Jyrki Kiiskinen – författare

Et ehkä muista, miten Jänis tapasi ystävänsä pesukarhun, mutta minäpä kerron.

Pesukarhu oli hyväluontoinen eläin, eikä se edes olisi osannut ryöstää kenenkään tavaroita. Mutta se näytti roistolta, koska sen silmien ympärillä oli mustat renkaat ja sen hännässäkin näkyi mustia raitoja, niin kuin vanginpuvussa. Siksi sitä pidettiin varmuuden vuoksi vankilassa. Siellä pesukarhu viihtyi, koska ulkona sitä pelotti. Siksi se sai nimen Vanki.

Eräänä päivänä vankilan ovi unohtui kuitenkin auki. Vanki halusi käväistä pihalla katsomassa tähtitaivasta. Mutta ovi naksahtikin sen perässä lukkoon, eikä Vanki päässyt enää selliinsä. Niin Vanki eksyi metsään. Siellä se tapasi Jäniksen, joka osasi kaiken mutta kaipasi kaveria. Ne ystävystyivät heti... Kirjasta Jänis ja Vanki (2000) tutut hahmot seikkailevat nyt iltasadun mittaisissa, hauskoissa ja salaviisaissa kertomuksissa, Arka pesukarhu ihailee rohkeaa Jänistä, mutta vähitellen Vanki löytää oman tapansa olla vapaa. Yhteisen matkan aikana kasvaa todellinen ystävyys.

Jyrki Kiiskinen on kirjoittanut romaaneja, runokokoelmia ja lastenkirjoja. Niin ikään hän on toiminut suomentajana.

Jänis oli aina neuvomassa Vankia joka oli sen mielestä täysin avuton pesukarhu. Mutta nyt Jänis ei kyennyt keskittymään edes ystävänsä opastamiseen. Se hoki vain: "On huhtikuu, on huhtikuu. Vihdoin viimein huhtikuu. Huh-tik-kuu."

Pesukarhu huolestui ja lähti kysymään neuvoa pöllöltä. Pöllö tiiraili Vankia, tuumaili, huokaili ja sanoi lopulta: "Huhtikuussa järjestetään monia tärkeitä tapahtumia. Tärkeää on pöllöjen kauneuskilpailu, vähemmän tärkeää metsäjänisten sukukokous. Mutta se Jänistä jännittää."

Pöllö oli aivan oikeassa. Pian metsään saapui satoja metsäjäniksiä ja muita uteliaita eläimiä, kunniavieraana jänisten esiäiti, isoisoisoäiti. Ja kuten aina sukukokouksissa, myös metsäjänisten sukujuhlassa tunteet käyvät välillä kuumina. Joku on menestynyt paremmin, joku huonommin, mutta mitä se onni oikeastaan on? Entä tuleeko Jäniksen kadonnut isä juhliin poikansa luo?

Jyrki Kiiskisen valloittava saturomaani saa lukijan hyvälle tuulelle. Jänis ja Vanki ovat rakastettavia hahmoja, joiden seurassa viihtyy niin lapsi kuin aikuinenkin. Jukka Lemmetyn kuvitus siivittää iloista tarinaa.

Tulitaiteilija löytää suomalaisen tupakka-askin kahvilan pöydältä. Ei siinä ole mitään outoa. Paitsi että ollaan Ranskassa, ja Coltin valmistaminen lopetettiin vuosia sitten. Mitä hänelle oikein on tapahtumassa?

Suomalainen sirkustaiteilija on vuosien varrella virittänyt tuliesityksensä vaikuttavaan kuntoon. Hän tapaa Ranskassa sirkusfestivaaleilla viehättävän naisen, ja käynnistyy outo tapahtumasarja: rakastuessaan tulitaiteilija alkaa nähdä aavemaisen todellisia näkyjä nuorena traagisesti kuolleesta ystävästään Gabrielista.

Muistot tempaavat jonglöörin takaisin 1980-luvun alun Helsinkiin, nuoruuteen, punkiin ja kohtalokkaaseen iltaan. Mitä silloin tapahtui? Miten siitä selvittiin? Vai selvittiinkö ollenkaan?Elämä jatkuu: jonglööri katsoo sirkusfestivaaleilla totuutta silmiin ja näkee rakastamansa naisen kasvot.

Jyrki Kiiskinen on kirjoittanut romaaneja, runokokoelmia ja lastenkirjoja. Niin ikään hän on toiminut suomentajana.