Maritta Lintunen – författare

Heijastus on vahvatunnelmainen, moniääninen ja herkkävaistoinen ihmissuhderomaani epäsovinnaisista sidonnaisuuksista, mielen vapaudesta ja vankeudesta.

"Minun mieheni kertoo minun mieheni kuolemasta. Minä olen naimisissa, ja leski. Minulla on poika, mutta en ole äiti. Minulla on elämä, joka on tehty mahdottomaksi elää."

Yksi toukokuinen lauantai hiljaisessa pikkukaupungissa. Miehen ja kahden eri-ikäisen naisen historiat punoutuvat yhteen omituisia teitä, kun jokainen heistä ajautuu tekemään tiliä tekojensa, menneisyytensä ja valintojensa kanssa.

Kolmen kertojan toisistaan kimpoilevat tarinat muodostavat heijastusten ja vastaheijastusten sarjan, lopulta myös itsensä peilikuvan.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hänen toinen runoteoksensa Valaistut talot (2005) oli Runeberg-ehdokkaana. Lintunen on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Hän on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon.

Tasapainoilua totuuksien, valheiden ja kuvitelmien kehällä. Taitavasti kehiteltyjä novelleja elämän ankaruudesta ja tragikoomisista väärinymmärryksistä.

"Torvisenkylän pätmänni" Pasi haaveilee elämänsä käännekohdasta, joka saisi huolehtivat vanhemmat oivaltamaan poikansa todellisen olemuksen. Tilaisuus odottamattomaan sankaritekoon tarjoutuu kantamattomilla kevätjäillä. Hyökkäys on paras puolustus, jos omatunto alkaa kolkuttaa. Syrjähyppyyn syyllistynyt Maija sisuuntuu antennia selässään kantaviin luontokappaleihin ja hämmästyy aviomiehensä kekseliäistä salakuunteluyrityksistä.

Niminovellissa armeijan kapiaisena viihtyvä Raimo hinaa sotaveteraani-isäänsä hurmoshenkisten puhetilaisuuksiensa tukihenkilönä. Puolet leukaluustaan aikoinaan jatkosodassa menettänyt elävä sotasaalis on mykkä vastustaja pojalle, jonka mielestä Kannaksen karkumatka jäi isän osalta häpeälliseen osamaksuvaiheeseen. Maritta Lintusen ilmaisu on riemastuttavan ekspressiivistä. Novellien henkilöitä yhdistävät toisinaan absurdit väärinymmärrykset tai liian pitkä puhumattomuus; tragikoominen tasapainoilu totuuksien, valheiden ja kuvitelmien kehällä.

Maritta Lintunen on kirjailija, koulutukseltaan musiikin maisteri. Hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä.

Tarkkasilmäinen novellisti paljastaa kipupisteet ja pakottaa tirkistelijän kohtaamaan itsensä. Valikoima on tekijän loistava uusi aluevaltaus.

Vanhuksen kauhun hetkistä alkaa irvokkaan todellinen piinaviikko.Ovisilmä vangitsee naapurin, tirkistelystä tulee pakkomielle.Menestyjän kujanjuoksua kiihdyttää muistojen kipeys.Pinnistelevät pikkusisarukset, poissaolevan äidin kotimiehet.

Maritta Lintusen novellien ihmiset eivät hellitä. He sinnittelevät, esittävät rohkeaa ja jatkavat kujanjuoksua. Tarkkasilmäinen novellisti on löytänyt kipupisteet: lapsuuden traumat, kuvitellut ja todelliset uhkat ja pelot, ihmisen yksinäisyyden. Dramaattisista vastakkainasetteluista syntyy provosoivia novelleja, joissa lämmin huumori ja osuva ironia toimivat vastavoimina.

Maritta Lintunen on kirjailija, koulutukseltaan musiikin maisteri. Hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä.

Tuoreesti elämältä maistuva, impressionistisissa tuokiokuvissaan vahva nuoren naisen kehitystarina.

"Jonakin päivänä talo synnyttää minut – työnnän oven auki, talo lyyhistyy, rypistyy kasaan kuin vanhus ja minä kävelen ulos, haukon henkeäni."

