Ilkka Kauppinen – författare

Today, nearly every aspect of higher education - including student recruitment, classroom instruction, faculty research, administrative governance, and the control of intellectual property - is embedded in a political economy with links to the market and the state. Academic capitalism offers a powerful framework for understanding this relationship. Essentially, it allows us to understand higher education's shift from creating scholarship and learning as a public good to generating knowledge as a commodity to be monetized in market activities. In Academic Capitalism in the Age of Globalization, Brendan Cantwell and Ilkka Kauppinen assemble an international team of leading scholars to explore the profound ways in which globalization and the knowledge economy have transformed higher education around the world. The book offers an in-depth assessment of the theoretical foundations of academic capitalism, as well as new empirical insights into how the process of academic capitalism has played out. Chapters address academic capitalism from historical, transnational, national, and local perspectives.Each contributor offers fascinating insights into both new conceptual interpretations of and practical institutional and national responses to academic capitalism. Incorporating years of research by influential theorists and building on the work of Sheila Slaughter, Larry Leslie, and Gary Rhoades, Academic Capitalism in the Age of Globalization provides a provocative update for understanding academic capitalism. The book will appeal to anyone trying to make sense of contemporary higher education.

Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa.1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, millaisin käsitteellisin välinein saksankieliset yhteiskuntatieteilijät ja filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä. Tarkastelun kohteet vaihtelevat taloudesta totalitarismiin ja yksilön toiminnasta ihmiskunnan kohtaamiin riskeihin. Yhtenä kantavana teemana on ollut pyrkimys yhdistää teoretisointi ja vallitsevien epäkohtien korjaaminen.Max Weberin kapitalismin synnyn analyysista Hans Joasin luovan toiminnan teoriaan kulkee vaikuttava kaari saksalaista yhteiskuntateoriaa. Mukaan mahtuu niinkin erilaisia ajattelijoita kuin Georg Simmel, Joseph Schumpeter, Theodor W. Adorno, Hannah Arendt ja Jürgen Habermas - saksalaisen yhteiskunta-ajattelun pantheon on yhtä pitkä kuin nimekäskin.

2000-luvun länsimaisissa kulttuureissa kaupattava tavara on yhä useammin tietoa, kulttuuria, keksintöjä ja tutkimustuloksia. Puhutaan immateriaalitaloudesta, johon sisältyvä puhe esimerkiksi luovasta taloudesta, yksilöllisyydestä ja luonnon pelastavasta talouden aineettomasta käänteestä houkuttelee ajattelemaan, että talous on muuttunut ihmisystävälliseksi - joustavaksi, luovaksi ja mukavaksi. Teoksessa poraudutaan tällaisen puheen taakse. Siinä tarkastellaan immateriaalitalouden ja siihen liittyvien ilmiöiden taustoja. Kirjassa tutkitaan, kuinka aineettomasta taloudesta puhutaan sekä kansallisesti että globaalisti ja mitä eri puhetavat tarkoittavat. Lisäksi pohditaan, onko immateriaalitaloudessa sittenkään kyse uudesta ilmiöstä ja onko immateriaalitalous todella aineetonta. Samalla mietitään, kuinka immateriaalitalouden politiikkaan voisi suhtautua sekä yksityisessä että julkisessa elämässä.

Filosofiaa, sosiologiaa ja antropologiaa - strukturalismia, psykoanalyysia, eksistentialismia, situationismia, pragmatismia, jälkistrukturalismia! 1900-luvun ranskalainen yhteiskuntateoria tarjoaa asiantuntevan katsauksen keskeisimpiin ranskalaisteoreetikoihin ja heidän ajatuksiinsa. Mukana ovat ranskalaisen ajattelun kärkinimet Emile Durkheimista Pierre Bourdieuhun ja uusimpaan yhteiskuntateoriaan. Väliin mahtuvat niin eksistentialismi, strukturalismi, marxilaisuus kuin jälkistrukturalismikin. Lähestymistavat vaihtelevat sosiologiasta antropologiaan ja filosofiaan. Tunnetuimpien ajattelijoiden ohella tilaa annetaan myös vähemmän tunnetuille teoreetikoille. Lukija tutustuu muun muassa spektaakkelin yhteiskuntaan, yhteiskuntateorian remonttimiehiin, ajatuksiin yhteisön logiikoista sekä leikkisään postmoderniin.