Harri Nykänen – författare

Ludvika, Kista, Täby, Uppsala, Örebro, Sigtuna, Bålsta, Sollentuna ... Listan över platser där Matti Sarén utfört väpnade värdetransportrån är lång. Sarén levde i många år ett dubbelliv. Utåt sett var han affärsman och krögare som festade med kändisar i Stockholm och på Rivieran. Samtidigt var han yrkeskriminell i kommandoluva, känd i Sveriges undre värld och bekant med personer inom den italienska maffian och Colombias drogkarteller. Döden var ständigt närvarande. Flera av Saréns vänner mördades och han utsattes själv för mordförsök. Ett av dem beordrades av Danny Fitzpatrick, grundare av fängelsegänget Brödraskapet.Sarén spelade också en viktig roll i rånet av Finlands Bank i Åbo 2007, där bytet blev 1,5 miljoner euro. Allt rämnade 2016 när ett stort värdetransportrån i Salo i sydvästra Finland misslyckades. Det som berättas i Värdetransportrånaren låter som hämtat från en actionfilm eller tv-serie. Men det här är på riktigt.

Juutalaispoliisi Ariel Kafkasta kertovan sarjan ensimmäinen osa. Ariel Kafka on rikoskomisario Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimistossa. Eletään juutalaista uuttavuotta ja Linnunlaulun ylikulkusillalta on löytynyt kahden ulkomaalaisen ruumiit, luultavasti arabeja. Tutkinta vie Arielin irakilaispakolaisen omistamaan autokorjaamoon ja surmattuja löytyy kolme lisää. Onko kyse huumerikollisjengien välienselvittelystä vai terrorismista? Supoa rikostutkimus ainakin kiinnostaa, mutta Ariel näkee parhaakseen pysyä pari askelta Suojelupoliisin edellä. Tutkimus muuttuu henkilökohtaiseksi, kun Ariel huomaa löytäneensä säikeen, joka johtaa suoraan hänen lapsuuteensa. Juutalainen uusivuosi ja Arielin rikostutkinta päättyy lopulta katumuspäivään, Jom Kippuriin, jonka lopuksi synagogapalvelija puhaltaa oinaansarvesta tehtyyn sofariin. Sen valittava nuotti tuo mieleen tuomiopäiväpasuunan.

Raid-kirjoistaan tunnetun Harri Nykäsen rikoskomisario Kafka on kiehtova sekoitus juutalaistraditioita ja suomalaista rikospoliisirenttua.

Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimistossa työskentelevä Ariel Kafka on päivystysvuorossa, kun poliisi saa nimettömän ilmoituksen vanhassa omakotitalossa tapahtuneesta kaksoissurmasta Kumpulassa. Arielin yllätykseksi uhrit ovat hänelle entuudestaan tuttuja. Toinen on rikollispiireissä hämähäkkinaiseksi kutsuttu Maija Erkkilä ja toinen Helsingin rikospoliisin entinen apulaispäällikkö Aimo Ikonen. Aluksi juoppojen välienselvittelyltä vaikuttava tapaus osoittautuukin oletettua mutkikkaammaksi, kun käy ilmi, että Ikosen vanhempi tytär on kuollut huumeiden yliannostukseen vain kuukausi aiemmin eikä Ikonen itsekään ollut aivan sitä, mitä poliisissa yleisesti luultiin. Juttua tutkiessaan Ariel kohtaa myös Maija Erkkilääkin kohtalokkaamman naisen, apulaispoliisipäällikkö Ikosen nuoremman taiteilijatyttären, joka jättää häneen lähtemättömän jäljen.

Raid-kirjoistaan tunnetun Harri Nykäsen rikoskomisario Kafka on kiehtova sekoitus juutalaistraditioita ja suomalaista rikospoliisirenttua.

Kerran vasikka, aina vasikka?

Reino Ekholm kutsuu itseään yksityisyrittäjäksi, sillä hän myy tietoja korvausta vastaan. Kun Reiskalla on tarpeeksi tavaraa, hän soittaa asiakkailleen, joita on tasan kaksi: toimittajanretale Hotari ja poliisi Hyttinen. Toimittaja maksaa reilusti, koska nappulat eivät ole hänen, poliisi taas nirsoilee, koska rahat eivät ole kenenkään, mutta vähänlaisesti niitä aina on. Kumpikin kuitenkin tietää, että Reiskalle kannattaa maksaa, sillä on on hyvä ja luotettava vasikka. Ammattimies, joka puhuu ainoastaan omaan pussiinsa.

