Ian McEwan on Britannian merkittävimpiä nykykirjailijoita, jonka teokset ovat keränneet palkintoja sekä kiitosta niin kriitikoilta kuin kirjojen ostajilta. Suomessa hänen läpimurtoromaaninsa oli vuonna 2002 julkaistu romaani "Sovitus" ja sen pohjalta tehty elokuva. Eri alojen tutkijat ovat ottaneet McEwanin vuonna 2007 julkaistun Rannalla-romaanin tutkimuksensa aineistoksi. Romaani kertoo englantilaisen nuorenparin epäonnisesta hääyöstä rantahotellissa vuonna 1962. "10 tunnin avioliitto" on monipuolinen johdatus kaunokirjallisuuden käyttämiseen muiden tieteenalojen tutkimusaineistona. Kaunokirjallisuus mahdollistaa tunteiden, ajatusten ja ihmismielen toiminnan huomioimisen tavoilla, joihin yhteiskuntatieteellinen puhetapa ei helposti taivu. Teos opettaa myös tilanteiden ja tapahtumien monitulkintaisuutta. Siksi se sopii lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, toimittajille, poliiseille ja kaikille muille, joiden työ nojaa tulkintaan.

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Voiko murhan antaa anteeksi - ja miten elämä jatkuu?Kirjan tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavan rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.Pekka käytti tytärtään Emiliaa seksuaalisesti hyväkseen yli 20 vuotta. Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä vankilassa ja antamaan tälle anteeksi? Taru Virtasen 17-vuotias tytär Milla kuoli tuntemattoman miehen itsemurhayrityksen seurauksena ja äiti tapaa tuomitun. Auttaako Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihasta?Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.Tiina Saari on luova tuottaja, toimittaja, filosofian maisteri ja sosionomi. Hän on työskennellyt toimittajana iltapäivälehdissä ja maakuntalehdissä. Saari on kiinnostunut rikosten syistä ja seurauksista. Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään - 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua (Into 2020) oli lukijoiden ja kuuntelijoiden suosikki, joka nousi myös Storytel Awards -ehdokkaaksi.Kati Pukki on vastaava tuottaja, toimittaja ja filosofian maisteri. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa MTV:llä ja Ilta-Sanomissa ja on kiinnostunut rikosjournalismista ja ihmiskohtaloista rikosten takana. Häntä kiehtoo ihmisen kyky selviytyä äärimmäisen vaikeassakin tilanteessa.

Ian McEwan on Britannian merkittävimpiä nykykirjailijoita, jonka teokset ovat keränneet palkintoja sekä kiitosta niin kriitikoilta kuin kirjojen ostajilta. Suomessa hänen läpimurtoromaaninsa oli vuonna 2002 julkaistu romaani "Sovitus" ja sen pohjalta tehty elokuva. Eri alojen tutkijat ovat ottaneet McEwanin vuonna 2007 julkaistun Rannalla-romaanin tutkimuksensa aineistoksi. Romaani kertoo englantilaisen nuorenparin epäonnisesta hääyöstä rantahotellissa vuonna 1962. "10 tunnin avioliitto" on monipuolinen johdatus kaunokirjallisuuden käyttämiseen muiden tieteenalojen tutkimusaineistona. Kaunokirjallisuus mahdollistaa tunteiden, ajatusten ja ihmismielen toiminnan huomioimisen tavoilla, joihin yhteiskuntatieteellinen puhetapa ei helposti taivu. Teos opettaa myös tilanteiden ja tapahtumien monitulkintaisuutta. Siksi se sopii lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, toimittajille, poliiseille ja kaikille muille, joiden työ nojaa tulkintaan.

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen?Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua.Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan.Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan.- Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972)- Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980)- Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988)- J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku)- Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999)- Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001)- Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007)- Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014)- Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017)- Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017)- Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Voiko murhan antaa anteeksi - ja miten elämä jatkuu?Kirjan tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavan rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.Pekka käytti tytärtään Emiliaa seksuaalisesti hyväkseen yli 20 vuotta. Mikä sai Emilian tapaamaan isänsä vankilassa ja antamaan tälle anteeksi? Taru Virtasen 17-vuotias tytär Milla kuoli tuntemattoman miehen itsemurhayrityksen seurauksena ja äiti tapaa tuomitun. Auttaako Karin tapaaminen Tarua pääsemään irti silmittömästä vihasta?Eemelin isä Taisto oli neljä ihmistä murhanneen Veli Matti ”Metsuri” Huohvanaisen ensimmäinen uhri. 20 vuoden ajan Eemeli mietti, olisiko voinut estää isänsä kuoleman. Sitten hän voitti pelkonsa ja kohtasi Suomen vaarallisimpiin rikollisiin listatun miehen.Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjan tarinat näyttävät, että vakavan rikoksen tekijä voi muuttua ja läheiset toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä.Tiina Saari on luova tuottaja, toimittaja, filosofian maisteri ja sosionomi. Hän on työskennellyt toimittajana iltapäivälehdissä ja maakuntalehdissä. Saari on kiinnostunut rikosten syistä ja seurauksista. Tiina Saaren ja Maiju Majamaan Ei jälkeäkään - 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua (Into 2020) oli lukijoiden ja kuuntelijoiden suosikki, joka nousi myös Storytel Awards -ehdokkaaksi.Kati Pukki on vastaava tuottaja, toimittaja ja filosofian maisteri. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa MTV:llä ja Ilta-Sanomissa ja on kiinnostunut rikosjournalismista ja ihmiskohtaloista rikosten takana. Häntä kiehtoo ihmisen kyky selviytyä äärimmäisen vaikeassakin tilanteessa.