Henrik Tala – författare

Suomi ei taistellut talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tosiasiassa Suomen selviytymisen ratkaisi ulkomailta, erityisesti Ranskasta ja Britanniasta saatu poliittinen tuki. Henrik Tala osoittaa vastaansanomattomasti käsityksen Suomen yksinäisestä taistelusta myytiksi.Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier. Ranskalla oli talvisodan aikana vakava aikomus pelastaa Suomi Neuvostoliiton miehitykseltä. Ranska lähetti Suomelle aseita, taistelukoneita ja sotamateriaaleja, ja oli vähällä ehtiä toimittaa Suomeen aseellisia joukko-osastojakin ennen kuin rauha solmittiin. Suomen tekemä rauha johti Ranskassa peräti hallituksen eroon, sillä pääministerin katsottiin epäonnistuneen Suomen auttamisessa.Ranskan hallitus tuli kuitenkin auttaneeksi Suomea ratkaisevasti: sen poliittiset ja sotilaalliset avuntarjoukset ja -lupaukset saivat Stalinin tarjoamaan rauhaa Suomelle tilanteessa, jossa Suomen armeija oli luhistumisen partaalla ja maan miehittäminen Neuvostoliiton ulottuvilla. Tästä Stalinin rauhanpäätöksestä ja sen taustoista Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat esittää ensimmäisenä suomenkielisenä kirjana perusteellisen kuvauksen.

Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka, Lasipalatsi, hotelli Torni - sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympiastadion.Juhlapuheissa korostettiin olympiahankkeen merkitystä - vuonna 1939 tehtävillä valmisteluilla varmistettaisiin, että Suomi voisi näyttävästi astua kansainvälisen huomion keskipisteeseen.Mitä pidemmälle vuosi 1939 eteni, sitä enemmän elämää alkoivat kuitenkin varjostaa koko Euroopan taivaan synkentäneet pilvet. Olympialaisten sijaan edessä olivat lopulta talvisodan kuukaudet.Professori Laura Kolbe tarkastelee vuoden 1939 Helsinkiä hallinnon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta.Dosentti Samu Nyström kirjoittaa kaupunkielämän arjesta ja juhlasta seuraten, miten sota lopulta vyöryi vastustamattomasti helsinkiläisten elämään.Filosofian tohtori Henrik Tala käy läpi kansainvälisen poliittisen murroksen vaiheita päähenkilönään pääministeri A. K. Cajander, joka pyrki luovimaan Suomea odotettavissa olevan suursodan varjosta kohti rauhan väyliä ja samaan aikaan varustamaan maata siltä varalta, että sotaan kuitenkin jouduttaisiin.Tekstien rinnalla oman tarinansa kertoo läpi kirjan kulkeva kuvitus, historialliset valokuvat vuoden 1939 Helsingistä.Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 - Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 - Pääkaupunki ja rauha (2015).