Johanna Venho – författare

Mistä on hyvät naiset tehty?

Palkitun runoilijan komea romaanidebyytti. Voiko nainen lähestyä miestä siivet selässään? Hanna ja Mesi saavat huomata, että ihminen voi muuttua, jos oppii lausumaan oikeat sanat. Kirjailija Hanna Frank saa tarpeekseen pääkaupungin hektisestä elämänmenosta. Hän jättää miesystävänsä Ouran ja muuttaa maalaiskylän vanhaan pappilaan voidakseen kirjoittaa rauhassa. Hanna on reissunainen, nopeitten lähtöjen mestari. Mutta osaako hän asettua aloilleen?

Hanna alkaa tarkkailla Mesi Kivelää, naapurissaan asuvaa kolmen lapsen leskiäitiä. Siinä missä perheetön Hanna on saanut keskittyä työhönsä ja vaihtuviin rakkaussuhteisiinsa, Mesin vuodet ovat täyttyneet toisista huolehtien. Mesi on tullut käännekohtaan elämässään ja Hannan kirjoittama tarina Venetsiasta sysää muutoksen liikkeelle. Hanna alkaa tutkia pappilan menneisyyttä ja Mesin ensirakkauden Aarnin kohtaloa. Mesi saa huomata, että jos tahtoo tarinasta totta, ei voi pelätä omia sanojaan. Syntysanat on todellisuuden rajoja venyttävä tarina uudesta alusta ja naisen muuttuvasta kuvasta, ihmisen haasteesta kasvaa omaksi itsekseen. Se herättää ajatuksia myös taiteen merkityksestä elämässä: taide saa meidät näkemään itsemme peilikuvaa todempina.

Ekstaasista kärsimykseen - paratiisista helvettiin!

Nelikymppinen Veli on päättömästi rakastunut nuoreen kampaajapoikaan Sebastianiin. Meeri, elämänkokemuksensa vimmaiseksi kypsyttämä Donna Giovanna, taas on lakannut jo oireilemasta rajuja rakkauksiaan.

Kun nämä kaksi toisilleen ventovierasta jäävät yöllisen porraskäytävän vangeiksi, seuranaan vain toisensa ja täysi viinitonkka, alkaa aamuun kurkottava keskustelu kumpaakin riivaavasta arvoituksesta rakkauden ja intohimon olemuksesta. Estoton vuoropuhelu velloo runoudesta rujouteen, filosofiasta fiilistelyyn. Velin ja Meerin intiimiksi antautuvia tunnustuksia seuraa postiluukun raosta naapurin paha silmä.Revitään rikki se rakkaus on hämmentävän kiehtova dialogiromaani, assosiaatioiden ja paradoksien temmellyskenttä.

Romaani onnen etsijöistä

Työterveyspsykologi Otto Marras on 39-vuotias, kun kaksi hänen elämänsä naista jättää hänet. Eloisa-vaimo lähtee luomaan uutta uraa Tampereelle ja Oton äiti Kaarina lumoutuu plastiikkakirurgiasta. Otto jää asumaan helsinkiläiseen kerrostalokolmioon murrosikäisen Valo-pojan kanssa. Hänen niskoilleen jää myös Kaarinan rapistuvasta rintamamiestalosta huolehtiminen. Oma keski-ikä uhkaa, vaikka Otto luuli olevansa immuuni ikäkriiseille. Otolla on haave: hän haluaa kirjoittaa kirjan onnellisuudesta. Mitä onni on? Kokemukset, muistot ja teoriat kasvavat Oton päässä uusiksi kuvioiksi. Niiden valossa hän yrittää ymmärtää äitinsäkin elämää.

Kaarina on tullut äidiksi nuorena 1970-luvun alussa. Vuosikymmeniä piilotetut toiveet nousevat pintaan, kun Kaarina vanhenee. Mitä tapahtuu, kun Kaarina päättää hypätä uuteen ja muuttaa elämänsä? Johanna Venho kuvaa tarkasti elämän taitekohdissa itseään etsiviä ihmisiä.

Johanna Venho on kirjailija, joka on julkaissut niin runo- ja lastenkirjoja kuin romaaneja. Hänen runojaan on käännetty useille eurooppalaisille kielille. Työstään hän on saanut muun muassa Katri Vala ja Einari Vuorela -palkinnot.

