Peter Stadius – författare

With a combined focus on social democrats in Northern and Southern Europe, this book crucially broadens our understanding of the transformation of European social democracy from the mid-1970s to the early-1990s.

In doing so, it revisits the transformation of this ideological family at the end of the Cold War, and before the launch of Third Way politics, and examines the dynamics and power relations at play among European social democratic parties in a context of nascent globalisation. The chronological, methodological and geographical approaches adopted allow for a more nuanced narrative of change for European social democracy than the hitherto dominant centric perspective.

This book will be of key interest to scholars and students of social democracy, the European Centre-left, political parties, ideologies and more broadly to comparative politics and European politics and history.

The Introduction chapter of this book is available for free in PDF format as Open Access from the individual product page at www.routledge.com. It has been made available under a Creative Commons Attribution-Non Commercial-No Derivatives 4.0 license

With a combined focus on social democrats in Northern and Southern Europe, this book crucially broadens our understanding of the transformation of European social democracy from the mid-1970s to the early-1990s.

In doing so, it revisits the transformation of this ideological family at the end of the Cold War, and before the launch of Third Way politics, and examines the dynamics and power relations at play among European social democratic parties in a context of nascent globalisation. The chronological, methodological and geographical approaches adopted allow for a more nuanced narrative of change for European social democracy than the hitherto dominant centric perspective.

This book will be of key interest to scholars and students of social democracy, the European Centre-left, political parties, ideologies and more broadly to comparative politics and European politics and history.

The Introduction chapter of this book is available for free in PDF format as Open Access from the individual product page at www.routledge.com. It has been made available under a Creative Commons Attribution-Non Commercial-No Derivatives 4.0 license

Unelmien maa Jäämeren rannalla.

Vuosien 1920–1944 ajan Suomen hallussa oli pohjoisessa Jäämeren rannalla kaistale, joka nähtiin Suomen siirtomaana. Millainen on Petsamon historia?

Petsamossa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kansallisia tavoitteita, kansojen välisiä suhteita ja erontekoja. Suomalaiset pyrkivät tekemään tästä rajaseudusta kotiseutunsa vieden sinne kulttuurinsa ja koulujärjestelmänsä sekä yrittäen suomalaistaa sen monietnisen ja -kulttuurisen väestön. Petsamo sidottiin emämaahan niin asuttamisen, matkailun, kirjallisuuden ja teollisuuden kuin kunnianhimoisten liikennehankkeiden, kuten Jäämerentien, avulla. Siirtomaa-aika loppui kuitenkin yllättäen, kun hävityn sodan seurauksena Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Petsamo – Suomen siirtomaa nostaa esille asuttajien näkökulmia, mutta myös alueella liikkuneiden matkailijoiden sekä taitelijoiden ajatuksia Petsamosta – alueen kolttasaamelaisen väestön kokemuksia Suomen siirtomaan alkuperäisinä asukkaina unohtamatta.

FT Janne Lahti on yleisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja vanhempi tutkija Linné-yliopistossa Ruotsissa. Hän on erikoistunut asutuskolonialismin ylirajaisiin ja globaaleihin historioihin.

FT Sonja Tanhua on väitellyt vuonna 2023 saamelaisen kulttuurin oppiaineesta. Tanhua on tutkinut Petsamon ja kolttasaamelaisten historiaa ja kulttuuria jo yli kymmenen vuoden ajan.   

FT Elina Arminen on kirjallisuuden vanhempi yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Hän on perehtynyt kaunokirjallisiin ja visuaalisiin aineistoihin pohjoista koskevana kulttuurisena muistina.

FT Peter Stadius on historioitsija ja pohjoismaiden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt Pohjoismaihin alueena, niin ulkoa nähtyinä stereotypioina kuin sisäisesti toteutettuna yhteistyönä.