Suvi Ahola – författare

Katsaus Suomen ensimmäisen feministin ajatuksiin

Minna Canth pohtii naisena ja ihmisenä olemista, lapsuutta, rakkautta, erotiikkaa ja elämän tarkoitusta lehtiartikkeleissa, teoskatkelmissa ja kirjeissä. Suvi Ahola taustoittaa ja tulkitsee raikkaasti 1800-luvun naisasianaisen särmikkäitä mutta joskus myös ristiriitaisia ajatuksia.

"Koko yhteiskunta-rakennus aatteineen, laitoksineen on vallan päin mäntyyn. Mutta se onkin miesten laittama." Minna Canth (1844-1897) oli aikanaan poikkeuksellisen rohkea kirjailija, jonka päämääränä oli naisen aseman ja sukupuolten tasa-arvon parantaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkeminen. Hän kirjoitti aikana, jolloin taide alkoi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja hänen näytelmillään oli poliittista vaikutusta.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu toimittaja ja kirjallisuuskriitikko, joka on toiminut Minna Canthin seuran puheenjohtajana. Tasa-arvon päivänä 19.3.2019 Minna Canthin syntymästä on kulunut 175 vuotta mutta useat hänen näkemyksistään ovat yhä ajankohtaisia ja monet pulmat ratkaisematta.

Katsaus Suomen ensimmäisen feministin ajatuksiin

Minna Canth pohtii naisena ja ihmisenä olemista, lapsuutta, rakkautta, erotiikkaa ja elämän tarkoitusta lehtiartikkeleissa, teoskatkelmissa ja kirjeissä. Suvi Ahola taustoittaa ja tulkitsee raikkaasti 1800-luvun naisasianaisen särmikkäitä mutta joskus myös ristiriitaisia ajatuksia.

"Koko yhteiskunta-rakennus aatteineen, laitoksineen on vallan päin mäntyyn. Mutta se onkin miesten laittama." Minna Canth (1844-1897) oli aikanaan poikkeuksellisen rohkea kirjailija, jonka päämääränä oli naisen aseman ja sukupuolten tasa-arvon parantaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkeminen. Hän kirjoitti aikana, jolloin taide alkoi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja hänen näytelmillään oli poliittista vaikutusta.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu toimittaja ja kirjallisuuskriitikko, joka on toiminut Minna Canthin seuran puheenjohtajana. Tasa-arvon päivänä 19.3.2019 Minna Canthin syntymästä on kulunut 175 vuotta mutta useat hänen näkemyksistään ovat yhä ajankohtaisia ja monet pulmat ratkaisematta.

”Ei ole yksinäisempää ihmistä kuin julkinen nainen.”

Eeva Joenpelto (1921–2004) tulkitsee naisen roolia miesten maailmassa, perhe-elämän ja yksin elämisen autuutta ja murhetta sekä kirjailijan työn olemusta. Katkelmat Joenpellon rakastetuista romaaneista, haastatteluista ja esitelmistä paljastavat tarkkanäköisen ihmistuntijan, jolla oli tärkeä rooli Helsingin kulttuurielämässä mutta jolle Länsi-Uudenmaan Sammatti oli ominta maisemaa. Suvi Aholan esseet valottavat Joenpellon ajatuksia, persoonaa ja julkisuuskuvaa, jota hän tarkasti vaali.

Eeva Joenpelto oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista, Lohja-sarjan luoja sekä aikansa kirjallinen vaikuttaja ja megajulkkis. Hän oli painosten kuningatar, joka sai kaikki mahdolliset palkinnot ja tunnustukset, mutta menestyksen takana piili myös suurta tragediaa.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hänen väitöskirjansa 2013 käsitteli suomalaisia lukupiirejä. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa naiskirjallisuuden vastaanottoa ja kirjallisuuskritiikkiä sekä julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja.

Minna Canthin juhlavuonna 2019 hän julkaisi suositun antologian Mitä Minna Canth todella sanoi?, joka tuo esiin uusia piirteitä Canthin ikonisesta hahmosta.

”Ei ole yksinäisempää ihmistä kuin julkinen nainen.”

Eeva Joenpelto (1921–2004) tulkitsee naisen roolia miesten maailmassa, perhe-elämän ja yksin elämisen autuutta ja murhetta sekä kirjailijan työn olemusta. Katkelmat Joenpellon rakastetuista romaaneista, haastatteluista ja esitelmistä paljastavat tarkkanäköisen ihmistuntijan, jolla oli tärkeä rooli Helsingin kulttuurielämässä mutta jolle Länsi-Uudenmaan Sammatti oli ominta maisemaa. Suvi Aholan esseet valottavat Joenpellon ajatuksia, persoonaa ja julkisuuskuvaa, jota hän tarkasti vaali.