"Ykkönen on Opossumi, se ei oo tylsä tupajumi!"Opossumi, aikamme Uppo-Nalle, räppää itsensä lastenkirjallisuuden maailmankartalle!

Pajua jännittää vähän. Kolmas luokka alkaa, ja hänen paras ystävänsä on muuttanut pois. Opettajakin on uusi. Yhtäkkiä, kesken matikantunnin, Pajun pulpetin kansi lennähtää auki. Opossumi tunkee kuononsa esiin ja varastaa koko show'n - pitihän se arvata!Mutta on Opossumi myös ihana, melkein kuin pikkuveli. Se kulkee Pajun mukana repussa ja höpöttelee omiaan. Vikkeläkielisen ja tuikkivasilmäisen Opossumin matkassa Pajukin pääsee osaksi Kärkikerhoa ja saa Roosasta uuden ystävän. Mutta oppiiko Opossumi lukemaan, että se voi kirjoittaa parempia biisejä? Opossumi tähtää korkealle, Pajun mielestä ehkä turhankin...

Monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa kirjoittanut Johanna Venho on luonut kertakaikkisen valloittavan Opossumi-hahmon, josta kuulemme vielä! Vaikka Opossumin omaperäiset räpit hieman onnahtelevatkin, niissä on taatusti klassikkoainesta. Kuvittaja Emmi Jormalainen on piirtänyt tästä pienestä runoilevasta pussirotasta oikean sydäntensärkijän.

Sylvin tarina Kekkosen rinnalla

Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.

" - Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella. - Minä en siihen lupia ala kyselemään." Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?

"Tarina on kerrottu uskottavasti, herkästi ja kauniilla kielellä. Sylvi Kekkosesta muotoutuu elävä ihminen ja hänen persoonastaan ymmärrettävä. Kirja kertoo yksinäisyydestä ja valinnoista, joita ihminen pyrkii selittelemään itselleenkin yhä uudelleen. Kuitenkin kaiken tuskan läpi heijastuu toivo, lämpö ja anteeksianto. Uhrautuvan ja älykkään Sylvin fiktiivinen ääni on tärkeä ja merkittävä."

Finlandia-palkinnon valintalautakunnan perustelut

"Venhon kauniit ja kirkkaat lauseet tekevät kuuluvaksi paljon sellaista, mitä presidentin rouvan asemassa ei voinut tai uskaltanut tuoda julkisesti esiin. Näiden kansien välissä Sylvi Kekkonen pääsee siihen päähenkilön rooliin, johon hänellä ei miehensä varjosta ollut elossa ollessaan mahdollisuutta astua."

Kaisa Järvelä, Aamulehti

"Johanna Venho on perehtynyt Sylvin elämään perusteellisesti, mikä näkyy läpi kirjan. Romaanin rakenne on selkeä ja tarkkaan rajattu. Se ei rönsyile sinne tänne, vaan keskittyy kirjan kannalta olennaiseen. Se poikkeaa edukseen monista historiallisista romaaneista kaunokirjallisilla ansioillaan."

Jorma Melleri, Uusi Suomi

"Venhon ote on hienovarainen. Silti kipu, häpeä ja kapina tyrskähtävät paljaina ja onnistuvat riipaisemaan lukijaa."

Seija Forström, Itä-Savo

"Runollisen kauniisti kirjoitetus-sa kirjassa piirtyy kuva lahjakkaas-ta ja hauraasta, mutta myös lujasta ja omapäisestä naisesta, joka jou-tui presidentin puolisona kuin roo-linsa vangiksi."

Mänttä-Vilppulan kirjasto, KMV-lehti

Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija. Ensimmäinen nainen on Venhon ensimmäinen historiallinen romaani. Sylvin tarinassa Venho pohtii naisen elämänkaarta, identiteettiä ja itseilmaisun rajoja kudelmalla faktaa ja fiktiota, tarkasti ja herkästi.

Maailman mahtavin pussirotta räppää tietään tähtiin!

Opossumi-sarjan toisessa osassa Paju selvittelee kaverikiemuroita ja Opossumi tähtää kuuluisaksi.