Sitten Reiska törmää Skrodeen, joka houkuttelee hänet mukaan kovan luokan huumebisnekseen. Vaikka Reiska taitaakin omat kuvionsa vaikka unissaan, huumebisnes onkin totisempaa työtä, jotenkin verisempää…

Harri Nykänen on pitkän linjan dekkaristi, jonka päähenkilöt ovat usein kadun varjoisan puolen kulkijoita, rikollisia tai muita yhteiskunnan hylkiöitä. Hänen tunnetuimpia henkilöhahmojaan ovat palkkatappaja Raid ja juutalainen rikoskomisario Ariel Kafka.

Rikospoliisin konstaapeli Kai Pehkonen tietää uudesta jutustaan ainakin yhden asian. Olipa kyse poliitikosta, julkkiksesta tai tavallisesta kansalaisesta, hänen etsimänsä herjakirjoittelija kohtelee heitä kaikkia kirjeissään tasapuolisen hävyttömästi. Muut johtolangat ovatkin sitten hukassa. Tai ainakin sekaisin, kuten koko poliisijohdon pasmat aina Supoa myöten. Häirikön terveisistä on kuitenkin määrä tehdä loppu, sillä itse ministeri Hämäläinen on suivaantunut saamastaan huomionosoituksesta ihan tosissaan.Raid-kirjoistaan tunnetun Harri Nykäsen kolmas dekkari on taitavaa psykologista jännitystä.

Kuka pelaa merkityillä korteilla?

Pelimaailman liituraitamies ja korttihai Voitto Grön on viettämässä tuottoisaa iltaa ystävänsä tarkoin varjellussa peliluolassa, kun sisään hyökkää kolme roistoa, jotka putsaavat koko paikan pelureiden taskuja myöten. Lain ulkopuolella tapahtunut ryöstö ei juuri kiinnosta poliisia, joten Grön ottaa tutkimuksen omiin käsiinsä. Sitten yksi ryöstön todistajista, peliluolan maksullinen nainen, löytyy kotoaan murhattuna ja väkivaltatoimiston komisario Leimunkin on puututtava peliin. Varmaa on ainakin, että ryöstäjät ovat valmiita menemään pitkälle turvatakseen selustansa.

Harri Nykänen on pitkän linjan dekkaristi, jonka päähenkilöt ovat usein kadun varjoisan puolen kulkijoita, rikollisia tai muita yhteiskunnan hylkiöitä. Takapiru voitti ilmestyessään vuonna 1990 Suomen dekkariseuran myöntämän Vuoden johtolanka -palkinnon. Nykäsen tunnetuimpia henkilöhahmojaan ovat palkkatappaja Raid ja juutalainen rikoskomisario Ariel Kafka.

“Nykänen hämärtää tiukkoja oikean ja väärän rintamalinjoja, kuvaa elävästi pääkaupungin miljöötä ja höystää kerrontaansa vähäeleisellä huumorilla.” – Vuoden johtolanka -palkintolautakunnan perustelut.

Keikka josta ei ole paluuta

Rakennusmestariksi opiskeleva Timo Syrjä on sementtitehtaalla yövartijana, vaikka hänellä ei olekaan työhön sopivaa luontoa ja moraalia. Eräänä yönä paikalle saapuu piiritarkastaja Åke Tuuri, 60-vuotias Espanjan sisällissodan veteraani. Miesten välille syntyy erikoinen ystävyys ja lopulta Tuuri päättää ehdottaa Syrjälle keikkaa. Valitettavasti keikan henkeen kuuluu, että Syrjä joutuu suoraan etulinjalle, mutta Tuurilla on onneksi vedenpitävä suunnitelma…

Harri Nykänen on pitkän linjan dekkaristi, jonka päähenkilöt ovat usein kadun varjoisan puolen kulkijoita, rikollisia tai muita yhteiskunnan hylkiöitä. Hänen tunnetuimpia henkilöhahmojaan ovat palkkatappaja Raid ja juutalainen rikoskomisario Ariel Kafka.

