Juha T. Hakala – författare

Isän kasvatusoppi on tehty odotusten ja velvollisuuksien ristipaineessa kamppaileville pienten lasten isille. Työelämän vaatimukset aiheuttavat helposti ristiriidan kodin ja työn välille - miten saada aikaa lapsille ja välttää huonossa omassatunnossa kieriskely, miten ylipäätään toimia uusien ihmisalkujen kanssa! Kirja tarjoaa raikkaita näkökulmia arjen kysymyksiin: ajan hallintaan, kotitöihin, harrastuksiin, luovuuteen, erilaisuuteen ja rajojen asettamiseen.Juha T. Hakala on seitsemän lapsen isä ja kasvatustieteen professori. Taustastaan huolimatta hän lähestyy muita isiä itsekin virheitä tehneenä, tavallisena isänä. Teoreettisen tiedon hän on paketoinut selväsanaiseen, jutustelevaan kirjoitustyyliinsä ja runsaisiin käytännön esimerkkeihin. Lukija voi löytää kirjasta myös osuvaa mutta hyväntuulista kritiikkiä tehokkuusyhteiskunnan vaatimuksia kohtaan. Yksi kirjan helmistä onkin Hakalan peräänkuuluttama hidas lapsuus.

Työelämän ja arjen vaatimukset aiheuttavat riittämättömyyden tunnetta. Miten voidaan välttää kiireen ahnas imu? Miten rakennetaan rauhallinen ja tyyni arki?Suositun Isän kasvatusoppi -kirjan kirjoittaja pohtii nyt työelämää. Teoreettisen tiedon hän on paketoinut selväsanaiseen, jutustelevaan kirjoitustyyliinsä. Kirjasta löytyy odottamattomia ja osuvia, mutta myös hyväntuulisen kriittisiä sivalluksia tehokkuusyhteiskunnan vaatimuksia kohtaan. Yksi Hakalan lempiteemoista on hidas elämä. Hän kysyy, mihin on kadonnut lapsuutemme yhteisöllisyys, mikä panee modernin ihmisen yhä uudestaan yhä haastavampien kokemusten keskelle ja millaisista aineksista arkipäivän luovuus sikiää - vai sikiääkö ensinkään?Kirja tarjoaa vinkkejä arjen hallintaan, kiireen eliminointiin, onnellisen elämän olemukseen, pinnallisen tiedon ongelmiin ja tavaran runsaudesta koituviin alituisiin valinta- ja tilaongelmiin. Löydä kiireetön, leppoisa ja omista lähtökohdistasi perusteltu elämäntapa!

Mitä tarvitaan onnelliseen lapsuuteen? Mikä on tuonut ulkonäköpaineet ja merkkitietoisuuden seitsenvuotiaan elämään? Mitä tapahtuu, kun aikuisuuden malleja otetaan tosi-tv-ohjelmista?Vanhemmat puurtavat kasvatustyötään erilaisten odotusten ristipaineessa. Perheen yhteistä aikaa ei tahdo löytyä, eikä aina yhteistä kieltäkään. Tutkimusten mukaan suomalaislapsilla ja -nuorilla on enemmän masennusta kuin pohjoismaalaisilla ikätovereillaan. He viettävät paljon aikaansa yksin, ja suhteet aikuisiin ovat usein huonolla tolalla. Hakala puhuu turvallisuudesta ja sen puutteesta, kilpailun karuudesta, koulukiusaamisesta ja diagnosointimaniasta. Teos antaa vinkkejä perhekeskeisen elämän hallintaan ja johdattelee kohti ilon, leikin, kunnioituksen ja hyvinvoinnin lähteitä. Hienot hetket löytyvät arjen pienistä asioista.Jokaisella vanhemmalla on oikeus olla lastensa rakastama ja jokaisella lapsella on oikeus olla maailman paras - omille vanhemmilleen. Onnellinen lapsuus on vielä saavutettavissa!

