Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Raskausaika, synnytys ja elämä vastasyntyneen kanssa myllertävät äidin mieltä. Elämä tulokkaan kanssa saattaa olla aivan erilaista kuin on ennalta odotettu. Kaikki äidit eivät saa kokea iloa lapsestaan, vaan mielen voi vallata ahdistus ja masennus. Joskus tuore äiti voi joutua jopa lapsivuodepsykoosiin. Äidin sairastuminen on vaikea tilanne myös muulle perheelle ja läheisille.Äiti aallokossa kertoo raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä lapsivuodepsykoosista. Kokemukselliset kertomukset antavat kuvan masennukseen ja psykoosiin liittyvistä tunnoista ja tarjoavat vertaistukea. Teoksessa on lisäksi tietoa siitä, mistä ja miten hakea apua. Se sopii myös tietolähteeksi läheisille.Leena Honkavaara (fil. maist.) on Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori sekä yläkouluikäisen nuoren äiti. Maiju Majamaa on toimittaja, Äimä-aktiivi ja taaperoikäisen lapsen äiti. Tuulianna Raimoranta (fil. maist.) on toimihenkilö, Äimä-aktiivi ja kahden koululaisen äiti.

Kun vauva tulee taloon, mikään ei ole ennallaan. Vanhemmuus on ihanaa, mutta se herättää myös ristiriitaisia tunteita. Ensimmäisenä vuonna edessä on monia asioita, joita kukaan ei ole koskaan kertonut tuleville vanhemmille.Voi vauva! tarjoaa lempeää vertaistukea vauvavuoden aallokoihin hyviä hetkiä unohtamatta. Kirjoittajat kertovat avoimesti ja samaistuttavasti kokemuksistaan - imetyksen haasteista, parisuhteen muuttumisesta, tukiverkoston puutteesta ja somen kaikkitietävistä vauvaryhmistä.Kirjaan on haastateltu myös muita vanhempia ja asiantuntijoita. Oman tarinansa vanhemmuuden alkutaipaleelta kertovat muun muassa kirjailija Anna-Leena Härkönen, somevaikuttaja Natalia Salmela, sijoittaja Merja Mähkä, muusikko Leo Stillman ja taitoluisteluvalmentaja Beata Leppilampi.Toimittajataustainen Maiju Majamaa työskentelee copywriterina. Hän on yksi Äiti aallokossa -kirjan (2018) tekijöistä. Maijun perheeseen kuuluvat mies ja kouluikäinen poika. Nita Makkonen työskentelee featuretoimittajana ja tuottajana. Hänen intohimonsa on kertoa tarinoita tavallisten ihmisten elämästä. Nitan perheeseen kuuluvat 3-vuotias tytär ja puoliso.

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Raskausaika, synnytys ja elämä vastasyntyneen kanssa myllertävät äidin mieltä. Elämä tulokkaan kanssa saattaa olla aivan erilaista kuin on ennalta odotettu. Kaikki äidit eivät saa kokea iloa lapsestaan, vaan mielen voi vallata ahdistus ja masennus. Joskus tuore äiti voi joutua jopa lapsivuodepsykoosiin. Äidin sairastuminen on vaikea tilanne myös muulle perheelle ja läheisille.Äiti aallokossa kertoo raskausajan ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä lapsivuodepsykoosista. Kokemukselliset kertomukset antavat kuvan masennukseen ja psykoosiin liittyvistä tunnoista ja tarjoavat vertaistukea. Teoksessa on lisäksi tietoa siitä, mistä ja miten hakea apua. Se sopii myös tietolähteeksi läheisille.Leena Honkavaara (fil. maist.) on Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori sekä yläkouluikäisen nuoren äiti. Maiju Majamaa on toimittaja, Äimä-aktiivi ja taaperoikäisen lapsen äiti. Tuulianna Raimoranta (fil. maist.) on toimihenkilö, Äimä-aktiivi ja kahden koululaisen äiti.

Kun vauva tulee taloon, mikään ei ole ennallaan. Vanhemmuus on ihanaa, mutta se herättää myös ristiriitaisia tunteita. Ensimmäisenä vuonna edessä on monia asioita, joita kukaan ei ole koskaan kertonut tuleville vanhemmille.Voi vauva! tarjoaa lempeää vertaistukea vauvavuoden aallokoihin hyviä hetkiä unohtamatta. Kirjoittajat kertovat avoimesti ja samaistuttavasti kokemuksistaan - imetyksen haasteista, parisuhteen muuttumisesta, tukiverkoston puutteesta ja somen kaikkitietävistä vauvaryhmistä.Kirjaan on haastateltu myös muita vanhempia ja asiantuntijoita. Oman tarinansa vanhemmuuden alkutaipaleelta kertovat muun muassa kirjailija Anna-Leena Härkönen, somevaikuttaja Natalia Salmela, sijoittaja Merja Mähkä, muusikko Leo Stillman ja taitoluisteluvalmentaja Beata Leppilampi.Toimittajataustainen Maiju Majamaa työskentelee copywriterina. Hän on yksi Äiti aallokossa -kirjan (2018) tekijöistä. Maijun perheeseen kuuluvat mies ja kouluikäinen poika. Nita Makkonen työskentelee featuretoimittajana ja tuottajana. Hänen intohimonsa on kertoa tarinoita tavallisten ihmisten elämästä. Nitan perheeseen kuuluvat 3-vuotias tytär ja puoliso.