Pajun perhe suuntaa kesälomamatkalle Pärnuun. Mukaan lähtee myös Roosa, joka on viime aikoina muuttunut omituiseksi: Roosa ei enää puhu Pajulle, eikä heidän Kärkikerhonsakaan ole kokoontunut. Voi miksi kaverijutut ovat niin kamalan monimutkaisia!Opossumikin on omissa maailmoissaan: se laulaa kajauttaa Pärnun karaokessa ja on kovaa vauhtia matkalla maineeseen. Kaiken huipuksi Opossumin oma vlogi onnistuu saamaan jopa sata tykkäystä! Tai ainakin melkein...Opossumi on maailman mahtavin pieni pussirotta, joka hurmaa omaperäisillä räpeillään. Alakoulua käyvällä Pajulla riittää setvittävää, mutta onneksi kesä huipentuu hilpeään hääjuhlaan ylläreineen!

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Emmi Jormalaisen veikeä kuvitustyyli on tuttu muun muassa suosituista Puluboi ja Poni -kirjoista.

Sylvin tarina Kekkosen rinnalla

Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.

" - Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella. - Minä en siihen lupia ala kyselemään." Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?

Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija. Ensimmäinen nainen on Venhon ensimmäinen historiallinen romaani. Sylvin tarinassa Venho pohtii naisen elämänkaarta, identiteettiä ja itseilmaisun rajoja kudelmalla faktaa ja fiktiota, tarkasti ja herkästi.

Maailman mahtavin pussirotta räppää tietään tähtiin!

Opossumi-sarjan toisessa osassa Paju selvittelee kaverikiemuroita ja Opossumi tähtää kuuluisaksi.

Pajun perhe suuntaa kesälomamatkalle Pärnuun. Mukaan lähtee myös Roosa, joka on viime aikoina muuttunut omituiseksi: Roosa ei enää puhu Pajulle, eikä heidän Kärkikerhonsakaan ole kokoontunut. Voi miksi kaverijutut ovat niin kamalan monimutkaisia!Opossumikin on omissa maailmoissaan: se laulaa kajauttaa Pärnun karaokessa ja on kovaa vauhtia matkalla maineeseen. Kaiken huipuksi Opossumin oma vlogi onnistuu saamaan jopa sata tykkäystä! Tai ainakin melkein...Opossumi on maailman mahtavin pieni pussirotta, joka hurmaa omaperäisillä räpeillään. Alakoulua käyvällä Pajulla riittää setvittävää, mutta onneksi kesä huipentuu hilpeään hääjuhlaan ylläreineen!

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa.

"Ykkönen on Opossumi, se ei oo tylsä tupajumi!"   Opossumi, aikamme Uppo-Nalle, räppää itsensä lastenkirjallisuuden maailmankartalle!   Pajua jännittää vähän. Kolmas luokka alkaa, ja hänen paras ystävänsä on muuttanut pois. Opettajakin on uusi. Yhtäkkiä, kesken matikantunnin, Pajun pulpetin kansi lennähtää auki.  Opossumi tunkee kuononsa esiin ja varastaa koko show'n - pitihän se arvata! Mutta on Opossumi myös ihana, melkein kuin pikkuveli. Se kulkee Pajun mukana repussa ja höpöttelee omiaan. Vikkeläkielisen ja tuikkivasilmäisen Opossumin matkassa Pajukin pääsee osaksi Kärkikerhoa ja saa Roosasta uuden ystävän. Mutta oppiiko Opossumi lukemaan, että se voi kirjoittaa parempia biisejä? Opossumi tähtää korkealle, Pajun mielestä ehkä turhankin... Monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa kirjoittanut Johanna Venho on luonut kertakaikkisen valloittavan Opossumi-hahmon, josta kuulemme vielä! Vaikka Opossumin omaperäiset räpit hieman onnahtelevatkin, niissä on taatusti klassikkoainesta. Kuvittaja Emmi Jormalainen on piirtänyt tästä pienestä runoilevasta pussirotasta oikean sydäntensärkijän.

”Ylämummoon!” Opossumi huutaa ja tekee valtavan loikan.

Se on menoa, kun Opossumi hurahtaa jalkapalloon! Sykähdyttävän Opossumi-sarjan kolmannessa osassa pelataan palloa ja ihastutaan päätä pahkaa.

Opossumi innostuu jalkapallosta ja pääsee mukaan kesäleirille. Mutta joukkueessa pelaaminen ei olekaan aivan helppoa: Opossumi ei kestä häviämistä ollenkaan!