Nuori nainen on aina rakastanut maisemassa lymyäviä tarinoita. Juurettomuuden tunne saa hänet tekemään toivioretken lapsuutensa rautatieasemalle. Sinne missä kolmen sukupolven kohtalot risteävät. Missä paljon kokeneet isoäiti ja äiti ovat karaisseet häntä, varoittaneet sortumasta heikkoon mieheen.

Kliseet vahvuudesta ja heikkoudesta murtuvat, kun kuvaan ilmestyy musiikinopiskelija-sivari Jiri ja orastava rakkaus vaihtuu erossa olemisen kipeyteen. Nainen löytää nukkavierun talon ja alkaa muovata siitä kotia elämänsä tarinoille ja vanhan aseman lentohiekkaan juurruttamalleen kaktusparille.

Sukukaktus on Maritta Lintusen ensimmäinen romaani, joka ilmestyi alun perin vuonna 2003.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hänen toinen runoteoksensa Valaistut talot (2005) oli Runeberg-ehdokkaana. Lintunen on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Hän on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon.

Lintusen runoja ja novelleja on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä. Novelli "Piinaviikko" kokoelmasta Ovisilmä valittiin vuoden 2012 Best European Fiction -kokoelmaan.

Humoristisia novelleja Outi Alanteen, Tuuve Aron, Anja Erämajan, Taina Latvalan, Maritta Lintusen, Sinikka Nopolan, Miina Supisen ja Tuula-Liina Variksen tuotannosta. Rakkaudelle ja kuolemalle hymyillään ja nauretaan niin savon- kuin hämeenmurteella, niin hautausarkkujen äärellä kuin kuumalla konepellillä.

Nauravia naisia -antologian kertomuksissa rollaattori-ikäinen huudattaa hevirokkia, perheenäiti ajattelee seksiä lokakuusta jouluun ja parikymppinen kanttori soittaa seitsemät hautajaiset päivässä.

Viihdyttävä äänikirja vie kuulijan elämän katkeransuloiseen ytimeen. Ansiokkaat näyttelijät puhaltavat tarinat eloon kaikissa värisävyissä. Kuulijan tekee mieli repiä hiuksia, nyökätä ja puhjeta nauruun. Näiden kertomusten silmäkulmassa väikkyy salaviisas pilke. Sinikka Nopola: On soitot loppunu; Mää luin Feng shui-oppaan; Mää säästän itteeni; Likka kelmuttaa; Likka hoitaa puutarhaa; Mää ostin kumikananTuuve Aro: Ei saapuneita viestejä; Uimakoulussa kukaan ei ole yksin Taina Latvala: Diiva, Gloria Maritta Lintunen: Vakoojat; Kappelikeikka Anja Erämaja: Loka, marras, seksi; Seisoo, istuu, makaa Sinikka Nopola: Mää seurustelin; Mää otan kohteliaisuuresta vastaan äiteni vanhoja alushousuja; Liivinsäästäjä; Sairaalassa; Pöpö Tuula-Liina Varis: Pieni mummosarja: Spagaatti; Rokkia; Seksiä Sari Mikkonen: Yliopistoretki Outi Alanne: Kuuma konepeltiMiina Supinen: Miinus 200 astetta; Timanttinappi Sinikka Nopola: Hämäläisen vanhuus: 70-vuotiaana; 80-vuotiaana; 90-vuotiaana; 100-vuotiaana

Syttyneitä, sammuneita ja maata kiertäviä tähtiä

Kansainvälisen tason konserttipianisti joutuu nöyrtymään päivittäistavaramarketin taustamuusikoksi. Hiljaiseen asiakaskuntaan ilmaantuu nainen, joka menneisyydessä loukkasi häntä pahimmalla mahdollisella tavalla. Erirytmiset sisarukset punnitsevat elämänvalintojaan lapsuusmaisemissaan. Habitustaan varjelevan oopperadiivan ja työttömän putkimiehen kesäinen kohtaaminen on molemmille ohikiitävä mutta kivulias hetki.

