Juhani Koponen – författare

Onko kehitysyhteistyökeisarilla vaatteita?Kehitysapu on omalakinen järjestelmä, joka käyttää paljon varoja vain oman toimintansa pyörittämiseen, kirjoittavat eturivin suomalaiset tutkijat. Aiheesta puhuminen on vaikeaa, koska arvostelijatkin pelkäävät avun alasajoa.Kirja selvittää suomalaisen korkotuki luoton korruptiota Costa Ricassa ja ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden suhdetta kehitykseen. Entä miten toimia Nicaraguassa, jonka hallitus ajautuu yhä kauemmas avunantajan demokraattisista ihanteista?Kansainvälisen solidaarisuuden ihanne ei ole kuollut, mutta muodot kaipaavat päivitystä. Vaatekaappiin on kertynyt kenties liikaakin roinaa.

Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?Kehityksen takeena on ollut kiinnittyminen osaksi kansainvälistä taloutta. Teollistumisen alkuvaiheessa ratkaisevia sysäyksiä antoivat ulkomaiset investoinnit ja teknologian omaksuminen muualta. Hyvinvoinnin edellytyksenä olevat instituutiot talonpoikaisesta metsänomistuksesta universaaliin sosiaaliturvaan ovat puolestaan muotoutuneet paljolti yhteiskunnallisten kamppailujen tuloksena.Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi tarkastelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään peilaten sitä kansainväliseen tutkimuskeskusteluun. Kehitys- ja historiantutkimusta yhdistävässä teoksessa analysoidaan kriittisesti ”suomalaisen menestystarinan” ympärille rakentuneita myyttejä ja suhteutetaan samalla Suomen historiaa nykyisten kehittyvien maiden tilanteeseen.

Maailman jakautuminen vauraampaan ”pohjoiseen” ja köyhempään ”etelään” sekä tästä seuraava epätasa-arvo on keskeinen globaali ongelma ja samalla monen muun ongelman alkusyy. Miksi maailman eri osien asukkailla on niin erilaiset elinolot ja -ehdot? Mistä juontuvat rikkaus ja köyhyys, erot taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä sekä kansainvälinen eriarvoisuus? Miten niihin voidaan vaikuttaa? Kehityksen tutkimuksessa selvitetään muun muassa näitä kysymyksiä eri tieteenalojen keinoin. Teoksessa käsitellään kehityksen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia, suuntauksia ja periaatteita sekä kehityksen eri selitysmalleja. Siinä pohditaan globaalin eriarvoisuuden syntyä ja kehitysmaiden asemaa maailmantaloudessa. Erikseen tarkastellaan väestökysymyksiä, kehitysmaiden maaseudun asukkaiden selviytymisstrategioita, kaupungistumista, sukupuolen merkitystä sekä ympäristöä ja kestävää kehitystä. Teos perustuu aiemmin nimellä Kehitysmaatutkimus julkaistuun kirjaan. Tässä kauttaaltaan päivitetyssä laitoksessa käsitellään aiempaa perusteellisemmin kehityspolitiikkaa, globaalia hallintaa ja konfliktien ja kehityksen yhteenkietoutumista. Kattava perusteos sopii oppikirjaksi ja toimii myös oivallisena hakuteoksena kehitysmaista ja suurista globaaleista kysymyksistä kiinnostuneille.