Leena Vähäkylä – författare

Yhteiskunta digitalisoituu ja globalisoituu. Samalla oppiminen ja oppimisympäristöt muuttuvat: koulujen rinnalle astuvat epämuodolliset sosiaaliset yhteisöt, kiinnostusryhmät ja verkostot. Lapset ja nuoret omaksuvat merkittävän osan tiedoistaan ja taidoistaan internetin ja sosiaalisen median kautta. Tulevaisuuden lapsille on kyettävä tarjoamaan laadukas koulutusjärjestelmä ja taitoja, joita ei hetki sitten ehkä osattu edes kaivata. Tällaisia ovat esimerkiksi kriittinen medialukutaito sekä arvomaailmojen ja kulttuurien eroavaisuuksien käsittely. Oppimisen tulevaisuus -kirjassa opetus- ja kasvatusalan asiantuntijat pohtivat tulevaisuuden koulua. Miten oppiminen muuttuu? Opitaanko kaikki pian pelien avulla? Mitä ovat oppimisvaikeuksien kulttuuriset ja yhteiskunnalliset syyt, ja kuinka niihin voidaan vaikuttaa? Mikä vaikutus kouluhyvinvoinnilla on tähän kaikkeen?

Pyhät tekstit eivät ole suojattuja ajan hampaalta sen paremmin kuin maallisetkaan hengentuotteet, vaikka Raamattuun ja vanhoihin traditioihin usein liitetään ajatus juuri muuttumattomuudesta. Tekstit ja perinteet elävät jatkuvasti, useimmiten vieläpä tietoisen valinnan seurauksena. Vuosisatojen ketjussa teksteistä on korjattu virheellisiltä vaikuttavia kohtia ja niihin on saattanut ilmestyä alun perin muistiinpanoiksi tarkoitettuja lisäyksiä. Myös tulkitsijat ovat muokanneet tekstejä: esimerkiksi Paavali siteeraa Vanhaa testamenttia omaan retoriikkaansa sopivasti, ei välttämättä sanatarkasti. Tekstien muutoksiin ovat vaikuttaneet kulttuuriset ja yhteiskunnalliset murrokset, kuten väestönsiirrot, kaupunkien tuhoutumiset sekä erilaisten kulttuuriperinteiden kohtaamiset. Kiveen hakattu? raottaa pyhien tekstien historiaa ja teksteihin tehtyjä dokumentoituja muutoksia vieden samalla pohjaa fundamentalismilta. Esimerkiksi Raamatun muuttumattomuus on illuusio: vanhat käsikirjoitukset ovat aina olleet erilaisia sekä kokoonpanoltaan että sisällöltään. Muinaiset tekstit ovat suodattuneet meidän aikaamme lukuisten kirjureiden ja kääntäjien kätten kautta.

Mielen sairauksista puhuttaessa keskitytään usein oireisiin ja hoitoon mutta ennaltaehkäisevä toiminta jää varjoon. Miksi mieli sairastuu? Miltä se tuntuu, ja mitä mielen terveyden vaalimiseksi voidaan tehdä?Sairastunut mieli kuvaa yleisimpiä psyykkisiä sairauksia, niiden aiheuttajia, oireita ja hoitokeinoja. Se nostaa esiin ongelmia, joiden kanssa sairastuneet joutuvat kamppailemaan. Hyvää hoitoa voi olla vaikea saada, lääkitys voi jopa pahentaa oireita, ja sairauteen liittyy usein häpeää.Psyykkisiin sairauksiin perehtynyt tietokirjailija Leena Vähäkylä päästää teoksessa ääneen sairastuneet ja heidän omaisensa. Vertaiskirjoittajana hän pääsee lähemmäksi elämäntarinoita, joissa kuntoutujat kertovat sairautensa syistä, saamastaan hoidosta ja elämästään oireiden kanssa. Omaisten näkökulmasta päästään osaksi sairauden sävyttämää arkea, huolta ja syyllisyyttä mutta myös toivoa ja rakkautta.