Vaimon ymmärrys voi olla myös ylenpalttisen liioiteltua. Pystyyn keloutunut eläkeläismies saa luvan juopua shamanistisesta lapintaiasta, mutta koituuko eroottisesti viekoitteleva tunturijoiku sittenkin ukkomiehen joutsenlauluksi? Voiko kuolleeseen säveltäjämestariin rakastua? Kokoelman niminovelli on klassisen pahaenteiseksi kehittyvä kertomus pakkomielteisestä naisesta, jonka salainen haave houkuttaa kurottamaan liian kauaksi – todellisuuden tuolle puolen. Mozartin hiukset on soljuvasti nuotinnettu novellikokoelma ihmissuhteiden dissonanssista. Maritta Lintunen kuvaa monikerroksellisen taidokkaasti elämän kriittisiä leikkauspisteitä.

Maritta Lintunen on kirjailija, koulutukseltaan musiikin maisteri. Hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä.

Verisukulaisen vaiettu kohtalo viitoittaa nuoren Ronja Sachsen elämän suuntaa. Road storyksi muuntuva tarina surusta, sankaruudesta ja toveruudesta.

Ole sinä se, joka ei unohda minua. Se joka todistaa puolestani.17-vuotiaana Ronja löytää vintiltä isoenoaan koskevat dokumentit. Jatkosodassa kaatuneen verisukulaisen kohtalo alkaa viitoittaa Ronjan elämän suuntaa, ja ylioppilaskeväänään yksinäinen uhmakas tyttö vaihtaa sukunimensä Sachseksi, ihailemansa sotilaan mukaan.

Ronja päätyy ääri-isänmaallisen Sydänraja-verkoston jäseneksi, mutta saa huomata, että toverillinen yhteisö dominoi, manipuloi ja vaatii palveluksia jäseniltään. Sydänrajan käskystä Ronja matkaa Venäjän Karjalaan ja soluttautuu arvaamattaan uskonlahkolaisten bussiseurueeseen. Seurueen kuljettajasta hän saa yllättäen itselleen apurin. Sydänraja on road storyksi taipuva tarina vaarallisesta lojaalisuudesta, sankaruudesta ja surusta. Maritta Lintunen taitaa henkilöidensä päänsisäisen dialogin ja löytää selitykset heidän ratkaisuilleen.

Maritta Lintunen on kirjailija, koulutukseltaan musiikin maisteri. Hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä.

Novellitaiturin romaani ihmismielen saloista

Ajelehdittuaan vuosia maailmalla nelikymppinen Sara Järä avaa kotiovensa Helsingissä. Pari tuntia myöhemmin hän istuu isoisänsä autossa öisessä lumimyrskyssä matkalla tuntemattomaan.

Autioituneen Riihen kylän koulusta on tulossa asuinsija ihmisille, jotka ovat psykiatrisen hoidon ulottumattomissa. Kellarissa kuhisee hulluruohoviljelmä. Sara joutuu miettimään, mitä on olla ihminen, jolle todellisuus ei riitä. Hulluruohola on romaani sopeutumattomuudesta, ympäristön paineista, originelliudesta. Se on romaani rakkaudesta, hauraudesta ja mielikuvituksen voimasta.

Maritta Lintunen on kirjailija, koulutukseltaan musiikin maisteri. Hänen runojaan ja novellejaan on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä englanniksi, ruotsiksi, unkariksi, udmurtiksi ja hollanniksi. Novelli "Piinaviikko" kokoelmasta Ovisilmä valittiin vuoden 2012 Best European Fiction kokoelmaan (Dalkey Archive Press, USA).

Mitä taustalla häärivä takapiru voi saada aikaan?

Maritta Lintusen mestarillisissa novelleissa ihmiset toimivat yllykkeiden vieminä: Kirjailija saa viestejä tuntemattomalta ja alkaa työstää romaaniaan tämän antamien vihjesanojen mukaan. Opettajan luokalle tulee välkky poika, jonka ärsyttämänä opettaja paljastaa omat heikkoutensa. Menneisyyttä ei kukaan pääse pakoon: tyttöystävä vuosien takaa tupsahtaa vastaan kiusallisessa tilanteessa, tai yhtäkkiä joutuu muistamaan jonkun, jolla ei kuvitellut olevan merkitystä.