Oikea luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa ideoita, innovatiivisuus ei kukoista kiireessä. Myös terveys ja työkyky vaativat suvantokohtia ja lepoa. Miten jaksamme työn ja vapaa-ajan paineissa, selviämmekö terveinä eläkkeelle asti?Tässä kirjassa Juha T. Hakala käsittelee sekä tuhoisan kehityksen suuntia työssä että nykyistä elämäntapaamme yleisesti - hakalamaiseen tyyliin ehdottoman elämänläheisesti.Kirja tarjoaa vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin ja järkeviin työtapoihin, mutta myös oikeaan elämänasenteeseen, sinnikkyyteen, tietynlaiseen vaatimattomuuteen ja step-by-step-asenteen uudenlaiseen omaksumiseen. Hakala on haastatellut muun muassa nobelisteja, noita luovuuden sankareita, selvittääkseen, mikä piilee erityisten neronleimausten takana. Vastaus on helpottava: ei tarvita huippuälykkyyttä, vaan ideoiden ruokkimista ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia!Teoksesta on hyötyä niin johtajille kuin työelämän kurimuksessa kamppaileville työntekijöillekin. Vapauta vanne pääsi ympäriltä ja löydä säkenöivä luovuutesi!

Oikea luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa ideoita, innovatiivisuus ei kukoista kiireessä. Myös terveys ja työkyky vaativat suvantokohtia ja lepoa. Miten jaksamme työn ja vapaa-ajan paineissa, selviämmekö terveinä eläkkeelle asti?Tässä kirjassa Juha T. Hakala käsittelee sekä tuhoisan kehityksen suuntia työssä että nykyistä elämäntapaamme yleisesti - hakalamaiseen tyyliin ehdottoman elämänläheisesti.Kirja tarjoaa vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin ja järkeviin työtapoihin, mutta myös oikeaan elämänasenteeseen, sinnikkyyteen, tietynlaiseen vaatimattomuuteen ja step-by-step-asenteen uudenlaiseen omaksumiseen. Hakala on haastatellut muun muassa nobelisteja, noita luovuuden sankareita, selvittääkseen, mikä piilee erityisten neronleimausten takana. Vastaus on helpottava: ei tarvita huippuälykkyyttä, vaan ideoiden ruokkimista ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia!Teoksesta on hyötyä niin johtajille kuin työelämän kurimuksessa kamppaileville työntekijöillekin. Vapauta vanne pääsi ympäriltä ja löydä säkenöivä luovuutesi!

Työelämän ja arjen vaatimukset aiheuttavat riittämättömyyden tunnetta. Miten voidaan välttää kiireen ahnas imu? Miten rakennetaan rauhallinen ja tyyni arki?Suositun Isän kasvatusoppi -kirjan kirjoittaja pohtii nyt työelämää. Teoreettisen tiedon hän on paketoinut selväsanaiseen, jutustelevaan kirjoitustyyliinsä. Kirjasta löytyy odottamattomia ja osuvia, mutta myös hyväntuulisen kriittisiä sivalluksia tehokkuusyhteiskunnan vaatimuksia kohtaan. Yksi Hakalan lempiteemoista on hidas elämä. Hän kysyy, mihin on kadonnut lapsuutemme yhteisöllisyys, mikä panee modernin ihmisen yhä uudestaan yhä haastavampien kokemusten keskelle ja millaisista aineksista arkipäivän luovuus sikiää - vai sikiääkö ensinkään?Kirja tarjoaa vinkkejä arjen hallintaan, kiireen eliminointiin, onnellisen elämän olemukseen, pinnallisen tiedon ongelmiin ja tavaran runsaudesta koituviin alituisiin valinta- ja tilaongelmiin. Löydä kiireetön, leppoisa ja omista lähtökohdistasi perusteltu elämäntapa!

Isän kasvatusoppi on tehty odotusten ja velvollisuuksien ristipaineessa kamppaileville pienten lasten isille. Työelämän vaatimukset aiheuttavat helposti ristiriidan kodin ja työn välille - miten saada aikaa lapsille ja välttää huonossa omassatunnossa kieriskely, miten ylipäätään toimia uusien ihmisalkujen kanssa! Kirja tarjoaa raikkaita näkökulmia arjen kysymyksiin: ajan hallintaan, kotitöihin, harrastuksiin, luovuuteen, erilaisuuteen ja rajojen asettamiseen.Juha T. Hakala on seitsemän lapsen isä ja kasvatustieteen professori. Taustastaan huolimatta hän lähestyy muita isiä itsekin virheitä tehneenä, tavallisena isänä. Teoreettisen tiedon hän on paketoinut selväsanaiseen, jutustelevaan kirjoitustyyliinsä ja runsaisiin käytännön esimerkkeihin. Lukija voi löytää kirjasta myös osuvaa mutta hyväntuulista kritiikkiä tehokkuusyhteiskunnan vaatimuksia kohtaan. Yksi kirjan helmistä onkin Hakalan peräänkuuluttama hidas lapsuus.