Tietokonepeliyhtiön osakkeiden myynnillä äkkirikastunut Joonas Salo ostaa Koirakosken tilan Lapin syrjäseudulta ja muuttaa sinne miettimään, mitä aikoo tehdä tulevalla elämällään.

Satavuotias talo mäellä joen rannassa on paikallisen mahtisuvun Kojamoiden kotitalo. Siellä erakkona asunut Toivo, veljeskolmikon nuorin, on kieltänyt testamentissaan tilan myynnin suvulleen. Esikoinen Taisto on kunnan suurin maanomistaja ja keskimmäinen Teuvo Pohjois-Suomen suurimman autokaupan omistaja Rovaniemeltä. Taiston poika on nouseva poliitikko Arkadianmäellä.

Taloon muuttava uusi omistaja löytää vintiltä muumioituneen ruumiin. Pian hän uppoaa niin syvälle talon pimeisiin salaisuuksiin, ettei löydä enää pinnalle. Pala palalta hänelle selviää mitä tilalla on tapahtunut neljäkymmentä vuotta sitten. Syy Toivon eristäytymiseen on traagisempi kuin kukaan olisi voinut aavistaa.

Eteläamerikkalaisten ja venäläisten ammattirikollisten kokaiinipeli on kovaa. Kyläkauppiaan pojalle on onneksi, että Raid tietää, kuinka sitä pelataan.

Kun Raid lomailee Itä-Savossa, kyläkauppaan eksyy 15 kilon kokaiinierä. Ammattirikolliset ovat lastin jäljillä, mutta niin on komisario Janssonkin.

Raid lomailee perinnöksi saamassaan maalaistalossa Itä-Savossa, muttei pääse idyllinkään keskellä rikoksista eroon. Kyläkauppiaan päähänpotkittu poika haikailee ammattirikollisen uralle ja saa elämänsä tilaisuuden, kun kauppaan eksyy banaanilastiin kätketty 15 kilon kokaiinierä. Nuorukaisen lahjakkuus ei kuitenkaan viittaa rikollisen kovaan ammattiin, eikä ura etene toivotusti. Kokaiinierän oikeat omistajat pääsevät harhautuneen lastin jäljille, ja Raid joutuu pelastamaan nuorukaisen, jossa näkee välähdyksen kahdenkymmenen vuoden takaisesta itsestään.Samaan aikaan komisario Jansson tutkii alaistensa Huuskon ja Susisaaren kanssa kaksoismurhaa. Pakilalaisesta omakotitalosta on löytynyt tapettuna bolivialaissyntyinen mies ja suomalainen lentoemäntä. Pian Janssonille selviää, että juttu liittyy tavalla tai toisella kokaiinin salakuljetukseen. Lopulta jäljet johtavat itäsavolaiseen maalaiskylään, jossa Jansson törmää vanhaan tuttavaansa.

Murhatapaus Suomessa ulottaa lonkeronsa kolmeen maahan ja aiheuttaa tapahtumien vyöryn, joka vaatii sekä uhreja että uhrauksia niin syyllisiltä kuin viattomiltakin. Komisario Ariel Kafka on juuri palannut kesälomalta takaisin töihin, kun hän saa tutkittavakseen varakkaan yrittäjän murhan. Mies on Arielin entisen tyttöystävän isä, juutalaisseurakunnan arvostettu jäsen.

Tutkimukset ovat hyvässä vauhdissa, kun Arielille tarjotaan erikoiskomennusta Supoon. Ariel suostuu, koska murhan jäljet viittaavat Helsingin juutalaispiireihin, Israeliin sekä Tel Avivissa asuneeseen suomalaisrikolliseen, joka on Supon seurannassa. Tämä entinen palkkasoturi on palannut keväällä Helsinkiin ja perustanut auto- ja venekemikaalien maahantuontiliikkeen. Supo uskoo, että kyse on jostakin suuresta.Israelissa jäljet johtavat suoraan yhteiskunnan huipulle ja tutkinnan edetessä Ariel joutuu tilanteeseen, jossa vastakkain ovat kansainvälisten asioiden lisäksi hänen oma moraalinsa ja läheistensä tulevaisuus.

Ariel Kafka on Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimiston komisario ja toinen Suomen kahdesta juutalaistaustaisesta poliisista.