Lintunen kuvaa oivaltavasti eri-ikäisiä ihmisiä, joiden moraalikäsityksiä elämänkokemus ja oma sukupolvi muokkaavat. Kun entinen poikakodin kasvatti neuvoo pojanpoikaansa lyömään kiusaajaa, ei hän saakaan siihen tukea omalta pojaltaan. Nuori tyttö sen sijaan päättää yhdessä veljensä kanssa kostaa tuttavamiehen lähentelyt. Oikean ja väärän raja on häilyvä ja hyvät aikeet saattavat johtaa arvaamattomiin tuloksiin.

Maritta Lintusen novellit ovat taidokasta kerrontaa: hän tarttuu hetkeen intensiivisesti ja kuvaa ihmistä herkkävaistoisesti. Takapirun tarinoissa hän sujahtaa erilaisiin ajatusmaailmoihin vaivattomasti arvottamatta niitä keskenään.

Ole varovainen. Hyvää tarkoittavan ihmisen tahto voi olla lujempi kuin sinun tahtosi. Liisa muuttaa Helsinkiin kesäksi ja vuokraa huoneen entisen laulajattaren luota. Kesä venyy vuosiksi, vanha diiva kutoo tytön ympärille seitin eikä paluuta entiseen ole.

Stella on romaani syttyvistä ja sammuvista tähdistä, lahjakkuuden armosta ja taakasta. Mutta mitä tapahtuu, jos muut päättävät puolestasi?Liisa on sairaanhoitaja, joka kirjoitti nuorena intohimoisesti runoja. Juri lääkäri, josta piti tulla pianisti. Vasta myöhemmin selviää, miksi Liisa myi pianon ja lopetti pojan soittotunnit tältä kysymättä. Sattumalta Juri pääsee säestämään mezzosopraanoa, jolla on ihmeellinen ääni ja tulkintakyky. Intohimo syttyy uudelleen.

Kirjailija ja musiikin maisteri Maritta Lintunen tarttuu viidennessä romaanissaan kiehtovasti itselleen läheisiin aiheisiin. Flyygeli ja laulajan keho ovat herkkiä instrumentteja, joita on vaalittava huolella. Mutta vasta lumosta musiikki saa sielun - ja paras kirjallisuus.

Ole varovainen. Hyvää tarkoittavan ihmisen tahto voi olla lujempi kuin sinun tahtosi.

Liisa muuttaa Helsinkiin kesäksi ja vuokraa huoneen entisen laulajattaren luota. Kesä venyy vuosiksi, vanha diiva kutoo tytön ympärille seitin eikä paluuta entiseen ole.

Stella on romaani syttyvistä ja sammuvista tähdistä, lahjakkuuden armosta ja taakasta. Mutta mitä tapahtuu, jos muut päättävät puolestasi? Liisa on sairaanhoitaja, joka kirjoitti nuorena intohimoisesti runoja. Juri lääkäri, josta piti tulla pianisti. Vasta myöhemmin selviää, miksi Liisa myi pianon ja lopetti pojan soittotunnit tältä kysymättä. Sattumalta Juri pääsee säestämään mezzosopraanoa, jolla on ihmeellinen ääni ja tulkintakyky. Intohimo syttyy uudelleen.

Kirjailija ja musiikin maisteri Maritta Lintunen tarttuu viidennessä romaanissaan kiehtovasti itselleen läheisiin aiheisiin. Flyygeli ja laulajan keho ovat herkkiä instrumentteja, joita on vaalittava huolella. Mutta vasta lumosta musiikki saa sielun - ja paras kirjallisuus.

Maritta Lintunen on suomalaisen nykynovellin kiistaton mestari.

Boriksen lapset kuvaa suomalaisten ja venäläisten kyräily- ja kiintymyssuhdetta kirkkaasti ja kaunistelematta.

Niminovellissa nuori Sulo lähtee vuonna 1935 Viipuriin tunnetun ja ankaran Boris Sirpon viulunsoiton oppilaaksi. Vuosikymmeniä myöhemmin arkistonhoitaja saa käsiinsä Sulon päiväkirjan ja alkaa selvittää tämän mysteeriä.

Nykyään moni etsii rajan takaa kadonnutta aikaa, kuten Ojanen, joka kaivaa Karjalan metsissä kaatuneen veljen luita.

Naapuria epäillään ja illuusioihin paetaan. Lähemmässä tarkastelussa muistot ja aikaisemmilta sukupolvilta perityt totuudet muuttuvat.