Mitä tarvitaan onnelliseen lapsuuteen? Mikä on tuonut ulkonäköpaineet ja merkkitietoisuuden seitsenvuotiaan elämään? Mitä tapahtuu, kun aikuisuuden malleja otetaan tosi-tv-ohjelmista?Vanhemmat puurtavat kasvatustyötään erilaisten odotusten ristipaineessa. Perheen yhteistä aikaa ei tahdo löytyä, eikä aina yhteistä kieltäkään. Tutkimusten mukaan suomalaislapsilla ja -nuorilla on enemmän masennusta kuin pohjoismaalaisilla ikätovereillaan. He viettävät paljon aikaansa yksin, ja suhteet aikuisiin ovat usein huonolla tolalla. Hakala puhuu turvallisuudesta ja sen puutteesta, kilpailun karuudesta, koulukiusaamisesta ja diagnosointimaniasta. Teos antaa vinkkejä perhekeskeisen elämän hallintaan ja johdattelee kohti ilon, leikin, kunnioituksen ja hyvinvoinnin lähteitä. Hienot hetket löytyvät arjen pienistä asioista.Jokaisella vanhemmalla on oikeus olla lastensa rakastama ja jokaisella lapsella on oikeus olla maailman paras - omille vanhemmilleen. Onnellinen lapsuus on vielä saavutettavissa!

Käytännönläheinen ja ymmärrettävä opas yliopistojen pääsykokeisiin valmentautuville!.Oikeaa asennetta ja taistelumielialaa luova opas antaa tarpeellisia ja napakoita ohjeita tavoitteeseen pääsemiseksi: Millä tavoin valmistautumisaika kannattaa jakaa ja miten työ rytmitetään? Miten virkistäydytään ja levätään? Miten luetaan ja tehdään muistiinpanoja? Suuri kysymys on myös puuduttavaan lukemisurakkaan motivoituminen.Tämä pääsykokeisiin valmentautujan reppuun sopiva teos sisältää myös tiiviin katsauksen suosituimpien alojen (lääketiede, oikeustiede, taloustieteet, psykologia) pääsykokeiden erityispiirteisiin.

Mistä johtuu, että joukossamme on aina vain enemmän ihmisiä, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin (ja mahdottomin) keinoin äärimmäiseen tulokseen?Tässä kirjassaan Juha T. Hakala pureutuu äärimmäisyyteen ilmiönä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan ja instituutioidenkin tasolla. Hän kertoo, miksi kohtuus kannattaa ja miksi kohtuuttomuus on pahasta.Huolen taustalla on usko siihen, ettei pinnistelevä ihminen voi hyvin.Kirjassa esitetyt todellisen elämän uskomattomat esimerkit ovat kurkistusluukkuja ilmiöön, jonka äärelle lukijat halutaan istuttaa - pohtimaan oman elämänsä rakennusaineksia.

Tylsyys on pitkäveteistä, läpeensä ikävystyttävää. Tylsyys on kyvyttömyyttä sietää tapahtumattomuutta elämässämme. Tylsyys on elämänlaadun vajetta. Siksipä kai puolet koko läntisen pallonpuoliskon ihmisistä tuntuukin tekevän kaikkensa siitä irtipyristelemiseksi. Mutta voisiko ajan mataminen kuin terva peltikourussa olla sittenkin arvokas asia? Ainakin moderni aivotutkimus väittää niin. Tiesitkö esimerkiksi, että tylsyyttä tuntevat henkilöt ovat tutkimuksissa löytäneet keskimäärin enemmän käyttötapoja tyhjille muovipikareille kuin henkilöt, jotka ovat riemuissaan tai rentoja? Tekemisen kalvava puute saattaa siis sittenkin olla voittopuolisesti hyvä ja jopa tavoiteltava asia. Ikävystyminen kun on tie itsensä tutkimiseen, kasvokkain oloon itsensä kanssa; tylsyys on luovuuden alku. Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteen professori ja filosofi. Hän kirjoittaa purevaa asiaa yhteiskunnasta sekä työelämän muutoksesta ja ehdottomasti: hykerryttävällä tavalla. Hakalan teoksia on käännetty ruotsiksi ja englanniksi ja hänet on palkittu Suomen tietokirjailijoiden oppikirjapalkinnolla sekä opetusministeriön valtakunnallisella aikuiskoulutuksen laatupalkinnolla (Maisterihautomo).