Pallon lisäksi pompottaa myös Opossumin sydän, kun se ihastuu päätä pahkaa erääseen leiriläiseen. Pajua huolettaa: voiko pieni, karvainen Opossumi saada osakseen lainkaan vastarakkautta? Pajulla itselläänkin riittää säpinää: Ronja-pennun kouluttaminen on kovaa työtä, eivätkä ihastumisjutut osu aina maaliin…

Opossumi-sarja kuvaa alakoululaisten elämää osuvasti ja korvat höröllä kuunnellen. Kaiken aikaa koheltava ja räppejä suoltava Opossumi tuo hauskan lisänsä tokaluokkalaisten arkeen.

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Emmi Jormalaisen veikeä kuvitustyyli on tuttu muun muassa suosituista Puluboi ja Poni -kirjoista.

”Ylämummoon!” Opossumi huutaa ja tekee valtavan loikan.

Se on menoa, kun Opossumi hurahtaa jalkapalloon! Sykähdyttävän Opossumi-sarjan kolmannessa osassa pelataan palloa ja ihastutaan päätä pahkaa.

Opossumi innostuu jalkapallosta ja pääsee mukaan kesäleirille. Mutta joukkueessa pelaaminen ei olekaan aivan helppoa: Opossumi ei kestä häviämistä ollenkaan!

Pallon lisäksi pompottaa myös Opossumin sydän, kun se ihastuu päätä pahkaa erääseen leiriläiseen. Pajua huolettaa: voiko pieni, karvainen Opossumi saada osakseen lainkaan vastarakkautta? Pajulla itselläänkin riittää säpinää: Ronja-pennun kouluttaminen on kovaa työtä, eivätkä ihastumisjutut osu aina maaliin…

Opossumi-sarja kuvaa alakoululaisten elämää osuvasti ja korvat höröllä kuunnellen. Kaiken aikaa koheltava ja räppejä suoltava Opossumi tuo hauskan lisänsä tokaluokkalaisten arkeen.

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Emmi Jormalaisen veikeä kuvitustyyli on tuttu muun muassa suosituista Puluboi ja Poni -kirjoista.

Tarkkanäköinen taiteilijaromaani Ensimmäisen naisen tekijältä.

Romaani Tove Janssonista.

Saari, meri, sumunharmaa ja kaislankeltainen syksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään. On vuosi 1991, Suomessa lama, huolena ilmaston lämpeneminen. Nuori ekoaktivisti Maria päätyy saareen tapaamaan 78-vuotiasta Tove Janssonia, joka on juuri julkaissut uuden novellikokoelman. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Olisi ollut mahdotonta olla sekä hyvä taiteilija että hyvä vaimo, Tove sanoo.

Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä 1940-luvusta 1990-lukuun ja kuvaa Venhon jäljittelemättömällä kielellä valintojen seurauksia.

Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen edellinen teoksensa, lukijoiden rakastama Sylvi Kekkosesta kertova Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas. Tove Janssonin tuotannossa Venhoa kiehtoo tällä hetkellä eniten Janssonin aikuisille kirjoittama, psykologisesti oivaltava proosa.

Tarkkanäköinen taiteilijaromaani Ensimmäisen naisen tekijältä.

Romaani Tove Janssonista.

Saari, meri, sumunharmaa ja kaislankeltainen syksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään. On vuosi 1991, Suomessa lama, huolena ilmaston lämpeneminen. Nuori ekoaktivisti Maria päätyy saareen tapaamaan 78-vuotiasta Tove Janssonia, joka on juuri julkaissut uuden novellikokoelman. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Olisi ollut mahdotonta olla sekä hyvä taiteilija että hyvä vaimo, Tove sanoo.

Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä 1940-luvusta 1990-lukuun ja kuvaa Venhon jäljittelemättömällä kielellä valintojen seurauksia.

Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen edellinen teoksensa, lukijoiden rakastama Sylvi Kekkosesta kertova Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas. Tove Janssonin tuotannossa Venhoa kiehtoo tällä hetkellä eniten Janssonin aikuisille kirjoittama, psykologisesti oivaltava proosa.

"Minun haaveeni ja unelmani elivät omaa elämäänsä, ja usein se, mitä kuvittelin, toteutui joskus myöhemmin."

Johanna Venhon kirjoittama elämäkerta rakastetusta koko kansan näyttelijästä.

Martti Suosalo tunnetaan sympaattisena ihmisenä ja tarkkanäköisesti työskentelevänä näyttelijänä. Hän on yhä tietyllä tavalla ujo ja mielikuvitusrikas poika, joka elää yhtä paljon päänsä sisällä kuin sen ulkopuolella.