Kiitetty kirjailija Maritta Lintunen on julkaissut monipuolisesti runoutta ja proosaa. Hänen tekstejään on ilmestynyt myös useissa antologioissa eri kielillä. Takapiru-kokoelman (2016) novellista ”Kylkiäinen” on filmattu Kimmo Leedin ohjaama samanniminen lyhytelokuva (2018).

Maritta Lintunen on suomalaisen nykynovellin kiistaton mestari.

Boriksen lapset kuvaa suomalaisten ja venäläisten kyräily- ja kiintymyssuhdetta kirkkaasti ja kaunistelematta.

Niminovellissa nuori Sulo lähtee vuonna 1935 Viipuriin tunnetun ja ankaran Boris Sirpon viulunsoiton oppilaaksi. Vuosikymmeniä myöhemmin arkistonhoitaja saa käsiinsä Sulon päiväkirjan ja alkaa selvittää tämän mysteeriä.

Nykyään moni etsii rajan takaa kadonnutta aikaa, kuten Ojanen, joka kaivaa Karjalan metsissä kaatuneen veljen luita.

Naapuria epäillään ja illuusioihin paetaan. Lähemmässä tarkastelussa muistot ja aikaisemmilta sukupolvilta perityt totuudet muuttuvat.

Kiitetty kirjailija Maritta Lintunen on julkaissut monipuolisesti runoutta ja proosaa. Hänen tekstejään on ilmestynyt myös useissa antologioissa eri kielillä. Takapiru-kokoelman (2016) novellista ”Kylkiäinen” on filmattu Kimmo Leedin ohjaama samanniminen lyhytelokuva (2018).

Nautinnollisia lukuelämyksiä suomalaisen nykynovellin mestarilta.

"Jos Romaani on kartanon isomahainen, korskea isäntä,

ja Runo isännän mystisiä näkyjä kokeva tytär,

olkoon Novelli se nurkassa kyyhöttävä, pistäväsilmäinen

ja teräväsanainen sukulaistäti,

joka osuu aina lähimmäksi totuutta,

ja jota ei kaikista yrityksistä huolimatta saada millään hengiltä."

Maritta Lintunen

Maritta Lintusen novellitaide on psykologisesti tarkkaa ja dramaattisesti taidokasta. Yksittäisestä hetkestä tihkuu suurempi tarina ja arkisessa kohtaamisessa on läsnä mennyt, nykyinen ja tuleva. Näennäisesti pienimuotoisista sattumuksista kehkeytyy ihmeitä.

Kanadanhanheen Lintunen on valinnut novelleja kaikista viidestä novellikokoelmastaan, teoksista Ovisilmä (2006), Tapaus Sidoroff (2008), Mozartin hiukset (2011), Takapiru (2016) ja Boriksen lapset (2021).

Kirjailija Maritta Lintunen on julkaissut monipuolisesti proosaa ja runoutta, ja hänen tekstejään on ilmestynyt useissa antologioissa eri kielillä. Novellista ”Kylkiäinen” on filmattu Kimmo Leedin ohjaama samanniminen lyhytelokuva (2018).

Nautinnollisia lukuelämyksiä suomalaisen nykynovellin mestarilta.

"Jos Romaani on kartanon isomahainen, korskea isäntä,

ja Runo isännän mystisiä näkyjä kokeva tytär,

olkoon Novelli se nurkassa kyyhöttävä, pistäväsilmäinen

ja teräväsanainen sukulaistäti,

joka osuu aina lähimmäksi totuutta,

ja jota ei kaikista yrityksistä huolimatta saada millään hengiltä."

Maritta Lintunen

Maritta Lintusen novellitaide on psykologisesti tarkkaa ja dramaattisesti taidokasta. Yksittäisestä hetkestä tihkuu suurempi tarina ja arkisessa kohtaamisessa on läsnä mennyt, nykyinen ja tuleva. Näennäisesti pienimuotoisista sattumuksista kehkeytyy ihmeitä.

Kanadanhanheen Lintunen on valinnut novelleja kaikista viidestä novellikokoelmastaan, teoksista Ovisilmä (2006), Tapaus Sidoroff (2008), Mozartin hiukset (2011), Takapiru (2016) ja Boriksen lapset (2021).

