Ritva Haavikko – författare
205 kr
Lyssna direkt efter köp
Aale Tynni lukee runojaan ja kertoo elämänvaiheistaan sekä työstään viidenkymmenen vuoden taipaleelta.
Aale Tynni oli taitava, lausuntakilpailuissakin palkittu, runojensa tulkitsija.
Runoilija siirtyi ensimmäisten kokoelmiensa herkästä luonnonrunoudesta vähitellen 40-luvulla äidin ja lapsen läheisyyden ja perheonnen kuvaajaksi. Lumoavien satuballadien kokoelmassaYlitse vuoren lasisen Tynni antaa äänen Sheherazadelle, Tuhkimolle, Rosvon tyttärelle ja Rohdinmekko-tytölle, joiden kautta hän ilmaisee näkemyksensä itsensä toteuttamisesta, runoilijan tehtävästä, miehen ja naisen rakkaudesta.
Äänitteen on toimittanut Ritva Haavikko, joka myös haastattelee nauhalla Aale Tynniä. Haastattelu on tehty vuonna 1990 ja äänikirja julkaistu alun perin 1992.
Kirjailija ja akateemikko Aale Tynni (1913–1997) oli runoilija, suomentaja, kirjallisuus- ja teatterikriitikko. Hän voitti kultaa Lontoon olympialaisten lyriikkasarjassa 1948, jolloin taidelajit olivat olympialaisissa mukana viimeistä kertaa.
158 kr
Lyssna direkt efter köp
Mielikuvituksen jättiläinen kertoo urastaan.
"Päiväkirjaa en koskaan pitänyt, muistelmia en koskaan kirjoita. Tämän kirjailijahaastattelun voi puolestani julkaista kirjana kuolemani jälkeen – toimitettuna." Näin evästi Mika Waltari.
Kirjallisuudentutkija ja kirjailija Ritva Haavikko on toimittanut äänitteen vuonna 1972 nauhoitetusta laajasta kirjailijahaastattelusta.
Kirjailijan ääni -haastattelussa Mika Waltari kertoo itse uransa taitekohdista ja kuvaa eri vuosikymmenien jännitteitä ladanneita ristiriitoja, "noita luovalle ihmisille välttämättömiä käyteaineita". Hän kertoo kamppailustaan ristiriitojen hallitsemiseksi, itsekurista ja vakiintuneista työtavoistaan, jotka ovat tehneet laajan tuotannon mahdolliseksi. Waltari kertoo Sinuhe egyptiläisen syntyvaiheista, tarkastelee teoksensa rakennetta, kerrostumia, sanomaa. Hän kertoo historiallisten henkilöiden hahmottumisesta ja naiskuvistaan ja pohtii, onko Sinuhe omakuva. Kirjailija kuvaa onnellisinta luomiskauttaan, kesää 1945, jolloin egyptiläiset kansoittivat hänen ullakkokamarinsa.
Teostensa lisäksi Waltari puhuu elämänsä tärkeistä ihmisistä ja miljöistä, suvustaan, isovanhemmistaan ja vanhemmistaan. Hän valottaa myös yksinäistä lapsuuttaan sekä ankeita vuosia, jolloin koulunkäynti oli "välttämätön paha".
Mika Waltari (1908–1979) oli poikkeuksellisen monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantonsa käsittää laajojen historiallisten romaanien lisäksi mm. pienoisromaaneja, runoja, näytelmiä, kauhonovelleja, satuja, elokuvakäsikirjoituksia sekä sarjakuvia.
205 kr
Lyssna direkt efter köp
Helvi Hämäläinen kertoo kirjailijantyöstään.
Helvi Hämäläisen tuotannosta muistetaan yleensä 30-luvun yksinhuoltaja- ja työläiskuvaus Katuojan vettä (1935), suuri sivistyneistöromaani Säädyllinen murhenäytelmä (1941) sekä Finlandia-palkinnon voittanut runoteos Sukupolveni unta (1987).
Hämäläinen loi kuitenkin sekä runoilijana että prosaistina persoonallisen, monipuolisen tuotannon, jota leimaa poikkeuksellinen kuvausvoima, värikylläistä maalausta lähenevä visuaalisuus.
Ritva Haavikon toimittamassa äänikirjassa Helvi Hämäläinen kertoo kirjailijankehityksensä eri vaiheista ja taustavoimista: lapsuudestaan 1910-luvun Haminassa, valistukseen pyrkivästä isästään, kansantarinoita ja -uskomuksia viljelevästä äidistään sekä kauniista, helläsydämisestä tädistään, jonka lauluja kuunnellessaan hän 8–9-vuotiaana alkoi kirjoittaa runoja.
Voimakkaat visuaaliset elämykset ovat alusta lähtien olleet Hämäläisen taiteen innoittajia: kauneuden kokeminen herättää kuvaamisen halun ja pakon. Hämäläinen on kirjoittanut sekä runot että romaanit inspiraation vallassa: kun kirjailijan korkeampi minä on luomiskykyinen, teos tulee hänen lävitseen.
Äänitys on vuodelta 1989.
Helvi Hämäläinen (1907–1998) aloitti kirjailijanuransa vuonna 1930. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1935 ilmestynyt työläiskuvaus Katuojan vettä. Hämäläisen yli 60 vuotta kestäneen uran aikana ilmestyi yli 30 teosta: romaaneja, runoja, näytelmiä ja runonäytelmiä sekä lisäksi esseitä ja artikkeleita. Hämäläinen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1987 runokokoelmallaan Sukupolveni unta.