Teoksessa seuraamme Marttia lapsuuden idyllistä Turkan kuohuvaan Teatterikorkeakouluun, Ryhmäteatterin iloiseen joukkoon ja huolettomiin boheemivuosiin sekä rakastavaksi perheenisäksi ja omaehtoiseksi yrittäjäksi, jonka ihanteena on Shakespearen-aikainen kiertelevä näyttelijäseurue.

Teoksesta saa hyvän kuvan Suosalon luovasta prosessista ja siitä, mistä hän ammentaa ainekset virtuoosimaiseen näyttelijäntyöhönsä.

Kirjailija Johanna Venho on vanginnut elämäkertaan Suosalon persoonallisen tavan katsoa maailmaa, ihmettelyn taidon, jota Martti ei ole koskaan kadottanut.

Martti Suosalo (s. 1962) on monesti palkittu näyttelijä, joka esiintyy teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hän on naimisissa dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutarin kanssa, ja heillä on kolme lasta.

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen Sylvi Kekkosesta kirjoittamansa romaani Ensimmäinen nainen ihastutti koko Suomea vuonna 2019. Syksyllä 2021 ilmestyi hänen Tove Janssonista kertova romaaninsa Syyskirja.

"Minun haaveeni ja unelmani elivät omaa elämäänsä, ja usein se, mitä kuvittelin, toteutui joskus myöhemmin."

Johanna Venhon kirjoittama elämäkerta rakastetusta koko kansan näyttelijästä.

Martti Suosalo tunnetaan sympaattisena ihmisenä ja tarkkanäköisesti työskentelevänä näyttelijänä. Hän on yhä tietyllä tavalla ujo ja mielikuvitusrikas poika, joka elää yhtä paljon päänsä sisällä kuin sen ulkopuolella.

Teoksessa seuraamme Marttia lapsuuden idyllistä Turkan kuohuvaan Teatterikorkeakouluun, Ryhmäteatterin iloiseen joukkoon ja huolettomiin boheemivuosiin sekä rakastavaksi perheenisäksi ja omaehtoiseksi yrittäjäksi, jonka ihanteena on Shakespearen-aikainen kiertelevä näyttelijäseurue.

Teoksesta saa hyvän kuvan Suosalon luovasta prosessista ja siitä, mistä hän ammentaa ainekset virtuoosimaiseen näyttelijäntyöhönsä.

Kirjailija Johanna Venho on vanginnut elämäkertaan Suosalon persoonallisen tavan katsoa maailmaa, ihmettelyn taidon, jota Martti ei ole koskaan kadottanut.

Martti Suosalo (s. 1962) on monesti palkittu näyttelijä, joka esiintyy teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hän on naimisissa dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutarin kanssa, ja heillä on kolme lasta.

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen Sylvi Kekkosesta kirjoittamansa romaani Ensimmäinen nainen ihastutti koko Suomea vuonna 2019. Syksyllä 2021 ilmestyi hänen Tove Janssonista kertova romaaninsa Syyskirja.

Puhutteleva esseekokoelma äideistä, lapsista, isistä ja ihmisistä

Kasvukausia on kirja elämästä, aikuisuudesta, valinnoista ja siitä, miten olla muita varten kadottamatta silti itseään.

Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa? Äitiys on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä joutuu miettimään, haluaako lapsia vai ei. Vaikka asia on hyvin henkilökohtainen, kulttuurimme tekee siitä julkisen.. Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä -antologiassa 13 kirjailijaa pohtii äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä omakohtaisissa esseissään.

Kokoelman kirjoittajat: Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Sinikka Vuola ja Hanna Weselius.

Puhutteleva esseekokoelma äideistä, lapsista, isistä ja ihmisistä

Kasvukausia on kirja elämästä, aikuisuudesta, valinnoista ja siitä, miten olla muita varten kadottamatta silti itseään.

Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa? Äitiys on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä joutuu miettimään, haluaako lapsia vai ei. Vaikka asia on hyvin henkilökohtainen, kulttuurimme tekee siitä julkisen.. Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä -antologiassa 13 kirjailijaa pohtii äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä omakohtaisissa esseissään.

Kokoelman kirjoittajat: Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Sinikka Vuola ja Hanna Weselius.

Kaikki tärkeä, mitä nuoren retkeilijän kannattaa tietää!