Hän saa tutkittavakseen jutun, jossa Linnunlaulun ylikulkusillan luota löytyy kaksi ruumista. Molemmat vainajat ovat ulkomaalaisia, ilmeisesti arabeja.

Tutkinta vie Arielin irakilaispakolaisen omistamaan autokorjaamoon. Sieltä löytyy kolme surmattua lisää. Mihin kaikki liittyy? Onko kyse rikollisliigojen välisestä sodasta vai terrorismista?Juttu kiinnostaa suojelupoliisia, mutta Ariel päättää pysyä pari askelta Supon edellä. Se ei ole helppoa, sillä Supo pelaa selvästi omaa peliään, omilla säännöillään. Yllättäen Ariel huomaa myös seuraavansa jälkiä, joista vie säie hänen omaan nuoruuteensa.

Arielin tapahtumat sijoittuvat juutalaiseen uuteen vuoteen syksyllä. Sen kolmea ensimmäistä pyhää kutsutaan pelkoa herättäviksi päiviksi. Päivät ovat nimensä veroisia. Uusi vuosi, kuten Arielin uran vaikein juttukin, päättyy katumuspäivään, Jom Kippuriin, jonka lopuksi synagogapalvelija puhaltaa oinaansarvesta tehtyyn sofariin. Sen valittava nuotti tuo mieleen tuomiopäiväpasuunan.

Virginialainen on sekoitus villiä fiktiota ja vielä villimpää faktaa.

Tragikomedia amerikkalaisnäyttelijän James Druryn, alias Virginialaisen, Suomen-vierailusta juhannuksena 1971. Tuolloin ohjelmajärjestäjä kyyditsi häntä tanssipaikasta toiseen suuren maailman tyyliin helikopterilla. Vierailunsa aikaan Drury oli 37-vuotias, Nixonin vaalikampanjaa tukenut poliittisesti aktiivi republikaani. Hän paheksui hippejä, epäisänmaallisia sodanvastustajia ja taiteilijoita. Itse hän näytteli ja hoiti hevostilaa Utahissa.

Suomessa Drurya odottaa vastaanottokomitea: kuusikymppinen manageri Eino Tappinen, joka ei selvää päivää näe, tulkkina ja juontajana toimiva nuori kunnianhimoinen toimittaja Timo. T. Timola ja kolmikon täydentävä helikopterilentäjä-henkivartija Leo Arhola. Juhannuskiertueen viimeinen esiintyminen on kaikille yllätys, sillä sen on junaillut Tappinen muille mitään kertomatta. Tapahtumapaikkana on salaperäisen ja lähes erakoituneen miljonäärin Elis Vainion lännenhenkinen huvila. Näkymättömät haavat ja toteutumattomat haaveet nostetaan esiin - ja nuotion ääressä tehdään riipaiseva tarjous, lännenmieheltä toiselle.

Risto Nortti Nordman on Suomen kokenein huumepoliisi, huumekyttä, kuten vastapuoli sanoo. Nordmanilla, joka eläkkeelle jäädessään oli Helsingin huumetoimiston viimeinen perustajajäsen , on takanaan 33 vuoden poliisiura. Helsingin huumepoliisissa hän työskenteli reilut kaksikymmentä vuotta.Nortti on ollut rikostutkijana mukana lähes kaikissa suurissa huumejutuissa. Hän oli kaatamassa Pohjolan huumekuninkaan Kosti Kustaa Kartiokarin menestyksekästä amfetamiinikauppaa 60-luvun lopulla. Hän oli kenttätutkinnan johtajana, kun poliisi iski Urjalan  amfetamiinilaboratorioon viikkojen seurannan jälkeen.Suomalainen huumeongelma syntyi Nordmanin pitkän uran alkuaikoina ja laajeni vuosien kuluessa Helsingistä maaseudulle. Nortti jos kuka tuntee kaupungin huumekuviot, nistit, rosvot ja sumuisen elämän tylyt lait.Huumekyttä on ensimmäinen muistelmateos joka kertoo suomalaisen rikospoliisin kenttämiehen työstä.

Esiintymisvietin riivaama Johnny on häpäissyt itsensä pahanpäiväisesti Idols-kisassa.

