Thorbjörn Egner – författare

Det var en gång en pojke som hette Jan. Jan hade en massa tänder som han sällan borstade. Därför passade hans mun särskilt bra för de små tandtrollen Karius och Baktus. De kände sig alldeles trygga långt borta från alla tandborstar, och Jan åt massor av godis som trollen levde gott på.

Men trots denna harmoniska tillvaro, eller kanske just på grund av den, beslöt sig Karius och Baktus för att bygga ut. Baktus ville inte bo i den mörka kindtanden längre, han längtar efter en ljus balkong i en hörntand i överkäken istället ...

Författarens avsikt var nog att få barn att vara rädda om sina tänder, men de flesta av oss tycker mest synd om de stackars tandtrollen som byggt så fina hus och sedan blir så grymt bortspolade från sina hem. Hur som helst blev det en oförglömlig barnboksklassiker!

Boken om Klas Klättermus och de andra djuren i Hackebackeskogen blev snabbt en kär favorit hos svenska barn när den kom ut 1954.

Hackebackeskogen påminner om vår egen stora värld och Klas Klättermus, Mårten, Bamsefar och Mickel Räv har också lånat drag från oss människor. Här finns en längtan efter fred och trygghet och respekt för varandra. Till historien hör ett antal älskade visor, som visan om Bamsefars födelsedagskalas, Klättermusens vaggvisa, Pepparkakebagarsång och Grönsaksätarvisan.

Boken är skriven och illustrerad av norske Thorbjørn Egner (1912-1990). Den finns utgiven på flera språk och har dramatiserats för en mängd teateruppsättningar och filmer. Egner har även skrivit de klassiska "Karius och Baktus" och "Folk och rövare i Kamomilla stad".

Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä.

Kasper, Jesper ja Joonatan on verraton satu Kardemumman kaupungista ja sen kolmesta iloisesta rosvosta, jotka monien vaiheiden jälkeen oppivat tekemään työtä ja pesemään korvansa. Samalla käyvät tutuiksi kaupungin toinen toistaan hupaisammat asukkaat ja rosvojen kiltti lemmikkileijona, jonka vuoksi heitä ei kuitenkaan uskalleta ottaa kiinni.

Mukana on myös joukko tarinaan liittyviä hilpeitä lauluja.

Satuklassikko äänikirjana!

Thorbjørn Egnerin satu Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä on valloittanut lukijapolvia 1950-luvulta alkaen.

Hyppelihiiri ja hänen ystävänsä asustavat Myökki-Pyökki-metsässä alituisessa vaarassa päätyä ruoaksi Mikko Repolaiselle ja muille petoeläimille, jotka eivät viitsi hankkia ravintoaan rehellisin keinoin. Kun Samuli Siilikin yrittää syödä suihinsa Martti Metsähiiren mummon, on korkea aika säätää laki, jotta elämään metsässä saataisiin tolkku. Karhuvaarin avulla laki saatetaan voimaan: tästedes kaikkien metsän eläinten tulee olla ystäviä eikä kukaan saa syödä toista. Mutta Mikkopa ei noin vain totu uusiin sääntöihin…

Norjalainen lastenkirjailija Thorbjørn Egner (1912–1990) tunnetaan parhaiten saturomaaneistaan Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (1953, suom. 1956) ja Kolme iloista rosvoa (1955, suom. 1957), jotka hän kertoi ja kuvitti. Rasmus A. Sivertsenin ohjaama animaatioelokuva Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä kertoo Egnerin lämminhenkisen sadun kirjalle uskollisesti.