Kirjailija Maritta Lintunen on julkaissut monipuolisesti proosaa ja runoutta, ja hänen tekstejään on ilmestynyt useissa antologioissa eri kielillä. Novellista ”Kylkiäinen” on filmattu Kimmo Leedin ohjaama samanniminen lyhytelokuva (2018).

"Kaikki on tuttua ja ennallaan, mutta samalla vierasta ja katoamaisillaan."

Tarkkanäköisesti lähihistoriaa kuvaava sukuromaani vie kuihtuvalle maaseudulle ja naapurimaahan, jossa elämä on harsittava kokoon uudelleen.

Loukkuvaara on kylä Ylä-Karjalassa – alueella, jota kutsutaan kehitysalueeksi. Sieltä muuttoliike kulkee vain poispäin. Keväällä 1975 Loukkuvaaralta lähtee myös Sotikoffien nelihenkinen perhe, kun Volvolta Göteborgista löytyy isälle töitä. Kotikylälle jäävät rajakarjalaiset isovanhemmat, jotka ovat kerran saapuneet evakkoina Loukkuvaaralle.

Teini-ikäinen Leena tuntee vapauden hurmaa päästyään suureen kaupunkiin, mutta Seppo-veli kokee kodikseen vain oman kylän ja sen murteen. Ensimmäisellä kesälomareissulla Seppo jää Ylä-Karjalaan eikä suostu enää palaamaan Ruotsiin. Kun tuleva esikoiskirjailija Matti Pulkkinen muuttaa naapuriksi, Seppo huomaa saaneensa sielunkumppanin.

Vuosikymmeniä myöhemmin Göteborgs-Postenin nuori toimittaja Monika löytää Loukkuvaaralla kuvatun arkistofilmin ja kyselee äidiltään Leenalta kiusallisia kysymyksiä. Kuka on Eero, jota haastatellaan nauhalla, ja mitä hänelle tapahtui? Mitä salaisuutta Leena peittelee?

Maritta Lintunen on kiitetty kirjailija, joka on julkaissut monipuolisesti proosaa ja runoutta. Hänen tekstejään on ilmestynyt useilla kielillä antologioissa ja kirjallisuuslehdissä. Sata auringonkiertoa on Lintusen seitsemäs romaani ja yksi henkilökohtaisimmista teoksista, sillä kirjailija on itsekin kotoisin Ylä-Karjalan Nurmeksesta.

"Kaikki on tuttua ja ennallaan, mutta samalla vierasta ja katoamaisillaan."

Tarkkanäköisesti lähihistoriaa kuvaava sukuromaani vie kuihtuvalle maaseudulle ja naapurimaahan, jossa elämä on harsittava kokoon uudelleen.

Loukkuvaara on kylä Ylä-Karjalassa – alueella, jota kutsutaan kehitysalueeksi. Sieltä muuttoliike kulkee vain poispäin. Keväällä 1975 Loukkuvaaralta lähtee myös Sotikoffien nelihenkinen perhe, kun Volvolta Göteborgista löytyy isälle töitä. Kotikylälle jäävät rajakarjalaiset isovanhemmat, jotka ovat kerran saapuneet evakkoina Loukkuvaaralle.

Teini-ikäinen Leena tuntee vapauden hurmaa päästyään suureen kaupunkiin, mutta Seppo-veli kokee kodikseen vain oman kylän ja sen murteen. Ensimmäisellä kesälomareissulla Seppo jää Ylä-Karjalaan eikä suostu enää palaamaan Ruotsiin. Kun tuleva esikoiskirjailija Matti Pulkkinen muuttaa naapuriksi, Seppo huomaa saaneensa sielunkumppanin.

Vuosikymmeniä myöhemmin Göteborgs-Postenin nuori toimittaja Monika löytää Loukkuvaaralla kuvatun arkistofilmin ja kyselee äidiltään Leenalta kiusallisia kysymyksiä. Kuka on Eero, jota haastatellaan nauhalla, ja mitä hänelle tapahtui? Mitä salaisuutta Leena peittelee?