Eeva Joenpelto oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista, Lohja-sarjan luoja sekä aikansa kirjallinen vaikuttaja ja megajulkkis. Hän oli painosten kuningatar, joka sai kaikki mahdolliset palkinnot ja tunnustukset, mutta menestyksen takana piili myös suurta tragediaa.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hänen väitöskirjansa 2013 käsitteli suomalaisia lukupiirejä. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa naiskirjallisuuden vastaanottoa ja kirjallisuuskritiikkiä sekä julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja.

Minna Canthin juhlavuonna 2019 hän julkaisi suositun antologian Mitä Minna Canth todella sanoi?, joka tuo esiin uusia piirteitä Canthin ikonisesta hahmosta.

”Astuin pimeydestä kuin äkkiä syttyvä tuli, himoiten elämää,

rakastaen maailmaa.”

Helvi Hämäläinen oli tinkimätön kirjailija ja ristiriitainen ihminen. Antologia tuo uutta särmää poikkeuksellisen monipuolisen prosaistin ja lyyrikon muotokuvaan.

Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.

Suvi Ahola (s. 1959) on kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän on aiemmin julkaissut samaan sarjaan kuuluvat, kiitetyt antologiat Minna Canthista (2019) ja Eeva Joenpellosta (2021).

”Astuin pimeydestä kuin äkkiä syttyvä tuli, himoiten elämää,

rakastaen maailmaa.”

Helvi Hämäläinen oli tinkimätön kirjailija ja ristiriitainen ihminen. Antologia tuo uutta särmää poikkeuksellisen monipuolisen prosaistin ja lyyrikon muotokuvaan.

Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.

Suvi Ahola (s. 1959) on kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän on aiemmin julkaissut samaan sarjaan kuuluvat, kiitetyt antologiat Minna Canthista (2019) ja Eeva Joenpellosta (2021).

Iljan äidiksi on puhutteleva kirja kaikille vanhemmille ja etenkin äideille.

Pietarissa lastenkodissa nelivuotiaaksi varttuneesta cp-vammaisesta Iljasta tuli suomalainen pikkupoika pitkäperjantaina vuonna 1997. Samalla muuttui koko elämä perheessä, johon kuuluivat ennestään 37-vuotiaat äiti ja isä, lapset Otto 9 ja Reetta 8 – sekä lapinkoira Tyyne.

Iljan äidiksi on päiväkirja Iljan ensimmäisestä vuodesta suomalaisessa kodissaan. Se kertoo äitiydestä, rakkauden kehittymisen ajasta, vanhemmuuden ja kasvatustyön uudelleenarvioinnista.

Toimittajan ammatissaan vanhemmat kuvittelivat jo tutustuneensa elämän eri puoliin. He halusivat korvata Iljalle kaiken hänen kokemansa puutteen. Silti arki yllätti heidät: ”Pelko siitä, ettei kestä, jaksa, opi, totu.”

Suvi Ahola kuvaa perheen arkea, työtään ja tunteitaan äitinä, ilon hetkiä ja katkeria pettymyksiäkin mahdollisimman avoimesti, välillä nauraen ja välillä itku kurkussa.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja sekä antologiat Minna Canthista, Eeva Joenpellosta ja Helvi Hämäläisestä.

Iljan äidiksi ilmestyi alun perin vuonna 1999.

Iljan äidiksi on puhutteleva kirja kaikille vanhemmille ja etenkin äideille.

Pietarissa lastenkodissa nelivuotiaaksi varttuneesta cp-vammaisesta Iljasta tuli suomalainen pikkupoika pitkäperjantaina vuonna 1997. Samalla muuttui koko elämä perheessä, johon kuuluivat ennestään 37-vuotiaat äiti ja isä, lapset Otto 9 ja Reetta 8 – sekä lapinkoira Tyyne.

Iljan äidiksi on päiväkirja Iljan ensimmäisestä vuodesta suomalaisessa kodissaan. Se kertoo äitiydestä, rakkauden kehittymisen ajasta, vanhemmuuden ja kasvatustyön uudelleenarvioinnista.

Toimittajan ammatissaan vanhemmat kuvittelivat jo tutustuneensa elämän eri puoliin. He halusivat korvata Iljalle kaiken hänen kokemansa puutteen. Silti arki yllätti heidät: ”Pelko siitä, ettei kestä, jaksa, opi, totu.”

Suvi Ahola kuvaa perheen arkea, työtään ja tunteitaan äitinä, ilon hetkiä ja katkeria pettymyksiäkin mahdollisimman avoimesti, välillä nauraen ja välillä itku kurkussa.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja sekä antologiat Minna Canthista, Eeva Joenpellosta ja Helvi Hämäläisestä.

Iljan äidiksi ilmestyi alun perin vuonna 1999.

Kaksitoista eri näkökulmaa naiseen kasvattajana, äitinsä tyttärenä ja äitiperinteen siirtäjänä.