Mistä johtuu, että joukossamme on aina vain enemmän ihmisiä, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin (ja mahdottomin) keinoin äärimmäiseen tulokseen?Uudessa kirjassaan Juha T. Hakala pureutuu äärimmäisyyteen ilmiönä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan ja instituutioidenkin tasolla. Hän kertoo, miksi kohtuus kannattaa ja miksi kohtuuttomuus on pahasta. Huolen taustalla on usko siihen, ettei pinnistelevä ihminen voi hyvin.Kirjassa esitetyt todellisen elämän uskomattomat esimerkit ovat kurkistusluukkuja ilmiöön, jonka äärelle lukijat halutaan istuttaa - pohtimaan oman elämänsä rakennusaine

Tylsyys on pitkäveteistä, läpeensä ikävystyttävää. Tylsyys on kyvyttömyyttä sietää tapahtumattomuutta elämässämme. Tylsyys on elämänlaadun vajetta. Siksipä kai puolet koko läntisen pallonpuoliskon ihmisistä tuntuukin tekevän kaikkensa siitä irtipyristelemiseksi. Mutta voisiko ajan mataminen kuin terva peltikourussa olla sittenkin arvokas asia? Ainakin moderni aivotutkimus väittää niin. Tiesitkö esimerkiksi, että tylsyyttä tuntevat henkilöt ovat tutkimuksissa löytäneet keskimäärin enemmän käyttötapoja tyhjille muovipikareille kuin henkilöt, jotka ovat riemuissaan tai rentoja? Tekemisen kalvava puute saattaa siis sittenkin olla voittopuolisesti hyvä ja jopa tavoiteltava asia. Ikävystyminen kun on tie itsensä tutkimiseen, kasvokkain oloon itsensä kanssa; tylsyys on luovuuden alku. Juha T. Hakala on tietokirjailija, kasvatustieteen professori ja filosofi. Hän kirjoittaa purevaa asiaa yhteiskunnasta sekä työelämän muutoksesta ja ehdottomasti: hykerryttävällä tavalla. Hakalan teoksia on käännetty ruotsiksi ja englanniksi ja hänet on palkittu Suomen tietokirjailijoiden oppikirjapalkinnolla sekä opetusministeriön valtakunnallisella aikuiskoulutuksen laatupalkinnolla (Maisterihautomo).

Nykyihmisen elämään kohdistuvat vaatimukset kasvavat alituiseen. Monella on arjessaan aikaansaamattomuuden ja uupumuksen kokemuksia. Ne voivat olla myös merkkejä siitä, että odotamme itseltämme liikaa.Tarvitaan uutta asennetta. Ihmiskunnan parhaat ajatukset ovat ani harvoin syntyneet tiukkojen tavoitteiden ja ahdistavien aikataulujen puristuksessa. Päinvastoin yleensä ne ovat olleet vapaan ilmapiirin spontaaneja välähdyksiä.Liiallinen kunnianhimoisuus on pahasta. Se uhkaa jumittaa elämäämme hyydyttäen sen rentouden. Se ahdistaa mieltämme ja heikentää kykyämme oppia uutta. Liian usein se tekee meistä alisuorittajia ja ikäviä ihmisiä.Ajattele isosti -ilmapiiri on murtumassa. Tämä kirja tarjoaa havainnollisia esimerkkejä siitä, mistä on kyse. Ehkä sinun olisikin, menestyäksesi, keskityttävä kunnianhimoisten tavoitteiden sijaan tekemiseen. Yllättäen voit huomata, että työ sujuu. Mikä parasta, jousisto sisälläsi on antanut myöten ja otsasi rypyt ovat silinneet.