Maritta Lintunen on kiitetty kirjailija, joka on julkaissut monipuolisesti proosaa ja runoutta. Hänen tekstejään on ilmestynyt useilla kielillä antologioissa ja kirjallisuuslehdissä. Sata auringonkiertoa on Lintusen seitsemäs romaani ja yksi henkilökohtaisimmista teoksista, sillä kirjailija on itsekin kotoisin Ylä-Karjalan Nurmeksesta.

Voimakkaita runoja elämän hallitsemattomuudesta, sodan uhasta ja lohdusta.

”syvällä mullassa, nurmelle levitetyn viltin alla

kynsii myyrä miinan ruosteista kuorta”

Sodat – nykyiset ja menneet – ovat läsnä Maritta Lintusen runoissa, jotka ovat hioutuneet pitkän ajan kuluessa.

Aikakaudet ja sukupolvet lomittuvat toisiinsa ja saavat myyttisiä sävyjä. Nyt ajankohtaiset pelot ovat tuttuja eri aikoina eläneille ja osoittavat, ettei ihminen ole oppinut mitään.

Kantavana teemana on kaoottinen maailmantila. Mutta runoista välkkyy myös lohtu – herkkänä kuin valkovuokko, joka keinuu sotilaan nurmettuneen kypärän vieressä.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hänen toinen ja viimeisin runoteoksensa Valaistut talot (2005) oli Runeberg-ehdokkaana. Lintunen on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Hän on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon. Teoksessa Maalla merellä ilmatilassa Lintunen palaa runouden pariin 20 vuoden jälkeen.

Voimakkaita runoja elämän hallitsemattomuudesta, sodan uhasta ja lohdusta.

”syvällä mullassa, nurmelle levitetyn viltin alla

kynsii myyrä miinan ruosteista kuorta”

Sodat – nykyiset ja menneet – ovat läsnä Maritta Lintusen runoissa, jotka ovat hioutuneet pitkän ajan kuluessa.

Aikakaudet ja sukupolvet lomittuvat toisiinsa ja saavat myyttisiä sävyjä. Nyt ajankohtaiset pelot ovat tuttuja eri aikoina eläneille ja osoittavat, ettei ihminen ole oppinut mitään.

Kantavana teemana on kaoottinen maailmantila. Mutta runoista välkkyy myös lohtu – herkkänä kuin valkovuokko, joka keinuu sotilaan nurmettuneen kypärän vieressä.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hänen toinen ja viimeisin runoteoksensa Valaistut talot (2005) oli Runeberg-ehdokkaana. Lintunen on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Hän on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon. Teoksessa Maalla merellä ilmatilassa Lintunen palaa runouden pariin 20 vuoden jälkeen.

Tuoreesti elämältä maistuva, impressionistisissa tuokiokuvissaan vahva nuoren naisen kehitystarina.

"Jonakin päivänä talo synnyttää minut – työnnän oven auki, talo lyyhistyy, rypistyy kasaan kuin vanhus ja minä kävelen ulos, haukon henkeäni."

Nuori nainen on aina rakastanut maisemassa lymyäviä tarinoita. Juurettomuuden tunne saa hänet tekemään toivioretken lapsuutensa rautatieasemalle. Sinne missä kolmen sukupolven kohtalot risteävät. Missä paljon kokeneet isoäiti ja äiti ovat karaisseet häntä, varoittaneet sortumasta heikkoon mieheen.

Kliseet vahvuudesta ja heikkoudesta murtuvat, kun kuvaan ilmestyy musiikinopiskelija-sivari Jiri ja orastava rakkaus vaihtuu erossa olemisen kipeyteen. Nainen löytää nukkavierun talon ja alkaa muovata siitä kotia elämänsä tarinoille ja vanhan aseman lentohiekkaan juurruttamalleen kaktusparille.

Sukukaktus on Maritta Lintusen ensimmäinen romaani, joka ilmestyi alun perin vuonna 2003.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hänen toinen runoteoksensa Valaistut talot (2005) oli Runeberg-ehdokkaana. Lintunen on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Hän on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon.

Lintusen runoja ja novelleja on ilmestynyt antologioissa ja kirjallisuuslehdissä useilla kielillä. Novelli "Piinaviikko" kokoelmasta Ovisilmä valittiin vuoden 2012 Best European Fiction -kokoelmaan.