Retkeilyn perusteet haltuun ja nokka kohti metsää! Helppolukuinen ja runsaasti kuvitettu tietokirja aloittelevalle retkeilijälle.

Nyt reppu selkään ja retkelle! Mutta mitä pakata mukaan? Miten toimivat kartta ja kompassi, entä mitä pitää muistaa kun aikoo jäädä metsään yöksi? Kuinka toimia, jos jotakin sattuu? Seikkailijan retkikirja kertoo kattavasti ja napakasti kaiken, mitä nuoren seikkailijan kannattaa retkeilystä tietää.

Tietopalat on alakoululaisille suunnattu helppolukuinen kirjasarja, jossa tutustutaan erilaisiin mieltä kutkuttaviin aiheisiin harrastuksista luontoon ja tieteestä kulttuuriin.

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Elina Ovaskainen on kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka tekee omaelämäkerrallista Hologramofoni-sarjakuvapäiväkirjaa.

Naisen ja taiteilijan vapautumisen puhutteleva kuvaus, jossa kajahtaa paitsi keittiön puurofarssiin uponneen äidin itkuvirsi myös kansanlaulu.

Yhtä juhlaa (2006) on Johanna Venhon kolmas runoteos, myyttinen matka mullan läpi valoon. Runo hengittää riimien rytmissä, ironian voimalla. Sulaa kultaa virtaa läpi äidin arjen. Ja äkkiä laulun katkaisee ämmän rääkäisy.

”Sylin vuoraan, peitän pään. Ilta kietoo ikävään mutta aamu valahtaa päälle kuin morsiuspuku: vaativana, opittuna. Sileänä kuin kananmuna. Ei ole minun, ei ole minun, morsian oli nuori, kädessä kuivunut kuori, kämmeniään nuoli, söi siemenen ja kuoli. Aamu on ryhdikäs tänään. Ja tepä tänään suora, hellan ääressä, selkä ojossa, puurokauha sojossa.” (Katkelma runoelmasta Yhtä juhlaa)

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut muun muassa Katri Vala -palkinnon sekä Einari Vuorelan runopalkinnon, ja hänen Sylvi Kekkosesta kertova romaaninsa Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas vuonna 2019.

Naisen ja taiteilijan vapautumisen puhutteleva kuvaus, jossa kajahtaa paitsi keittiön puurofarssiin uponneen äidin itkuvirsi myös kansanlaulu.

Yhtä juhlaa (2006) on Johanna Venhon kolmas runoteos, myyttinen matka mullan läpi valoon. Runo hengittää riimien rytmissä, ironian voimalla. Sulaa kultaa virtaa läpi äidin arjen. Ja äkkiä laulun katkaisee ämmän rääkäisy.

”Sylin vuoraan, peitän pään. Ilta kietoo ikävään mutta aamu valahtaa päälle kuin morsiuspuku: vaativana, opittuna. Sileänä kuin kananmuna. Ei ole minun, ei ole minun, morsian oli nuori, kädessä kuivunut kuori, kämmeniään nuoli, söi siemenen ja kuoli. Aamu on ryhdikäs tänään. Ja tepä tänään suora, hellan ääressä, selkä ojossa, puurokauha sojossa.” (Katkelma runoelmasta Yhtä juhlaa)

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut muun muassa Katri Vala -palkinnon sekä Einari Vuorelan runopalkinnon, ja hänen Sylvi Kekkosesta kertova romaaninsa Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas vuonna 2019.

Tilintekoa eletyn kanssa muistojen saarella.

Runojen minä soutaa kokoelman alussa karulle saarelle pakoon ja sanojen lepoon.

Vene karahtaa rantaan

Pentu juoksi tätä polkua, valkoiset tassut

Vajan takana pistävä haju, nokkoset

Pennun villi jäntevä ruumis

Kylkiluiden alla tykytti sydän

Pidin sitä sylissä ja sillä oli silmät auki

Taas ihan uusi maa vaikka polku on tuttu

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu ja rakastettu kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille ja jonka tuotantoon kuuluu niin runoa kuin proosaa. Esikoisteos Postia Saturnukseen ilmestyi 1998, ja Saaren runot (2017) on Venhon viides runokokoelma. Vuonna 2019 Venhon Sylvi Kekkosesta kertova romaani Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokkaana.

Tilintekoa eletyn kanssa muistojen saarella.