Neljän kuukauden jälkeen Bantzo on saanut hänet taas jaloilleen ja takaisin virantoimitukseen. Rikospoliisit ajelevat ympäri Helsinkiä päätehtävänään löytää poliisien pikkujouluihin bändi. Konnamaailma ei kuitenkaan anna kaksikolle työrauhaa.

Vankilasta on juuri vapautunut huumepomo, jonka raha-asioihin ovat sekaantuneet erinäiset pikkurosvot. Juttu muuttuu nopeasti veriseksi ja lopullisesti sen perimmäiset kuviot valkenevat vasta Johnnyn stand up -session jälkeen pikkujouluriehassa, jossa bändikin on normaalista poikkeava. Nopeatempoinen ja yllätyksellinen Johnny & Bantzo on uudenlaista Nykästä. Kirjan parissa viihtyvät myös perinteisen dekkarin ystävät, sillä Raidin ja Arielin luoja on juonenpunoja vailla vertaa.

Rikosromaani Mannerin suvusta, joka on syntynyt valheesta, elää valheessa ja tulee valheessa kuolemaan.

Kevät koettelee asianajaja Kai Mannerta. Hänet erotetaan asianajajaliitosta, vaimo ottaa hatkat ja äiti kuolee.

Äidin jäämistöä setviessään Manner löytää vanhan poliisitutkintapöytäkirjan vuodelta 1958. Sen mukaan hänen enonsa Elias on tappanut itsensä ampumalla, vaikka Manner on luullut tämän kuolleen sairauskohtaukseen. Samana vuonna katosi myös Mannerin isä. Enon kuolema ja isän katoaminen olivat niin arkoja asioita, ettei Mannerin äiti halunnut keskustella niistä edes poikansa kanssa. Yhtä vaitelias on ollut hänen isoisänsä, sotasankari ja ministeri Ensio Manner.

Enon kuolema herättää Kai Mannerin kiinnostuksen, ja hän aloittaa tutkimukset selvitellen samalla isänsä katoamista. Apunaan hänellä on naisiinmenevä komisario Jari Ritvanen. Penkoessaan vuosikymmenien takaisia asioita miehet huomaavat, että heidän lähettyvillään on joku, joka haluaa salaisuuksien säilyvän salaisuuksina. Yksi niistä on vuonna 1945 Mannerin kotitalon vintillä tapahtunut pikkupojan surma, johon liittyy paljon muutakin kuin poliisi on aikanaan uskonut.

Manner seuraa äitinsä jättämiä johtolankoja ja sukeltaa pikkuhiljaa yhä syvemmälle sukunsa salaisuuksiin – niin syvälle, että lopulta ympärillä on vain pimeyttä.

Alamaailman torpedo saa peräänsä ulkomaiset palkkatappajat.

Raidin vanha tuttu, pornokauppias Sundman, on elämänsä kusessa. Hänen pari vuotta aiemmin junailemansa kassakaappikeikka muistuttaa ikävällä tavalla olemassaolostaan, kun bolivialainen huumeliiga alkaa kaivata asianajotoimistosta kadonneita papereita, joissa on tulenarkaa tietoa heidän rahanpesuoperaatiostaan.

Ruotsissa vaikuttava liiga haluaa paperit takaisin hinnalla millä hyvänsä - ja nyt se on päässyt kaappikeikan tekijöiden kannoille. Helsinkiin lähetetään parhaat tappajat siivoamaan jälkiä. Asia koskee myös Raidia, sillä hän oli kyseisellä keikalla Ukin apuna. Lisäksi Raid on jo ennestään liigan tappolistalla hoideltuaan kaksi sen jäsentä, jotka olivat tulleet Suomeen etsimään banaanilastin mukana seikkaillutta kokaiinierää. Vastus on niin vakavasti otettava, että Raid hyväksyy Sundmanin ja Ukin avunantotarjouksen: Marabou-liigan kolme viimeistä elossaolevaa jäsentä lyöttäytyy jälleen kerran yhteen. Toinen Raidin vanha tuttu, komisario Jansson, on puolestaan saanut uuden esimiehen ylikomisario Tuomelan kuoltua. Lisäksi hän saa tutkittavakseen rahanpesuun liittyvän tapauksen, kun helsinkiläinen asianajaja hirttäytyy Länsiväylän ylikulkusiltaan aamuruuhkan aikana. Nopeasti kuitenkin selviää, ettei teko ole itsemurha vaan murha. Jansson ja Raid ovat törmäyskurssilla jälleen, mutta onneksi myös kemia pelaa entiseen malliin.