Heijastus on vahvatunnelmainen, moniääninen ja herkkävaistoinen ihmissuhderomaani epäsovinnaisista sidonnaisuuksista, mielen vapaudesta ja vankeudesta.

"Minun mieheni kertoo minun mieheni kuolemasta. Minä olen naimisissa, ja leski. Minulla on poika, mutta en ole äiti. Minulla on elämä, joka on tehty mahdottomaksi elää."

Yksi toukokuinen lauantai hiljaisessa pikkukaupungissa. Miehen ja kahden eri-ikäisen naisen historiat punoutuvat yhteen omituisia teitä, kun jokainen heistä ajautuu tekemään tiliä tekojensa, menneisyytensä ja valintojensa kanssa.

Kolmen kertojan toisistaan kimpoilevat tarinat muodostavat heijastusten ja vastaheijastusten sarjan, lopulta myös itsensä peilikuvan.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hänen toinen runoteoksensa Valaistut talot (2005) oli Runeberg-ehdokkaana. Lintunen on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Hän on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon.

Road storyksi taipuva tarina vaarallisesta lojaalisuudesta, sankaruudesta ja surusta.

"Ole sinä se, joka ei unohda minua. Se joka todistaa puolestani."

17-vuotiaana Ronja löytää vintiltä isoenoaan koskevat dokumentit. Jatkosodassa kaatuneen verisukulaisen kohtalo alkaa viitoittaa Ronjan elämän suuntaa, ja ylioppilaskeväänään yksinäinen uhmakas tyttö vaihtaa sukunimensä Sachseksi, ihailemansa sotilaan mukaan.

Ronja päätyy ääri-isänmaallisen Sydänraja-verkoston jäseneksi, mutta saa huomata, että toverillinen yhteisö dominoi, manipuloi ja vaatii palveluksia jäseniltään. Sydänrajan käskystä Ronja matkaa Venäjän Karjalaan ja soluttautuu arvaamattaan uskonlahkolaisten bussiseurueeseen. Seurueen kuljettajasta hän saa yllättäen itselleen apurin.

Maritta Lintunen taitaa henkilöidensä päänsisäisen dialogin ja löytää selitykset heidän ratkaisuilleen.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999), ja hän on tullut tunnetuksi yhtenä parhaista suomalaisista novellisteista. Lintunen on julkaissut viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania, joista Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon.

Jylhä romaani neljästä naisesta neljällä vuosisadalla.  

Unohtumaton tarina selviytymisestä ja eri sukupolvien naisista, joita yhdistää kotitila Halla – turvapaikka maailman kuohujen keskellä.

Isovihan aikana 1713 Pieta pakenee vainolaista ja rakastuu Hallan naimisissa olevaan isäntään. Suurten nälkävuosien jälkeen autioituneelle tilalle muuttaa rivakka Eliina, jota omatunto soimaa oman onnen eteen tehdyistä valinnoista. Eliinan pojantyttären Tuomikin lähdettyä siirtolaiseksi tila jää tyhjilleen, kunnes 1960-luvulla tilalle asettuu Hilja, joka tekee rakkaudessa rohkean valinnan. Kun 2020-luvulla Hallaa riepottelevat uuden teknologian tuulet, hirrenraossa odottaa yllätys vuosisatojen takaa.

Hallassa synnytään ja kuollaan, se hylätään ja löydetään uudelleen. Mutta talo pysyy pystyssä, kuten muinainen karsikkopetäjä, johon tilan asukkaiden kuolinvuodet on kaiverrettu. Maritta Lintusen kielellisesti upeassa, tunnelmallisessa romaanissa samaa tilaa asuttaneiden ihmisten kohtalot limittyvät salaperäisesti yhteen ja niillä on esikuvansa kirjailijan sukuhistoriassa.

Maritta Lintunen aloitti runoilijana esikoiskokoelmallaan Liekkikupolit (1999) ja on yksi tunnetuimmista suomalaisista novellisteista. Lintusen tuotantoon kuuluu kolme runoteosta, viisi novellikokoelmaa ja seitsemän romaania. Viimeisin romaani, arvostelu- ja myyntimenestys Sata auringonkiertoa (2023) voitti Savonia-palkinnon ja on ensimmäinen Lintusen Ylä-Karjalaan sijoittuvista teoksista.