Terävä ja kipeän kaunis romaani kuvaa Venezuelaa kaaoksen partaalla sekä naista, joka joutuu jättämään oman elämänsä ja pakenemaan maasta, jossa ainoat kaikkia koskevat asiat ovat väkivalta, nälkä ja röyhkeys.

Venezuelassa voi tapahtua mitä tahansa, milloin tahansa. Adelaidan äiti kuolee sairaalassa, josta ovat loppuneet lääkkeet, ja hän joutuu käyttämään kaikki loput rahansa hautajaisiin. Arkunlaskun jälkeen Adelaida ja urakoitsija joutuvat pakenemaan hautausmaalta henkensä edestä, koska aseistettu katujengi viettää siellä väkivaltaisia bakkanaaleja. Kotiin palattuaan hän huomaa, että asunnon on vallannut vallankumouksellisten naisten joukko joka ei laske häntä sisään. Hän pakenee naapurinsa asuntoon ja löytää tämän kuolleena olohuoneen lattialta. Pakon edessä Adelaida tekee vaikean ratkaisun ja jättää taakseen rakkaan isänmaansa. Romaani maalaa lukijan eteen myös rauhallisemman menneisyyden, ajan jolloin sekä kaupungissa että maaseudulla oli turvallista ja yhteiskunta toimi.Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Hän muutti kymmenen vuotta sitten Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi. Hän asuu Madridissa ja on kirjoittanut myös kaksi tietokirjaa.

Terävä ja kipeän kaunis romaani kuvaa Venezuelaa kaaoksen partaalla sekä naista, joka joutuu jättämään oman elämänsä ja pakenemaan maasta, jossa ainoat kaikkia koskevat asiat ovat väkivalta, nälkä ja röyhkeys.

Venezuelassa voi milloin tahansa tapahtua mitä tahansa. Adelaidan äiti kuolee sairaalassa, josta ovat loppuneet lääkkeet, ja hän joutuu käyttämään kaikki loput rahansa hautajaisiin. Arkunlaskun jälkeen Adelaida ja kuljettaja joutuvat pakenemaan hautausmaalta henkensä edestä, koska aseistettu katujengi viettää siellä väkivaltaisia bakkanaaleja. Kotiin palattuaan hän huomaa, että asunnon on vallannut vallankumouksellisten naisten joukko, joka ei laske häntä sisään. Hän pakenee naapurinsa asuntoon ja löytää tämän kuolleena olohuoneen lattialta. Pakon edessä Adelaida tekee vaikean ratkaisun ja jättää taakseen rakkaan isänmaansa.

Kaaoksen ohella romaani maalaa lukijan eteen myös rauhallisemman menneisyyden, ajan jolloin sekä kaupungissa että maaseudulla oli turvallista ja yhteiskunta toimi.

Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Hän muutti kymmenen vuotta sitten Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi. Hän asuu Madridissa ja on kirjoittanut myös kaksi tietokirjaa.

”Sellainen oli Kolmas maa, raja rajan sisällä, paikka jossa yhdistyivät itäinen ja läntinen vuoristo, hyvä ja paha, taru ja todellisuus, elävät ja kuolleet.”

Kulkutaudin ja köyhyyden takaa-ajama Angustias Romero saapuu syrjäisille rajaseuduille Mezquite-nimiseen kylään hulluuden partaalla häilyvän miehensä ja kuolleiden kaksosvauvojensa kanssa. Kylä kuhisee laittomia siirtolaisia ja naisia, jotka pyrkivät parempaan elämään, mutta joutuvat henkensä pitimiksi myymään hiustensa lisäksi lopulta myös itseään.

Angustias löytää tiensä Kolmanteen maahan, laittomalle hautausmaalle, jota hoitaa pahamaineinen nainen nimeltä Visitación Salazar. Siellä naiset joutuvat taistelemaan tontin hallinnasta palkkamurhaajia ja huumekauppiaita vastaan takapajuisessa maailmankolkassa, missä kaikki, myös rajaseutujen legendat ja uskomukset, on valjastettu palvelemaan vallanjanoisia kuolevaisia.

Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Viitisentoista vuotta sitten hän muutti Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi ja on kirjoittanut sekä kauno- että tietokirjoja. Sainz Borgolta on aiemmin julkaistu suomeksi romaani Caracasissa on vielä yö.

”Tulin Mezquiteen etsimään Visitación Salazaria, naista joka sittemmin hautasi lapseni ja opetti minut hautaamaan muiden lapsia. Kävelin maailman loppuun saakka, tai sinne mihin uskoin maailmani loppuvan. Kohtasin hänet eräänä toukokuisena aamuna korkean hautaseinän äärellä. Hänellä oli jalassaan punaiset trikoot ja työsaappaat ja päässä värikäs huivi. Pään ympärillä pyöri ampiaiskruunu. Hän oli kuin tunkiolle harhautunut musta madonna.”