Nykyihmisen elämään kohdistuvat vaatimukset kasvavat alituiseen. Monella on arjessaan aikaansaamattomuuden ja uupumuksen kokemuksia. Ne voivat olla myös merkkejä siitä, että odotamme itseltämme liikaa.Tarvitaan uutta asennetta. Ihmiskunnan parhaat ajatukset ovat ani harvoin syntyneet tiukkojen tavoitteiden ja ahdistavien aikataulujen puristuksessa. Päinvastoin yleensä ne ovat olleet vapaan ilmapiirin spontaaneja välähdyksiä. Liiallinen kunnianhimoisuus on pahasta. Se uhkaa jumittaa elämäämme hyydyttäen sen rentouden. Se ahdistaa mieltämme ja heikentää kykyämme oppia uutta. Liian usein se tekee meistä alisuorittajia ja ikäviä ihmisiä. Ajattele isosti -ilmapiiri on murtumassa. Tämä kirja tarjoaa havainnollisia esimerkkejä siitä, mistä on kyse. Ehkä sinun olisikin, menestyäksesi, keskityttävä kunnianhimoisten tavoitteiden sijaan tekemiseen. Yllättäen voit huomata, että työ sujuu. Mikä parasta, jousisto sisälläsi on antanut myöten ja otsasi rypyt ovat silinneet.

Utelias ihminen janoaa uusia näkökulmia ja taitoja, haluaa kurkistaa jokaisen nurkan taakse. Hän nuuskii joka suuntaan, ottaa selvää, kyselee. Uteliaisuutta on pitkään karsastettu, suorastaan väheksytty, mutta aivan suotta: ilman uteliaisuutta meillä ei olisi koronarokotteita, ei valokuvia Marsista, eikä juuri mitään siitä huikeudesta, minkä nyt näemme ympärillämme.Ihminen on utelias! Pakostakin. Ellet tiedä, mitä ympärilläsi tapahtuu, sinun käy huonosti. Monen on käynytkin. Uteliaisuus on uuden löytämistä, kokeilemista, tutkimista, rohkeutta kyseenalaistaa ja kykyä laittaa itsensä kyseenalaiseksi. Uteliaisuuden sukulaisvahvuuksia ovat luovuus, rohkeus, oppimisen ilo ja sosiaalinen älykkyys. Kaiken lisäksi uteliaisuudella on paljon, paljon ennakoitua merkittävämpi rooli yritysten menestymisessä.Uusimman tutkimuksen mukaan uteliaat työntekijät ovat organisaatioille arvokkaita, koska juuri heillä on taipumus keksiä luovimmat ratkaisut ongelmiin. Uteliaat johtajat puolestaan ovat inspiroivia. Heihin on helpompi luottaa, koska he sallivat villejä ehdotuksia. Uteliaisuus on ominaisuus, joka puuttuu fiksuimmaltakin koneelta, automaatilta tai robotilta.

Utelias ihminen janoaa uusia näkökulmia ja taitoja, haluaa kurkistaa jokaisen nurkan taakse. Hän nuuskii joka suuntaan, ottaa selvää, kyselee. Uteliaisuutta on pitkään karsastettu, suorastaan väheksytty, mutta aivan suotta: ilman uteliaisuutta meillä ei olisi koronarokotteita, ei valokuvia Marsista, eikä juuri mitään siitä huikeudesta, minkä nyt näemme ympärillämme.Ihminen on utelias! Pakostakin. Ellet tiedä, mitä ympärilläsi tapahtuu, sinun käy huonosti. Monen on käynytkin. Uteliaisuus on uuden löytämistä, kokeilemista, tutkimista, rohkeutta kyseenalaistaa ja kykyä laittaa itsensä kyseenalaiseksi. Uteliaisuuden sukulaisvahvuuksia ovat luovuus, rohkeus, oppimisen ilo ja sosiaalinen älykkyys. Kaiken lisäksi uteliaisuudella on paljon, paljon ennakoitua merkittävämpi rooli yritysten menestymisessä.Uusimman tutkimuksen mukaan uteliaat työntekijät ovat organisaatioille arvokkaita, koska juuri heillä on taipumus keksiä luovimmat ratkaisut ongelmiin. Uteliaat johtajat puolestaan ovat inspiroivia. Heihin on helpompi luottaa, koska he sallivat villejä ehdotuksia. Uteliaisuus on ominaisuus, joka puuttuu fiksuimmaltakin koneelta, automaatilta tai robotilta.

Oivallus, heureka, ahaa-elämys: välähdyksenomainen hetki, joka ilmestyy kuin salama kirkkaalta taivaalta ratkaisemaan mieltä puristavan pinteen. Ilman oivalluksia lukemattomat keksinnöt, innovaatiot ja muut työelämää mullistaneet ja arkeamme sujuvoittaneet aikaansaannokset olisivat jääneet syntymättä. Mutta mitä oivaltamisen hetkellä todella tapahtuu? Entä millaiset tilanteet ja olosuhteet usein johtavat ratkaisevaan oivallukseen? Voiko idean syntymistä edesauttaa omalla toiminnallaan?Kirja raottaa oivalluksen salaperäistä verhoa niin viimeisimmän aivotutkimuksen kuin oivaltamisen kokemuksen näkökulmasta.

