Timo Vuorisalo – författare

A few articles have been published about the environmental history of World War II, and some books have touched on the period. However, this is the first work that strives to open global perspectives on the environmental history of that global war. The Long Shadows is based on long-term research and an international workshop that was organized by the editors in 2012. The selected articles represent the best available studies in different fields and countries. The book has a truly global approach because it explores Europe, America, Asia, and Africa.

The fate of towns and cities stands at the center of the environmental history of World War II. Broad swaths of cityscapes were destroyed by the bombing of targets such as transport hubs, electrical grids, and industrial districts, and across Europe, Asia, and the Americas, urban environments were transformed by the massive mobilization of human and natural resources to support the conflict. But at the same time, the war saw remarkable resilience among the human and non-human residents of cities. Foregrounding the concept of urban resilience, this collection uncovers the creative survival strategies that city-dwellers of all kinds turned to in the midst of environmental devastation. As the first major study at the intersection of environmental, urban, and military history, The Resilient City in World War II lays the groundwork for an improved understanding of rapid change in urban environments, and how societies may adapt.

The fate of towns and cities stands at the center of the environmental history of World War II. Broad swaths of cityscapes were destroyed by the bombing of targets such as transport hubs, electrical grids, and industrial districts, and across Europe, Asia, and the Americas, urban environments were transformed by the massive mobilization of human and natural resources to support the conflict. But at the same time, the war saw remarkable resilience among the human and non-human residents of cities. Foregrounding the concept of urban resilience, this collection uncovers the creative survival strategies that city-dwellers of all kinds turned to in the midst of environmental devastation. As the first major study at the intersection of environmental, urban, and military history, The Resilient City in World War II lays the groundwork for an improved understanding of rapid change in urban environments, and how societies may adapt.

The fate of towns and cities stands at the center of the environmental history of World War II. Broad swaths of cityscapes were destroyed by the bombing of targets such as transport hubs, electrical grids, and industrial districts, and across Europe, Asia, and the Americas, urban environments were transformed by the massive mobilization of human and natural resources to support the conflict. But at the same time, the war saw remarkable resilience among the human and non-human residents of cities. Foregrounding the concept of urban resilience, this collection uncovers the creative survival strategies that city-dwellers of all kinds turned to in the midst of environmental devastation. As the first major study at the intersection of environmental, urban, and military history, The Resilient City in World War II lays the groundwork for an improved understanding of rapid change in urban environments, and how societies may adapt.

Kielen, taiteen ja laajemmin kulttuurin tutkimuksessa on herätty käsitteellistämään ihmisen luontosuhdetta ja keskustelemaan ympäristökysymyksistä. Mitä tapahtuu, kun ympäristöstä tulee yhteinen ongelma luonnontieteilijöille, yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille? Kirja tarjoaa katsauksen eri alojen luonto- ja ympäristökäsityksiin, etsii kytköksiä niiden välillä sekä selvittää, miten monitieteisyys rikastuttaa ympäristötutkimusta. Näkökulmina ovat muun muassa geologia, psykologia, uskontotiede, oikeustiede, kielitiede, kirjallisuuden- ja elokuvantutkimus sekä matkailututkimus. Monitieteinen ympäristötutkimus on tarkoitettu tutkijoille, opettajille ja kouluttajille, jotka kohtaavat työssään ympäristökysymyksiin ja ympäristökasvatukseen liittyviä haasteita. FT Karoliina Lummaa (s. 1977) on luontorunouteen ja ekokriittiseen tutkimukseen erikoistunut kirjallisuudentutkija Turun yliopistosta. FT Mia Rönkä (s. 1972) työskentelee Turun yliopistossa tutkijana sekä tiedetoimittajana ja tietokirjailijana. Rönkä on kiinnostunut ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta sekä luonnon ja kulttuurin välisistä rajapinnoista. Timo Vuorisalo (s. 1959) on dosentti ja ympäristötieteen lehtori Turun yliopistossa. Hän tutkii evoluutioekologiaa, ympäristöhistoriaa ja kaupunkiekologiaa.

Lintutiede kehittyi 1800- ja 1900-luvuilla kattamaan yhä uusia näkökulmia lintujen elämään tuorein tutkimusmenetelmin. Samalla se laajeni harvojen eliitin edustajien harrastuksesta runsaan tutkijajoukon kiinnostuksen kohteeksi ja kansalaistieteeksi.Suomalaiset lintututkijat ovat monelta osin kulkeneet kansainvälisen lintutieteen eturintamassa ja toisinaan sen edellä. Lintutieteen historia on myös näiden rohkeiden, kekseliäiden ja monilahjakkaiden tutkijoiden historiaa. Vaikeuksia uhmaten on lähdetty tutkimusmatkoille, on koluttu Lapin perukat ja maailmanpolitiikan salliessa myös rajantakaiset seudut. Lintuja kartoitettiin sitkeästi jopa toisen maailmansodan rintamilla.Suomen lintutiede 1828-1974 -teoksessa käsitellään lintuihin kohdistuvaa tutkimusta laajasti eliömaantieteen, ekologian, fysiologian, evoluutiotutkimuksen, käyttäytymistutkimuksen, ympäristötutkimuksen, kirjallisuustieteen ja etymologian näkökulmista. Teemat kattavat niin metsästyksen, lintujen ja munien keruun, tutkimusmatkat ja lintuharrastuksen kuin linnunnimien kehittymisen, lintujen suojelun ja tutkimusetiikan.Suomen lintutiede 1828-1974 jatkaa ajankohdasta, johon tekijöiden aiempi teos Suomen lintutieteen synty - Turun Akatemian aika (Lehikoinen, Lemmetyinen, Vuorisalo & Kivistö 2009) päättyi.