Helvi Hämäläinen – författare

Ajaton, kuviltaan väkevä ja kieleltään voimakas runokokoelma.

Helvi Hämäläisen Finlandia-palkittu runokokoelma käsittelee ihmisenä olemisen kysymyksiä.

”Olen tässä kokoelmassani tuonut esiin asioita, jotka ovat polttaneet sydäntäni: inhimillisyysnäkökulman, jota voidaan pitää jopa vääränä, suhteeni oman historiamme tapahtumiin, luontoa kohtaan osoitetun armottomuuden. Kirjailijaa saattaa kiduttaa omituinen sydämen ujous – halu runon piilokuvaan. Tässä kokoelmassa olen kieltänyt tuon suojan itseltäni.”

Helvi Hämäläinen

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Ajaton, kuviltaan väkevä ja kieleltään voimakas runokokoelma.

Helvi Hämäläisen Finlandia-palkittu runokokoelma käsittelee ihmisenä olemisen kysymyksiä.

”Olen tässä kokoelmassani tuonut esiin asioita, jotka ovat polttaneet sydäntäni: inhimillisyysnäkökulman, jota voidaan pitää jopa vääränä, suhteeni oman historiamme tapahtumiin, luontoa kohtaan osoitetun armottomuuden. Kirjailijaa saattaa kiduttaa omituinen sydämen ujous – halu runon piilokuvaan. Tässä kokoelmassa olen kieltänyt tuon suojan itseltäni.”

Helvi Hämäläinen

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Helvi Hämäläisen pääteos on upean visuaalinen ja tarkkakatseinen avainromaani.

Arkeologian tohtorin ja Elisabetin perheidylliin tunkeutuu sopimaton salaisuus, joka on peiteltävä säädyllisyyden pumpuliin. Toisaalla tohtorin sisar, taidekriitikko Naimi palaa kahdenkymmenen vuoden takaiseen avioliittoonsa ja alistuu narriksi sadistisen puolisonsa julmassa leikissä.

Yhteiskunnan asettamat rajat ja kielletty aistillisuus, moderni ja mennyt aika ovat romaanin sivistyneistölle sovittamaton ristiriita.

Tragedian näyttämöksi avautuvat 1930-luvun lopun helsinkiläiskodit ja maaseudun kesähuvilat, joiden kuvaus on kulttuurihistoriaa, maalaustaidetta ja runoutta. Mutta yhtä taitavasti kertoja liikkuu romaanihenkilön iholla, tulkitsee pienimmänkin värähdyksen kasvoilla ja paljastaa tekojen alhaisimmat pyyteet. Vuonna 1941 ilmestynyt Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti aikanaan pahennusta kuvatessaan tunnistettavia kulttuurivaikuttajia säälimättömän ironisesti, ja romaani voitiin julkaista sensuroimattomana vasta vuonna 1995. Tuolloin ilmestyi ensi kerran myös jatko-osa Kadotettu puutarha. Huikea, jo klassikoksi vakiintunut teospari on romaanitaidetta loistavimmillaan.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Kohutun sivistyneistöromaanin, Säädyllisen murhenäytelmän jatko-osa on hehkuva taideteos, jonka ruusustossa on myös ironian okaita ja lempeän huumorin havinaa.

Kadotetussa puutarhassa seurataan Säädyllisestä murhenäytelmästä tuttujen avioparien, Elisabetin ja tohtorin, Naimin ja Arturin, elämää talvi- ja jatkosodasta ensimmäisiin rauhan vuosiin.

Sodan tuhot rinnastuvat henkiseen rappioon, eikä uusi aika tunnusta entisiä arvoja. Kun turvallinen maailma luhistuu, on kehitettävä uusia selviytymiskeinoja: yksi verhoutuu pyhään isänmaallisuuteen, toinen intoutuu korskeista kansallissosialistisista aatteista, kolmas pakenee mietiskelyyn.

Sodan jälkeen elämää, kuten kadotettuja puutarhoja, on rakennettava uudelleen. Pian Elisabetin perhepiiri alkaa huolestuttavasti oireilla ja yllättäen Naimi aiheuttaa sensaation. Ihmismielen kielletyimmätkin kerrokset kaivautuvat oivaltavasti esiin.

Sota-ajan sukupolvi ja sivistyneistön menetykset saavat upean ilmaisunsa romaanissa, joka oli kirjoitusaikanaan 1950-luvun alussa liian arkaluontoinen julkaistavaksi. Kadotettu puutarha ilmestyi ensi kerran vuonna 1995.

Äänikirja on valmistunut vuonna 1996.

