Selviävätkö asiat puhumalla, vai onko vaikeneminen kultaa? Kirjassa tutkitaan, millä perusteilla vaikenemisen, salaamisen, hiljaisuuden tai muun kommunikaation puuttumisen voidaan katsoa olevan tärkeää. Kirjassa pohditaan nonkommunikaation eli kommunikoimatta jättämisen hyödyllisyyttä ja pakkoa erilaisissa oloissa ja ympäristöissä. Nonkommunikaatio voi suojata tai mahdollistaa jotakin toimijalle arvokasta. Sitä tarvitaan myös ylläpitämään ja rakentamaan yhteisöllistä maailmaamme. Kuitenkin varsin usein nonkommunikaatio näyttäytyy asiana, jonka hyväksymisestä ja paheksumisesta kiistellään kiihkeästikin. Tässä teoksessa nonkommunikaatiota tarkastellaan kommunikaatioteorioita, folkloristiikkaa, uskontotiedettä, sosiaalipsykologiaa ja terapiakeskusteluja hyödyntäen. Runsas esimerkkiaineisto valottaa kysymystä useissa erilaisissa asiayhteyksissä. Teos tarjoaa näkökulmia ihmisten kanssa ammatikseen työskenteleville sekä sosiaali- ja kulttuuritieteistä kiinnostuneille. Se soveltuu myös oppikirjaksi korkeakouluihin.

Mikä selittää tietynlaisten uskomusten yleismaailmallisen suosion? Miksi ihmisillä on taipumus erottaa tiettyjä toimintoja arkisista askareista ja suhtautua niihin poikkeuksellisesti? Miksi näissä toiminnoissa usein hyödynnetään poikkeuksellisia tunne- ja tietoisuudentiloja? Mikä selittää sen, että uskonto lisää ihmisten yhteenkuuluvuutta? Miksi ihmiset välittävät tiettyjä kertomuksia perinteenä sukupolvelta toiselle? Uskonto ja ihmismieli etsii vastauksia näihin kysymyksiin kognitiivisen uskontotieteen avulla, joka on yksi uskontotieteen uusista lähestymistavoista. Sen päämääränä on selittää tieteen avulla ylikulttuurisesti toistuvia uskonnollisia ilmiöitä. Lähestymistavan mukaan ihmismieli ei ole tyhjä taulu, joka saa sisältönsä kulttuurista, vaan pikemminkin kulttuuri saa sisältönsä yksilöiden mielistä. Näin myös uskonto nousee ihmismielen rakenteesta ja on osa ihmisen luontaista toimintarepertoaaria. Riippumatta siitä, onko olemassa jumalia, jotka ilmoittavat itsensä ihmisille, on selitettävä, miksi uskonnollinen ilmoitus tuntuu puhuttelevalta ja miksi uskonnollinen sanoma leviää eri kulttuureissa. Uskonto ja ihmismieli on ensimmäinen perusteellinen suomenkielinen johdatus kognitiiviseen uskonnontutkimukseen. Uskontoa lähestytään siinä luonnollisena osana ihmismieltä ja kulttuuria. Tämä uusi kansainvälinen suuntaus lähestyy uskonnollista ajattelua, käyttäytymistä ja kokemusta kognitiivisen psykologian, neurotieteen ja evoluutioteorian näkökulmista. Teos koostuu laajasta johdannosta ja tapausanalyyseista, joiden teemat vaihtelevat jumalakäsitteistä rock-idolien palvontaan ja psykoterapiaan. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi uskontotieteeseen sekä muuhunkin kulttuurintutkimukseen. Samalla se on kiinnostava katsaus uskontojen tutkimukseen jokaiselle näitä asioita pohtivalle. Kirjoittajat ovat uskontotieteen tutkijoita.

Selviävätkö asiat puhumalla, vai onko vaikeneminen kultaa? Kirjassa tutkitaan, millä perusteilla vaikenemisen, salaamisen, hiljaisuuden tai muun kommunikaation puuttumisen voidaan katsoa olevan tärkeää. Kirjassa pohditaan nonkommunikaation eli kommunikoimatta jättämisen hyödyllisyyttä ja pakkoa erilaisissa oloissa ja ympäristöissä. Nonkommunikaatio voi suojata tai mahdollistaa jotakin toimijalle arvokasta. Sitä tarvitaan myös ylläpitämään ja rakentamaan yhteisöllistä maailmaamme. Kuitenkin varsin usein nonkommunikaatio näyttäytyy asiana, jonka hyväksymisestä ja paheksumisesta kiistellään kiihkeästikin. Tässä teoksessa nonkommunikaatiota tarkastellaan kommunikaatioteorioita, folkloristiikkaa, uskontotiedettä, sosiaalipsykologiaa ja terapiakeskusteluja hyödyntäen. Runsas esimerkkiaineisto valottaa kysymystä useissa erilaisissa asiayhteyksissä. Teos tarjoaa näkökulmia ihmisten kanssa ammatikseen työskenteleville sekä sosiaali- ja kulttuuritieteistä kiinnostuneille. Se soveltuu myös oppikirjaksi korkeakouluihin.

Mikä selittää tietynlaisten uskomusten yleismaailmallisen suosion? Miksi ihmisillä on taipumus erottaa tiettyjä toimintoja arkisista askareista ja suhtautua niihin poikkeuksellisesti? Miksi näissä toiminnoissa usein hyödynnetään poikkeuksellisia tunne- ja tietoisuudentiloja? Mikä selittää sen, että uskonto lisää ihmisten yhteenkuuluvuutta? Miksi ihmiset välittävät tiettyjä kertomuksia perinteenä sukupolvelta toiselle? Uskonto ja ihmismieli etsii vastauksia näihin kysymyksiin kognitiivisen uskontotieteen avulla, joka on yksi uskontotieteen uusista lähestymistavoista. Sen päämääränä on selittää tieteen avulla ylikulttuurisesti toistuvia uskonnollisia ilmiöitä. Lähestymistavan mukaan ihmismieli ei ole tyhjä taulu, joka saa sisältönsä kulttuurista, vaan pikemminkin kulttuuri saa sisältönsä yksilöiden mielistä. Näin myös uskonto nousee ihmismielen rakenteesta ja on osa ihmisen luontaista toimintarepertoaaria. Riippumatta siitä, onko olemassa jumalia, jotka ilmoittavat itsensä ihmisille, on selitettävä, miksi uskonnollinen ilmoitus tuntuu puhuttelevalta ja miksi uskonnollinen sanoma leviää eri kulttuureissa. Uskonto ja ihmismieli on ensimmäinen perusteellinen suomenkielinen johdatus kognitiiviseen uskonnontutkimukseen. Uskontoa lähestytään siinä luonnollisena osana ihmismieltä ja kulttuuria. Tämä uusi kansainvälinen suuntaus lähestyy uskonnollista ajattelua, käyttäytymistä ja kokemusta kognitiivisen psykologian, neurotieteen ja evoluutioteorian näkökulmista. Teos koostuu laajasta johdannosta ja tapausanalyyseista, joiden teemat vaihtelevat jumalakäsitteistä rock-idolien palvontaan ja psykoterapiaan. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi uskontotieteeseen sekä muuhunkin kulttuurintutkimukseen. Samalla se on kiinnostava katsaus uskontojen tutkimukseen jokaiselle näitä asioita pohtivalle. Kirjoittajat ovat uskontotieteen tutkijoita.