Oivallus, heureka, ahaa-elämys: välähdyksenomainen hetki, joka ilmestyy kuin salama kirkkaalta taivaalta ratkaisemaan mieltä puristavan pinteen. Ilman oivalluksia lukemattomat keksinnöt, innovaatiot ja muut työelämää mullistaneet ja arkeamme sujuvoittaneet aikaansaannokset olisivat jääneet syntymättä. Mutta mitä oivaltamisen hetkellä todella tapahtuu? Entä millaiset tilanteet ja olosuhteet usein johtavat ratkaisevaan oivallukseen? Voiko idean syntymistä edesauttaa omalla toiminnallaan?Kirja raottaa oivalluksen salaperäistä verhoa niin viimeisimmän aivotutkimuksen kuin oivaltamisen kokemuksen näkökulmasta.

Mikä sai palomies Jari Saarion pähkähulluun soutumatkaan yli Atlantin ja vielä takaisin? Mikä saa jotkut uppoutumaan shakin saloihin jopa vuosikymmeniksi? Mikä saa opettajat jatkamaan työssään, vaikka oppilaat eivät ole kiinnostuneita?Kaikkien vastausten ytimessä on motivaatio. Motivaatio on yksi käyttäytymisemme liikkeellepanevista voimista - ehkä tärkein. Se on keskeinen osa persoonallisuuttamme.Tässä kirjassa tarkastellaan uusista näkökulmista motivaation ikiaikaista ongelmaa. Teoksen tavoitteena on saada meidät kaikki kiinnittämään entistä tarkkasilmäisemmin huomio siihen rajalliseen inhimilliseen resurssiin, joka on kasvatettavaksemme, ohjattavaksemme ja johdettavaksemme annettu.

Mikä sai palomies Jari Saarion pähkähulluun soutumatkaan yli Atlantin ja vielä takaisin? Mikä saa jotkut uppoutumaan shakin saloihin jopa vuosikymmeniksi? Mikä saa opettajat jatkamaan työssään, vaikka oppilaat eivät ole kiinnostuneita?Kaikkien vastausten ytimessä on motivaatio. Motivaatio on yksi käyttäytymisemme liikkeellepanevista voimista - ehkä tärkein. Se on keskeinen osa persoonallisuuttamme.Tässä kirjassa tarkastellaan uusista näkökulmista motivaation ikiaikaista ongelmaa. Teoksen tavoitteena on saada meidät kaikki kiinnittämään entistä tarkkasilmäisemmin huomio siihen rajalliseen inhimilliseen resurssiin, joka on kasvatettavaksemme, ohjattavaksemme ja johdettavaksemme annettu.

Arkemme on nopeaa, teknologian hallitsemaa ja monin tavoin spesialisoitunutta. Elämäämme vaikuttavan informaation määrä kasvaa huimaa vauhtia. Asiat monimutkaistuvat ja epävarmuus lisääntyy, elämä tuntuu ennakoimattomalta.Se näkyy yllättävinäkin asioina: Vuodenajat eivät ole enää sitä, mihin olemme tottuneet, jopa lähipäivien säätilan ennustaminen on haastavampaa kuin vuosikymmen sitten. Puhumattakaan asioista, joiden sujumisessa meillä ihmisillä on vissi rooli. Mainittakoon vaikkapa globaali talous, jota näyttävät tavan takaa ravistelevan ennustamattomia, suorastaan outoja keskinäisriippuvuuksia aikaan saavat tapahtumat.Tässä kirjassa Juha T. Hakala käsittelee kaaoksen reunalla elämistä, sitä, miten sietää epävakautta, epävarmuutta, monimutkaisuutta ja epäselvyyttä. Hän tarjoaa pysähdyttäviä arkipäivän esimerkkejä nykymaailmastamme ja esittää johdatuksen monimutkaisuuden hallintaan. Mitä on kompleksisuusajattelu modernissa työelämässä ja mitä sanoo aivan tuore kaaosteoreettinen tutkimus? Millaisia asioita voidaan ennakoida, hallita ja jopa johtaa? Ja mikä on tekoälyn rooli tässä kaikessa?