Helvi Hämäläisen (1907–1998) kirjailijanura ehti kestää yli 60 vuotta. Hämäläiseltä ilmestyi lähes 40 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleja. Klassikkoromaani Säädyllinen murhenäytelmä (1941) aiheutti aikanaan skandaalin kuvatessaan tunnistettavia kulttuurivaikuttajia säälimättömän ironisesti. Tuotteliaan kirjailijan romaaneja on ilmestynyt myös postuumisti.

Helvi Hämäläinen kertoo kirjailijantyöstään.

Helvi Hämäläisen tuotannosta muistetaan yleensä 30-luvun yksinhuoltaja- ja työläiskuvaus Katuojan vettä (1935), suuri sivistyneistöromaani Säädyllinen murhenäytelmä (1941) sekä Finlandia-palkinnon voittanut runoteos Sukupolveni unta (1987).

Hämäläinen loi kuitenkin sekä runoilijana että prosaistina persoonallisen, monipuolisen tuotannon, jota leimaa poikkeuksellinen kuvausvoima, värikylläistä maalausta lähenevä visuaalisuus.

Ritva Haavikon toimittamassa äänikirjassa Helvi Hämäläinen kertoo kirjailijankehityksensä eri vaiheista ja taustavoimista: lapsuudestaan 1910-luvun Haminassa, valistukseen pyrkivästä isästään, kansantarinoita ja -uskomuksia viljelevästä äidistään sekä kauniista, helläsydämisestä tädistään, jonka lauluja kuunnellessaan hän 8–9-vuotiaana alkoi kirjoittaa runoja.

Voimakkaat visuaaliset elämykset ovat alusta lähtien olleet Hämäläisen taiteen innoittajia: kauneuden kokeminen herättää kuvaamisen halun ja pakon. Hämäläinen on kirjoittanut sekä runot että romaanit inspiraation vallassa: kun kirjailijan korkeampi minä on luomiskykyinen, teos tulee hänen lävitseen.

Äänitys on vuodelta 1989.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Komea pienoisromaani intensiivisen psykologisen proosan mestarilta.

Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa kiihkeästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani, joka ilmestyi vasta vuonna 1997.

Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuden vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Ruusubalettia hämäläiskylässä.

Härjänoja on kappale idyllistä muistojen Suomea. Karjankellot kalkahtelevat, mettiset surisevat, ihmiset supattelevat. Noituutta on: moni roteva talonpoika ja ämmä on keijukaisena ihmisen silmissä puikahdellut.

Mudan Heikki ampuu käen ja saa siitä päälleen kirouksen. Raakelin, arvostetun kauppiaan ja pyhäkoulun pitäjän, nimipäivänä koko kylä vajoaa kummalliseen yhteiseen uneen. Ruusupensaat muuttuvat naisiksi ja ryöstävät miehet tanssiaisiin keskellä yötä. Kylän rouvat ja tytöt kurkistelevat peiliin huolissaan siitä, että ruusuperkeleen käsi heidän nukkuessaan varastaa heidän hahmonsa, kiidättää sen nummelle ja teettää siellä noidan töitä. Järkevämpiä asukkaista alkaa jo huolettaa, miten lumouksen saisi poistetuksi, sillä alituinen melske houkuttelee poliisinkin paikalle.

Kylänruusut on säteilevässä suvitunnelmassaan ja hereässä iloluontoisuudessaan suuren kirjailijan rakastettavimpia teoksia. Se on läheistä sukua 1948 ilmestyneelle Ketunkivi-romaanille. Kylänruusut ilmestyi alun perin vuonna 1998.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Helvi Hämäläisen pääteos on upean visuaalinen ja tarkkakatseinen avainromaani.

Arkeologian tohtorin ja Elisabetin perheidylliin tunkeutuu sopimaton salaisuus, joka on peiteltävä säädyllisyyden pumpuliin. Toisaalla tohtorin sisar, taidekriitikko Naimi palaa kahdenkymmenen vuoden takaiseen avioliittoonsa ja alistuu narriksi sadistisen puolisonsa julmassa leikissä.

Yhteiskunnan asettamat rajat ja kielletty aistillisuus, moderni ja mennyt aika ovat romaanin sivistyneistölle sovittamaton ristiriita.