Suuri osa psyykkisistä sairauksista paranee. Masennuksen saanut ei välttämättä sairastu uudelleen, ahdistus voi loppua, kun aiheuttajasta päästään eroon, ja syömishäiriöstä voi parantua oikealla hoidolla. Vakavimmissa sairauksissa oireet valitettavasti yleensä uusiutuvat, ja pahimmillaan lääkkeetkin vain pahentavat oireita. Miksi mieli sitten sairastuu, ja mitä mielen terveyden vaalimiseksi voidaan tehdä?Sairastunut mieli kuvaa yleisimpiä psyykkisiä sairauksia, niiden aiheuttajia, oireita ja hoitokeinoja. Se nostaa esiin ongelmia, joiden kanssa sairastuneet joutuvat kamppailemaan. Hyvää hoitoa voi edelleen olla hankala saada, ja sairauteen liittyy vaikeiden oireiden lisäksi usein häpeää.Teoksessa ääneen pääsevät sairastuneet ja heidän omaisensa. Haastatteluissa kuntoutujat kertovat sairautensa syistä, saamastaan hoidosta ja elämästään oireiden kanssa. Omaiset kuvaavat sairauden sävyttämää arkea, huolta ja syyllisyyttä, toivoa ja rakkautta.

Onko terveys sairauden poissaoloa vai henkilökohtainen kokemus? Mitkä tekijät vaikuttavat kansanterveyteen, ja minkälaisilla valinnoilla ihminen voi vaikuttaa omaan terveyteensä? Inhimillisen elämän ja taloudenkin näkökulmasta on mielekkäämpää ehkäistä kansansairauksia ennalta kuin hoitaa sairauksia tai pahoinvointia. Kirjan aiheita ovat muun muassa nuorten lisääntyvä ylipaino, aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisy ja ikääntyminen. Yksilön hyvinvointi, kansan terveys tarjoaa hyödyllistä ja ajantasaista tietoa terveellisestä elämästä ja kansanterveyden kehityskuluista. Kirja on toinen osa Suomen Akatemian kanssa julkaistavaa Tutkitusti-kirjasarjaa. Kirjan kirjoittajat ovat mukana Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmassa.

Millaista on lasten ja nuorten elämä 2010-luvun Suomessa? Kuka on vaarassa syrjäytyä ja miksi? Kuinka edistää yhteiskunnan nuorimpien hyvinvointia? Teoksessa käsitellään lasten ja nuorten hyvän elämän edellytyksiä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä. Monitieteinen kirjoittajajoukko tarkastelee esimerkiksi sikiökauden olojen vaikutuksia, koulun mahdollisuuksia tukea hyvinvointia sekä perheen, kodin ja asuinympäristön merkitystä lapsille. Hyvinvoinnin avaimiksi hahmottuvat etenkin osallisuus ja yksilöllinen tuki. Erityisen tärkeää on kuunnella ja kuulla, mitä lapsilla ja nuorilla itsellään on sanottavana.

”Kaikki, mitä ihmiselämästä voidaan sanoa, on totta jossakin päin Venäjää.” Näin Venäjän monimuotoisuuden kiteytti rautakansleri Otto von Bismarck 1800-luvulla. Venäjän palatseissa ja kaduilla tarjoaa perusteellisen ja monipuolisen läpileikkauksen todellisuudesta nyky-Venäjän kulissien takana. Teoksessa tarkastellaan Venäjän taloutta, politiikkaa, hyvinvointia, kulttuuria ja ulkopolitiikkaa viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Millaista on elämä nyky-Venäjällä? Minkälaisia ovat voimat presidentti Putinin takana? Kapinoiko keskiluokka? Mihin nuoriso uskoo? Onnistuuko suurten hankkeiden valtakunta yrityksissään modernisoitua? Rakentaako Venäjä Ukrainassa jo uutta imperiumia? Hukkuuko Venäjä vodkaan? Kirjoittajina ovat Suomen Akatemian Venäjän tutkimuksen huippuyksikön asiantuntijat.