Arkemme on nopeaa, teknologian hallitsemaa ja monin tavoin spesialisoitunutta. Elämäämme vaikuttavan informaation määrä kasvaa huimaa vauhtia. Asiat monimutkaistuvat ja epävarmuus lisääntyy, elämä tuntuu ennakoimattomalta.Se näkyy yllättävinäkin asioina: Vuodenajat eivät ole enää sitä, mihin olemme tottuneet, jopa lähipäivien säätilan ennustaminen on haastavampaa kuin vuosikymmen sitten. Puhumattakaan asioista, joiden sujumisessa meillä ihmisillä on vissi rooli. Mainittakoon vaikkapa globaali talous, jota näyttävät tavan takaa ravistelevan ennustamattomia, suorastaan outoja keskinäisriippuvuuksia aikaan saavat tapahtumat.Tässä kirjassa Juha T. Hakala käsittelee kaaoksen reunalla elämistä, sitä, miten sietää epävakautta, epävarmuutta, monimutkaisuutta ja epäselvyyttä. Hän tarjoaa pysähdyttäviä arkipäivän esimerkkejä nykymaailmastamme ja esittää johdatuksen monimutkaisuuden hallintaan. Mitä on kompleksisuusajattelu modernissa työelämässä ja mitä sanoo aivan tuore kaaosteoreettinen tutkimus? Millaisia asioita voidaan ennakoida, hallita ja jopa johtaa? Ja mikä on tekoälyn rooli tässä kaikessa?

Opinnäytetyötä suunnitellessaan korkeakouluopiskelija on usein uuden ja oudon äärellä. Mitä ihmettä sitä tutkisi - ja millaisin konstein? Tutkimukseen pitäisi soveltaa menetelmiä, joihin opastava kirjallisuus on usein vaikeaselkoista. Liikkeelle ei kuitenkaan tarvitse lähteä antiikin Kreikasta tai edes 1800-luvun mannermaisesta filosofiasta: Laadullisen tutkimuksen ABC johdattaa tavallisimpien laadullisten tutkimusmenetelmien saloihin tiiviisti ja ymmärrettävästi.Teoksessa esitellään kymmenkunta yleisintä laadullista tutkimusmenetelmää fenomenologisesta tutkimuksesta etnografiseen lähestymistapaan. Kunkin menetelmän kohdalla kerrotaan arkijärkisten esimerkkien avulla myös se, kuinka sitä käytännössä sovelletaan. Lisäksi teoksessa kuvataan tutkimusprosessin keskeiset karikot ja opetetaan kiertämään ne.Teos soveltuu niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin opiskelijoille, joiden tarkoitus on tehdä opinnäytetyönään laadullinen tutkimus. Se on avuksi muillekin, esimerkiksi toiminnallisen opinnäytetyön tekijöille.

Gradua vaille valmis? Älä anna viimeisen kaarteen lannistaa - tämän oppaan vinkeillä selviydyt urakastasi maaliin asti! Tulevan maisterin graduopas tarjoaa käytännön neuvoja tutkielman kanssa tuskaileville. Opas valaa uskoa onnistumiseen ja osoittaa, miten gradusta selvitään. Kun tutkielma puretaan osiin, kokonaisuutta on helpompi hallita. Näin opinnäyte valmistuu säädyllisessä ajassa ja kohtuullisella vaivalla. Teos osoittaa tutkimusprosessin ongelmakohdat ja kompastuskivet sekä johdattaa niiden ohi rohkaisevasti, ymmärrettävästi ja huumorintajuisesti. Paras gradu on tehty gradu - ei vuosikausia hauduteltu, keskeneräinen huippuluomus. Opas on suunnattu kaikkien alojen maisteriopiskelijoille. Vaikka esimerkit käsittelevät erityisesti yhteiskunta- ja kasvatustieteiden sekä humanististen tieteiden pulmia, sen yleispätevät neuvot auttavat myös luonnontieteilijöitä ja matemaatikkoja. Kirjoittajan laaja kokemus opinnäytetyöskentelystä tarjoaa lukuisia, tosielämästä poimittuja esimerkkejä, jotka valaisevat gradun tekemisen karikoita myös ohjaajan näkökulmasta.