Tragedian näyttämöksi avautuvat 1930-luvun lopun helsinkiläiskodit ja maaseudun kesähuvilat, joiden kuvaus on kulttuurihistoriaa, maalaustaidetta ja runoutta. Mutta yhtä taitavasti kertoja liikkuu romaanihenkilön iholla, tulkitsee pienimmänkin värähdyksen kasvoilla ja paljastaa tekojen alhaisimmat pyyteet. Vuonna 1941 ilmestynyt Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti aikanaan pahennusta kuvatessaan tunnistettavia kulttuurivaikuttajia säälimättömän ironisesti, ja romaani voitiin julkaista sensuroimattomana vasta vuonna 1995. Tuolloin ilmestyi ensi kerran myös jatko-osa Kadotettu puutarha. Huikea, jo klassikoksi vakiintunut teospari on romaanitaidetta loistavimmillaan.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Kohutun sivistyneistöromaanin, Säädyllisen murhenäytelmän jatko-osa on hehkuva taideteos, jonka ruusustossa on myös ironian okaita ja lempeän huumorin havinaa.

Kadotetussa puutarhassa seurataan Säädyllisestä murhenäytelmästä tuttujen avioparien, Elisabetin ja tohtorin, Naimin ja Arturin, elämää talvi- ja jatkosodasta ensimmäisiin rauhan vuosiin.

Sodan tuhot rinnastuvat henkiseen rappioon, eikä uusi aika tunnusta entisiä arvoja. Kun turvallinen maailma luhistuu, on kehitettävä uusia selviytymiskeinoja: yksi verhoutuu pyhään isänmaallisuuteen, toinen intoutuu korskeista kansallissosialistisista aatteista, kolmas pakenee mietiskelyyn.

Sodan jälkeen elämää, kuten kadotettuja puutarhoja, on rakennettava uudelleen. Pian Elisabetin perhepiiri alkaa huolestuttavasti oireilla ja yllättäen Naimi aiheuttaa sensaation. Ihmismielen kielletyimmätkin kerrokset kaivautuvat oivaltavasti esiin.

Sota-ajan sukupolvi ja sivistyneistön menetykset saavat upean ilmaisunsa romaanissa, joka oli kirjoitusaikanaan 1950-luvun alussa liian arkaluontoinen julkaistavaksi. Kadotettu puutarha ilmestyi ensi kerran vuonna 1995.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

"Minä olen kenties tulossa hulluksi. Minun on tämä asia selvitettävä."

Kaunis sielu on kertomus nuoresta naisesta, joka on eroottisesti kiintynyt ystävättäreensä. Miesystäväänsä kohtaan nainen sen sijaan tuntee vastenmielisyyttä ja suunnittelee murhaavansa tämän. Vuolaassa ja kuumeisessa romaanissaan Hämäläinen kuvaa päähenkilön itsetutkistelua, harhanäkyjä, inhoa ja pakottavaa halua, jotka johtavat intohimorikokseen.

Helvi Hämäläinen kirjoitti Kauniin sielun 20-vuotiaana vuonna 1927. Elämäkerrassaan Hämäläinen kertoo olleensa esteettisen maailmankatsomuksen vanki ja kirjoittaneensa teosta synkässä kellarihuoneessa käyden läpi "hurmautuneita runoelämyksiä".

Valmis pienoisromaanin käsikirjoitus oli kuitenkin liikaa aikakauden kustannusvirkailijoille, ja nuoruudentyö jäi julkaisematta. Kaunis sielu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Ruusubalettia hämäläiskylässä.

Härjänoja on kappale idyllistä muistojen Suomea. Karjankellot kalkahtelevat, mettiset surisevat, ihmiset supattelevat. Noituutta on: moni roteva talonpoika ja ämmä on keijukaisena ihmisen silmissä puikahdellut.

Mudan Heikki ampuu käen ja saa siitä päälleen kirouksen. Raakelin, arvostetun kauppiaan ja pyhäkoulun pitäjän, nimipäivänä koko kylä vajoaa kummalliseen yhteiseen uneen. Ruusupensaat muuttuvat naisiksi ja ryöstävät miehet tanssiaisiin keskellä yötä. Kylän rouvat ja tytöt kurkistelevat peiliin huolissaan siitä, että ruusuperkeleen käsi heidän nukkuessaan varastaa heidän hahmonsa, kiidättää sen nummelle ja teettää siellä noidan töitä. Järkevämpiä asukkaista alkaa jo huolettaa, miten lumouksen saisi poistetuksi, sillä alituinen melske houkuttelee poliisinkin paikalle.

Kylänruusut on säteilevässä suvitunnelmassaan ja hereässä iloluontoisuudessaan suuren kirjailijan rakastettavimpia teoksia. Se on läheistä sukua 1948 ilmestyneelle Ketunkivi-romaanille. Kylänruusut ilmestyi alun perin vuonna 1998.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.

Komea pienoisromaani intensiivisen psykologisen proosan mestarilta.

Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa kiihkeästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani, joka ilmestyi vasta vuonna 1997.

Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuden vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.

Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.