Runojen minä soutaa kokoelman alussa karulle saarelle pakoon ja sanojen lepoon.

Vene karahtaa rantaan

Pentu juoksi tätä polkua, valkoiset tassut

Vajan takana pistävä haju, nokkoset

Pennun villi jäntevä ruumis

Kylkiluiden alla tykytti sydän

Pidin sitä sylissä ja sillä oli silmät auki

Taas ihan uusi maa vaikka polku on tuttu

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu ja rakastettu kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille ja jonka tuotantoon kuuluu niin runoa kuin proosaa. Esikoisteos Postia Saturnukseen ilmestyi 1998, ja Saaren runot (2017) on Venhon viides runokokoelma. Vuonna 2019 Venhon Sylvi Kekkosesta kertova romaani Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokkaana.

Olen kaiken armoilla täällä.

Postia Saturnukseen on Johanna Venhon esikoisrunokokoelma, joka julkaistiin vuonna 1998.

Kokoelman runoista kuvastuu kasvavan tytön ja nuoren naisen maailma. Niissä pohditaan kasvua, itsensä tuntemista ja tunnistamista, rakkautta ja seksuaalisuutta, elämän syklejä.

Aika on veitsenisku vatsaan. Sitten tylppä särky, tykyttävä hermovika. Mikä on vain todettava, ei kipulääkkeitä, on käveltävä, mielettömänä, hukuttavat pyörteet heti ihon pinnan alla.

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut muun muassa Katri Vala -palkinnon sekä Einari Vuorelan runopalkinnon, ja hänen Sylvi Kekkosesta kertova romaaninsa Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas vuonna 2019.

Olen kaiken armoilla täällä.

Postia Saturnukseen on Johanna Venhon esikoisrunokokoelma, joka julkaistiin vuonna 1998.

Kokoelman runoista kuvastuu kasvavan tytön ja nuoren naisen maailma. Niissä pohditaan kasvua, itsensä tuntemista ja tunnistamista, rakkautta ja seksuaalisuutta, elämän syklejä.

Aika on veitsenisku vatsaan. Sitten tylppä särky, tykyttävä hermovika. Mikä on vain todettava, ei kipulääkkeitä, on käveltävä, mielettömänä, hukuttavat pyörteet heti ihon pinnan alla.

Johanna Venho (s. 1971) on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut muun muassa Katri Vala -palkinnon sekä Einari Vuorelan runopalkinnon, ja hänen Sylvi Kekkosesta kertova romaaninsa Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas vuonna 2019.

Puolet elämästä voi olla jäljellä.

”Minä sanon, että keski-ikä on naisen elämässä kuin vuoristoradan huippu. Ennen sitä on tiukkaa ja raskasta nousua. Vasta siitä alkaa hauska osuus, todellinen kieputus, mahanpohjamäet ja hihkuminen.”

Keski-iässä tarvitaan rohkeutta tunnistaa, mitä haluaa, ja tarttua siihen.

Paljastuskirja. Nyt. kuvaa vaihetta, jossa hikoillaan, valvotaan, raivotaan, luovutaan lapsista, vanhemmista, kuukautisista – ehkä myös kohdusta tai palasta rintaa – ja löydetään himo, hellyys, häpeilemätön luovuus, kauneus, oma rauha ja voima, ruumiin lämmin syke ja aistivoimainen rakkaus.

Antologian runojen ja esseiden kirjoittajat ovat suomalaisen kaunokirjallisuuden, yhteiskuntatieteen, journalismin ja taiteen eturivin tekijöitä: Kaisa Kuurne, Sirpa Kyyrönen, Johanna Matruka, Mianna Meskus, Anna-Stina Nykänen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Eveliina Talvitie, Johanna Venho ja Keiju Vihreäsalo.

Puolet elämästä voi olla jäljellä.

”Minä sanon, että keski-ikä on naisen elämässä kuin vuoristoradan huippu. Ennen sitä on tiukkaa ja raskasta nousua. Vasta siitä alkaa hauska osuus, todellinen kieputus, mahanpohjamäet ja hihkuminen.”

Keski-iässä tarvitaan rohkeutta tunnistaa, mitä haluaa, ja tarttua siihen.

Paljastuskirja. Nyt. kuvaa vaihetta, jossa hikoillaan, valvotaan, raivotaan, luovutaan lapsista, vanhemmista, kuukautisista – ehkä myös kohdusta tai palasta rintaa – ja löydetään himo, hellyys, häpeilemätön luovuus, kauneus, oma rauha ja voima, ruumiin lämmin syke ja aistivoimainen rakkaus.