Terävä ja kipeän kaunis romaani kuvaa Venezuelaa kaaoksen partaalla sekä naista, joka joutuu jättämään oman elämänsä ja pakenemaan maasta, jossa ainoat kaikkia koskevat asiat ovat väkivalta, nälkä ja röyhkeys.

Venezuelassa voi tapahtua mitä tahansa, milloin tahansa. Adelaidan äiti kuolee sairaalassa, josta ovat loppuneet lääkkeet, ja hän joutuu käyttämään kaikki loput rahansa hautajaisiin. Arkunlaskun jälkeen Adelaida ja urakoitsija joutuvat pakenemaan hautausmaalta henkensä edestä, koska aseistettu katujengi viettää siellä väkivaltaisia bakkanaaleja. Kotiin palattuaan hän huomaa, että asunnon on vallannut vallankumouksellisten naisten joukko joka ei laske häntä sisään. Hän pakenee naapurinsa asuntoon ja löytää tämän kuolleena olohuoneen lattialta. Pakon edessä Adelaida tekee vaikean ratkaisun ja jättää taakseen rakkaan isänmaansa. Romaani maalaa lukijan eteen myös rauhallisemman menneisyyden, ajan jolloin sekä kaupungissa että maaseudulla oli turvallista ja yhteiskunta toimi.Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Hän muutti kymmenen vuotta sitten Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi. Hän asuu Madridissa ja on kirjoittanut myös kaksi tietokirjaa.

Terävä ja kipeän kaunis romaani kuvaa Venezuelaa kaaoksen partaalla sekä naista, joka joutuu jättämään oman elämänsä ja pakenemaan maasta, jossa ainoat kaikkia koskevat asiat ovat väkivalta, nälkä ja röyhkeys.

Venezuelassa voi milloin tahansa tapahtua mitä tahansa. Adelaidan äiti kuolee sairaalassa, josta ovat loppuneet lääkkeet, ja hän joutuu käyttämään kaikki loput rahansa hautajaisiin. Arkunlaskun jälkeen Adelaida ja kuljettaja joutuvat pakenemaan hautausmaalta henkensä edestä, koska aseistettu katujengi viettää siellä väkivaltaisia bakkanaaleja. Kotiin palattuaan hän huomaa, että asunnon on vallannut vallankumouksellisten naisten joukko, joka ei laske häntä sisään. Hän pakenee naapurinsa asuntoon ja löytää tämän kuolleena olohuoneen lattialta. Pakon edessä Adelaida tekee vaikean ratkaisun ja jättää taakseen rakkaan isänmaansa.

Kaaoksen ohella romaani maalaa lukijan eteen myös rauhallisemman menneisyyden, ajan jolloin sekä kaupungissa että maaseudulla oli turvallista ja yhteiskunta toimi.

Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Hän muutti kymmenen vuotta sitten Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi. Hän asuu Madridissa ja on kirjoittanut myös kaksi tietokirjaa.

”Sellainen oli Kolmas maa, raja rajan sisällä, paikka jossa yhdistyivät itäinen ja läntinen vuoristo, hyvä ja paha, taru ja todellisuus, elävät ja kuolleet.”

Kulkutaudin ja köyhyyden takaa-ajama Angustias Romero saapuu syrjäisille rajaseuduille Mezquite-nimiseen kylään hulluuden partaalla häilyvän miehensä ja kuolleiden kaksosvauvojensa kanssa. Kylä kuhisee laittomia siirtolaisia ja naisia, jotka pyrkivät parempaan elämään, mutta joutuvat henkensä pitimiksi myymään hiustensa lisäksi lopulta myös itseään.

Angustias löytää tiensä Kolmanteen maahan, laittomalle hautausmaalle, jota hoitaa pahamaineinen nainen nimeltä Visitación Salazar. Siellä naiset joutuvat taistelemaan tontin hallinnasta palkkamurhaajia ja huumekauppiaita vastaan takapajuisessa maailmankolkassa, missä kaikki, myös rajaseutujen legendat ja uskomukset, on valjastettu palvelemaan vallanjanoisia kuolevaisia.

Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Viitisentoista vuotta sitten hän muutti Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi ja on kirjoittanut sekä kauno- että tietokirjoja. Sainz Borgolta on aiemmin julkaistu suomeksi romaani Caracasissa on vielä yö.

”Tulin Mezquiteen etsimään Visitación Salazaria, naista joka sittemmin hautasi lapseni ja opetti minut hautaamaan muiden lapsia. Kävelin maailman loppuun saakka, tai sinne mihin uskoin maailmani loppuvan. Kohtasin hänet eräänä toukokuisena aamuna korkean hautaseinän äärellä. Hänellä oli jalassaan punaiset trikoot ja työsaappaat ja päässä värikäs huivi. Pään ympärillä pyöri ampiaiskruunu. Hän oli kuin tunkiolle harhautunut musta madonna.”