Eteläamerikkalaisten ja venäläisten ammattirikollisten kokaiinipeli on kovaa. Kyläkauppiaan pojalle on onneksi, että Raid tietää, kuinka sitä pelataan.

Kun Raid lomailee Itä-Savossa, kyläkauppaan eksyy 15 kilon kokaiinierä. Ammattirikolliset ovat lastin jäljillä, mutta niin on komisario Janssonkin.

Raid lomailee perinnöksi saamassaan maalaistalossa Itä-Savossa, muttei pääse idyllinkään keskellä rikoksista eroon. Kyläkauppiaan päähänpotkittu poika haikailee ammattirikollisen uralle ja saa elämänsä tilaisuuden, kun kauppaan eksyy banaanilastiin kätketty 15 kilon kokaiinierä. Nuorukaisen lahjakkuus ei kuitenkaan viittaa rikollisen kovaan ammattiin, eikä ura etene toivotusti. Kokaiinierän oikeat omistajat pääsevät harhautuneen lastin jäljille, ja Raid joutuu pelastamaan nuorukaisen, jossa näkee välähdyksen kahdenkymmenen vuoden takaisesta itsestään.Samaan aikaan komisario Jansson tutkii alaistensa Huuskon ja Susisaaren kanssa kaksoismurhaa. Pakilalaisesta omakotitalosta on löytynyt tapettuna bolivialaissyntyinen mies ja suomalainen lentoemäntä. Pian Janssonille selviää, että juttu liittyy tavalla tai toisella kokaiinin salakuljetukseen. Lopulta jäljet johtavat itäsavolaiseen maalaiskylään, jossa Jansson törmää vanhaan tuttavaansa.

Johnnyn lapsuudenkaveri Sam Marley löytyy tapettuna yksiöstään. Sam oli ollut keskiluokkaisen perheen poika, innostunut 70-luvulla hippiaatteesta, lopettanut koulunsa kesken ja viettänyt kuljeksivaa pilviveikon elämää välillä Tiibet-Jamaica-Espanjan Aurinkorannikko.Samin surma on yritetty lavastaa huumausaineen yliannostukseksi, jälkiä on peitetty sytyttämällä asunto palamaan. Uhrilta löytyy Johnnylle osoitettu kirje, josta selviää, että Sam olisi halunnut tavata vanhan kaverinsa.Johnny ja Bantzo eivät katso kaverinsa tappamista sormiensa läpi. He aloittavat omat tutkimuksensa, jotka vaativat törmäilyä ja varpaille astumista, mutta senhän poikkeuksellinen poliisikaksikko osaa.

Helsingin väkivaltatoimiston komisario Ariel Kafka on päivystysvuorossa, kun poliisille tulee nimetön soitto kahdesta vainajasta Kumpulassa.

Hän lähtee paikalle alaistensa Arja Stenmanin ja Mika Simolinin kanssa. Vanhasta omakotitalosta löytyy sekä miehen että naisen ruumis. Yllätyksekseen Kafka tunnistaa toisen vainajista Maija Erkkiläksi, joka rikollispiireissä tunnettiin nimellä Hämähäkkinainen. Toinen vainaja tuottaa vielä suuremman yllätyksen. Hän on Helsingin rikospoliisin entinen apulaispoliisipäällikkö Aimo Ikonen.

Molemmat on surmattu puukottamalla. Aluksi näyttää siltä, että kyse on tavanomaisesta juoppojen välienselvittelystä, johon Ikonen on huono-onnisesti sekaantunut. Mitä syvemmälle Ariel Kafka alaistensa kanssa jutussa kaivautuu, sitä mutkikkaammalta se alkaa kuitenkin tuntua. Selviää, että Ikosen vanhempi tytär on kuollut vain kuukautta aikaisemmin huumeiden yliannostukseen. Myös kaksoissurmalle löytyy uusia motiiveja, kun paljastuu, ettei Ikonen olekaan aivan sellainen poliisi, joksi häntä on luultu.