”Ketään en ole elämässäni rakastanut, pelännyt tai vihannut yhtä paljon kuin äitiä, kenestäkään en ole samalla tavalla riippuvainen – olkoonkin, että olen jo yli 40-vuotias”, kirjoittaa Suvi Ahola suhteestaan omaan äitiinsä.

Kolmen lapsen äitinä Ahola on huomannut kokeneensa ja kokevansa kaiken aikaa monenlaista äitiyttä. Lisäksi häntä ympäröivät äitiyteen liittyvät myytit ja arkkityyppiset asenteet.

Kamala ihana äiti on henkilökohtainen esseekokoelma. Naisen mielialojen vaihtelut, onnesta erilaisiin pelkoihin muuttuvat tunteet, lapsiin liittyvät haaveet ja pettymykset, kodin rutiinien kaaos, kaikkea tätä äitiyden arkipäivään kuuluvaa Suvi Ahola pohtii. Jokainen äiti tai isä, jokainen lapselle läheinen aikuinen löytää kirjasta vertailupohjaa omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja sekä antologiat Minna Canthista, Eeva Joenpellosta ja Helvi Hämäläisestä.

Esseekokoelma Kamala ihana äiti ilmestyi alun perin vuonna 2000.

Kaksitoista eri näkökulmaa naiseen kasvattajana, äitinsä tyttärenä ja äitiperinteen siirtäjänä.

”Ketään en ole elämässäni rakastanut, pelännyt tai vihannut yhtä paljon kuin äitiä, kenestäkään en ole samalla tavalla riippuvainen – olkoonkin, että olen jo yli 40-vuotias”, kirjoittaa Suvi Ahola suhteestaan omaan äitiinsä.

Kolmen lapsen äitinä Ahola on huomannut kokeneensa ja kokevansa kaiken aikaa monenlaista äitiyttä. Lisäksi häntä ympäröivät äitiyteen liittyvät myytit ja arkkityyppiset asenteet.

Kamala ihana äiti on henkilökohtainen esseekokoelma. Naisen mielialojen vaihtelut, onnesta erilaisiin pelkoihin muuttuvat tunteet, lapsiin liittyvät haaveet ja pettymykset, kodin rutiinien kaaos, kaikkea tätä äitiyden arkipäivään kuuluvaa Suvi Ahola pohtii. Jokainen äiti tai isä, jokainen lapselle läheinen aikuinen löytää kirjasta vertailupohjaa omille ajatuksilleen ja kokemuksilleen.

Suvi Ahola (s. 1959) on tunnettu kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän julkaissut esseitä, runoja ja keittokirjoja sekä antologiat Minna Canthista, Eeva Joenpellosta ja Helvi Hämäläisestä.

Esseekokoelma Kamala ihana äiti ilmestyi alun perin vuonna 2000.

Kohti parempaa maailmaa

Miten suojella maapalloa tuholta? Miten lisätä maailman turvallisuutta? Miten jakaa hyvinvointi tasa-arvoisemmin? Entä miten voin itse vaikuttaa?

Yhdistyneiden kansakuntien kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä parantaa maailman rauhaa, turvallisuutta, hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Työkaluna on seitsemäntoista kohdan Kestävän kehityksen ohjelma, johon kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.Presidentti Tarja Haloselle kestävän kehityksen periaatteet ovat aina olleet tärkeitä, ja tämä käsikirjakin on syntynyt hänen aloitteestaan. Se selventää paitsi kestävän kehityksen historiaa ja filosofiaa myös sen käytännön haasteita – niin globaalissa taloudessa ja politiikassa kuin suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti on kyse esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, naisten aseman ja koulutuksen parantamisesta – kaikki ne vähentävät köyhyyttä ja alttiutta kriiseihin. Ilmaston muuttumiseen taas vaikuttavat energiaratkaisut, teollisuuden kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu.Mutta myös yksilön valinnoilla on merkitystä. Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen haluaa avata ajattelun ovia, näyttää, miten yhteisessä maailmassa elämme, ja neuvoa, miten kuka tahansa voi ohjata kulutustottumuksiaan vastuullisempaan suuntaan.Kirjoittajina on sisä- ja ulkopolitiikan veteraaneja sekä talouden ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijoita mm. YK-liitosta, ympäristöjärjestöistä ja ajatushautomo Demos Helsingistä, Tarja Halosen lisäksi mm. kansanedustaja Erkki Tuomioja, taloustieteilijä Sixten Korkman sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kirjan toimittaa Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja, FT Suvi Ahola."Kestävä kehitys on välttämätöntä sekä ihmiskunnan itsensä että planeettamme kannalta. Tämä merkitsee ajattelemattoman kulutuksen ja ahneuden loppua. Tai ainakin sen pitäisi merkitä, jos tunnemme yhteistä vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta." – Presidentti Tarja Halonen