Antologian runojen ja esseiden kirjoittajat ovat suomalaisen kaunokirjallisuuden, yhteiskuntatieteen, journalismin ja taiteen eturivin tekijöitä: Kaisa Kuurne, Sirpa Kyyrönen, Johanna Matruka, Mianna Meskus, Anna-Stina Nykänen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Eveliina Talvitie, Johanna Venho ja Keiju Vihreäsalo.

Okulus on dekkarisarja, jossa lasten mielikuvitus laajentaa arkipäivän ilmiöitä fantasian puolelle.

Etsivätoimisto Okuluksen toinen tehtävä vie lapset ränsistyneeseen noitataloon, jossa alkaa tapahtua kummia!

Korkkikylän noitataloon muuttaa jännittävä Livia-täti, joka on Aadan äidin ystävä. Kun Livia kutsuu Roopen ja Aadan luokseen yökylään, hän kertoo löytämästään salakäytävästä sekä kutsumattomista vieraista, joita on ilmestynyt hänen maalaamiinsa tauluihin. Roope ja Aada ryhtyvät selvittämään talon pihalla hämärässä hiippailevan hahmon arvoitusta. Paha vain, että arvoituksen kintereillä on myös yksi kilpaileva etsivätoimisto!

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Sarjan avausosa Okulus ja yöihmiset voitti Arvid Lydecken -nuortenkirjapalkinnon (2003).

Etsivätoimisto Okulus fantasiamysteerin kimpussa: mistä on kyse, kun lomasaarella kummittelee outo vanhoihin vaatteisiin pukeutunut tyttö?

Metsän siimeksessä voi kohdata odottamattomia henkilöitä. "... mutta joka kerta kun avaan kirjan, tarinat ovat kadonneet sieltä, ja joudun aloittamaan alusta. Silti se ei haittaa ollenkaan... oikeastaan tiedän, että juuri niin sen pitää ollakin." Etsivätoimisto Okulus - Siiri, Aada ja Roope - pääsee viettämään kesälomaa Siirin äidin vuokraamalle Mansikkamökille. Saaressa asuu myös kuusilapsinen Kainulaisen perhe, ja metsän keskellä Omenamökissä oleilee yksinäinen täti-ihminen Mirjami Viherjuuri.

Mirjamin toimet ovat omiaan kutkuttamaan etsiväkolmikon mielikuvitusta. Tuskin on Aada saanut saparoitaan kiristetyksi, kun Okulus alkaa selvittää, miksi Mirjami käyskentelee öisin metsän siimeksessä. Entä kenelle kuuluvat Mirjamin kuistilta löytyvät lastenkengät, ja kuka on se mystinen punamekkoinen tyttö, jonka Kainulaisen perheen Miika-poika näkee vanhoihin vaatteisiin pukeutuneena keskellä kesäistä yötä? Salaperäisen tytön arvoitus ratkeaa kiehtovalla tavalla, joka kirvoittaa ajatuksia niin Okuluksessa kuin lukijassa.

Neljäs Okulus-seikkailu on kirjoitettu yhteistyössä nuorten lukijoiden kanssa! Teatterihullu opettaja johdattaa etsiväkerhon kadonneen Sohvi-koiran jäljille.

Aada ja Roope aloittavat viidennen luokan ja heitä odottaa uusi opettaja Pekka Neilikka, joka osoittautuu teatterihulluksi. Heti syksyn alkajaisiksi luokka saa tehtäväkseen kirjoittaa näytelmän. Kesken kirjoittamisen alkaa tapahtua kummia, kun kuvaan astuu teatteri Outo maagisine hahmoineen.

Onko Neilikalla taikavoimia vai onko kaiken takana hänen salaperäinen ystävänsä Mattaleena Spirello? Ja kenellä on sormensa pelissä, kun Aadan koira äkisti katoaa? Aadan, Roopen ja Siirin etsivätoimisto Okulus huomaa olevansa keskellä mystisempää arvoitusta kuin koskaan aikaisemmin. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet: Okulus ja yöihmiset Okulus ja Livian talo Okulus ja Omenamökin salaisuus

Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Sarjan avausosa Okulus ja yöihmiset voitti Arvid Lydecken -nuortenkirjapalkinnon (2003).