Juttua tutkiessaan Ariel tapaa Maija Erkkilääkin kohtalokkaamman naisen, apulaispoliisipäällikkö Ikosen taiteilijatyttären Saaran, joka jättää häneen lähtemättömän jäljen.

Murhatapaus Suomessa ulottaa lonkeronsa kolmeen maahan ja aiheuttaa tapahtumien vyöryn, joka vaatii sekä uhreja että uhrauksia niin syyllisiltä kuin viattomiltakin. Komisario Ariel Kafka on juuri palannut kesälomalta takaisin töihin, kun hän saa tutkittavakseen varakkaan yrittäjän murhan. Mies on Arielin entisen tyttöystävän isä, juutalaisseurakunnan arvostettu jäsen.

Tutkimukset ovat hyvässä vauhdissa, kun Arielille tarjotaan erikoiskomennusta Supoon. Ariel suostuu, koska murhan jäljet viittaavat Helsingin juutalaispiireihin, Israeliin sekä Tel Avivissa asuneeseen suomalaisrikolliseen, joka on Supon seurannassa. Tämä entinen palkkasoturi on palannut keväällä Helsinkiin ja perustanut auto- ja venekemikaalien maahantuontiliikkeen. Supo uskoo, että kyse on jostakin suuresta.Israelissa jäljet johtavat suoraan yhteiskunnan huipulle ja tutkinnan edetessä Ariel joutuu tilanteeseen, jossa vastakkain ovat kansainvälisten asioiden lisäksi hänen oma moraalinsa ja läheistensä tulevaisuus.

Liukasliikkeinen veijarikaksikko iskee Venäjän mafian kimppuun. Miten käy rikospoliiseilta ripaska, kun vanhat kuviot kummittelevat ja uusi operaatio paisuu miljoonabisnekseksi?Johnny ja Bantzo saavat vaativan poliisitehtävän vähälti poikkeuksellisten poliisiominaisuuksiensa ja paljolti epäpoliisimaisen säteilynsä takia. Heidän on perustettava peiteyritys, jota käytetään Pietarin mafian rahanpesurahojen kaappaamiseen yhteistyössä Pietarin poliisin kanssa. Ylimmän poliisijohdon mielestä Johnny ja Bantzo ovat oikeat miehet junailemaan lain harmaalla vyöhykkeellä liikkuvan operaation, varsinkin kun he ovat samalla otollisia syntipukkeja, mikäli hanke epäonnistuu.Etsiväkaksikko saa avukseen Suomen ainoan tummaihoisen poliisin ja uskottavuuden vuoksi mukaan otetaan vielä takuumies, jonka synnynnäinen ketkumaisuus haihduttaa itärikollisten viimeisetkin epäilyt. Operaatio Banana split on valmis käynnistymään, mutta sen lopputulos on yllätys sekä poliisijohdolle, veroviranomaisille että Johnnylle ja Bantzolle.

Virginialainen on sekoitus villiä fiktiota ja vielä villimpää faktaa.

Tragikomedia amerikkalaisnäyttelijän James Druryn, alias Virginialaisen, Suomen-vierailusta juhannuksena 1971. Tuolloin ohjelmajärjestäjä kyyditsi häntä tanssipaikasta toiseen suuren maailman tyyliin helikopterilla. Vierailunsa aikaan Drury oli 37-vuotias, Nixonin vaalikampanjaa tukenut poliittisesti aktiivi republikaani. Hän paheksui hippejä, epäisänmaallisia sodanvastustajia ja taiteilijoita. Itse hän näytteli ja hoiti hevostilaa Utahissa.

Suomessa Drurya odottaa vastaanottokomitea: kuusikymppinen manageri Eino Tappinen, joka ei selvää päivää näe, tulkkina ja juontajana toimiva nuori kunnianhimoinen toimittaja Timo. T. Timola ja kolmikon täydentävä helikopterilentäjä-henkivartija Leo Arhola. Juhannuskiertueen viimeinen esiintyminen on kaikille yllätys, sillä sen on junaillut Tappinen muille mitään kertomatta. Tapahtumapaikkana on salaperäisen ja lähes erakoituneen miljonäärin Elis Vainion lännenhenkinen huvila. Näkymättömät haavat ja toteutumattomat haaveet nostetaan esiin - ja nuotion ääressä tehdään riipaiseva tarjous, lännenmieheltä toiselle.