Hienoa! Olet opinnoissasi jo niin pitkällä, että on aika ryhtyä opinnäytetyön tekoon. Oli opinnäytteesi sitten tutkimus tai vaikkapa uudenlainen tuote, selviät urakasta kunnialla - varsinkin, jos luet tämän kirjan.Hyvä, parempi, valmis antaa selkeät ohjeet ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekoon alalle kuin alalle. Se kertoo opinnäytetyön luonteesta sekä hommaan tarvittavasta asenteesta realistisesti ja käytännönläheisesti. Muhkeasta urakasta tulee hallittava, kun sen purkaa osiin ja huomaa tyypillisimmät kompastuskivet. Työn eri vaiheet esitellään seikkaperäisesti esimerkkien avulla. Lämpimällä huumorilla höystetty teos kannustaa lukijaa kohti maalia: valmista, hyväksyttyä ja tekijäänsä hyödyttävää opinnäytetyötä.Hyvä, parempi, valmis on tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi uudistettu laitos teoksesta Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille (2004). Se sopii opiskelijoiden lisäksi opinnäytetöiden ohjaajille sekä kaikille tutkimus- ja kehittämistyöstä kiinnostuneille.

Jokainen sukupolvi kasvattaa lapsensa tavallaan. Elämme aikaa, jolloin kasvatus on jälleen uudenlainen kysymys. Yksilöllisyyden paineet ja mahdollisuudet, aineellinen yltäkylläisyys tai sen puute, mutta myös työelämän uudet muodot pakottavat vanhempia tekemään valintoja, joiden edessä mielen valtaa helposti neuvottomuus. Hyvään kasvatukseen pitäisi pyrkiä, mutta mitä ihmettä sellainen on? Tylsää ei saisi olla, luovuutta pitäisi ruokkia, lapsen oman paikan löytämistä pitäisi helpottaa. Mihin kaikkeen kasvattajan pitäisi venyä, milloin saisi olla tyytyväinen itseensä ja mitä nykykoulustakin pitäisi ajatella?Uudessa kirjassaan Kasvatus ajan kanssa Juha T. Hakala pohtii oivaltavan värikkäällä tavallaan nykykasvattajan huolia mutta toki myös iloja ja riemuja. Kirja sisältää käytännön neuvoja, joskaan varsinainen opas se ei ole. Pikemminkinse on aiheeseen paneutuneen kasvatuksen ammattilaisen ja ison perheen isän kynästä sukeutunut tutkimustietoon nojaava vahva kannanotto.

Jokainen sukupolvi kasvattaa lapsensa tavallaan. Elämme aikaa, jolloin kasvatus on jälleen uudenlainen kysymys.Yksilöllisyyden paineet ja mahdollisuudet, aineellinen yltäkylläisyys tai sen puute, mutta myös työelämänuudet muodot pakottavat vanhempia tekemään valintoja, joiden edessä mielen valtaa helposti neuvottomuus. Hyvään kasvatukseen pitäisi pyrkiä, mutta mitä ihmettä sellainen on? Tylsää ei saisi olla, luovuutta pitäisi ruokkia,lapsen oman paikan löytämistä pitäisi helpottaa. Mihin kaikkeen kasvattajan pitäisi venyä, milloin saisi olla tyytyväinen itseensä ja mitä nykykoulustakin pitäisi ajatella?

Meidänhän piti olla maailman onnellisin kansa. Siitä huolimatta moni meistä sitkuttelee jaksamisensa rajalla, palautuu huonosti ja nukkuu vielä huonommin. Tilastojen mukaan keskuudessamme on uupuneita enemmän kuin koskaan. Ja ongelmien ratkaisemiseksi olemme lähinnä epäilleet itseämme. Ajatelleet, että niiden taustalla olemme me itse eivätkä olosuhteet. Niinpä olemme tukeutuneet alati piteneviin työpäiviin, resilienssiin ja itseohjautuvuuteen sekä satsanneet älykelloihin, mindfulnessiin ja shindo-hoitoihin. Juha T. Hakalan Suoritusyhteiskunta on kirja hyvinvoinnista koronan jälkeisessä maailmassa, vakavaa työelämä-asiaa huumorilla sävytettynä. Yksi kirjan perusteeseistä on: kaiken rientämisen keskellä olemme ehkä sittenkin kadottaneet otteen perusasioista. Voi olla, että hyvinvointiamme ylläpitävät tekijät ovat sittenkin likempänä kuin arvaammekaan.