pohditaan, onko immateriaalitaloudessa sittenkään kyse uudesta ilmiöstä ja onko immateriaalitalous todella aineetonta. Samalla mietitään, kuinka immateriaalitalouden politiikkaan voisi suhtautua sekä yksityisessä että julkisessa elämässä.

Suomen on vallannut konsulttidemokratia. Julkinen valta ulkoistaa yhä useampia tehtäviään ja tyhjenee samalla itse ajattelusta. Tuloksena on läpinäkyvyyden alasajo, tehoton hallinto ja virkamiesten hiljaisen tiedon rapautuminen. Kun valtaa siirtyy vastuusta riisutuille konsulteille ja liikesalaisuuksien suojaamille yrityksille, demokratia on uhattuna. Peli ei kuitenkaan ole menetetty. Konsulttidemokratian tilalle tarvitaan rohkea valtio, joka uskaltaa tarttua Suomen kohtaamiin tulevaisuuden haasteisiin. Tämä teos on paitsi analyysi tilanteesta myös toimintasuunnitelma tulevaan. Konsulttidemokratia on ensimmäinen kattava tutkimus ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yritysten voittokulusta suomalaisessa hallinnossa. Se luotaa suomalaisen julkishallinnon kehitystä mittavan aineiston avulla. Konsulttidemokratia on välttämätön teos kaikille, jotka haluavat tietää, mitä Suomelle ja suomalaiselle demokratialle kuuluu.

Tuoreita ajatuksia demokratian pelastamiseksi. Pamfletti siitä, miten puolueet ovat taantuneet teknokraattisiksi ääntenkeruuautomaateiksi, joiden politiikan sisältö henkilöidään mediajulkisuudesta eläviin johtajiin. Kirjassa pohditaan, miten politiikka palautetaan puolueiden asialistalle. Yhteistyössä Attacin ja sivistysliittojen kanssa.