Tommi Melender – författare

Romaani ihmisten vihaamisen vaikeudesta.

Joel Raento on suomalainen näytelmäkirjailija, julkkisälykkö ja "ammattihumanisti", joka saa elantonsa porvarin härnäämisestä. Marcel Daigneault on henkilökohtaisen tragedian leimaama entinen historian lehtori ja nykyinen kuljetusyrittäjä, joka joutuu ajamaan pimeitä keikkoja rikollisliigan julmalle johtajalle. Miehet tapaavat ja ystävystyvät pienessä ranskalaiskaupungissa, jonne Joel on identiteettikriisin jälkeen vetäytynyt omistautuakseen Gustave Flaubertin teosten lukemiselle.

Joelia ja Marcelia yhdistävät tyylin ja arvokkuuden kaipuu sekä ikävä 1800-luvulle. Nykyaika on terrorismia, taloutta ja ihmiskauppaa; CNN:n uutisvirtaa kulttuurien yhteentörmäyksestä. Tapahtumista syntyy ahdingon, koston ja vapautumisen kehä, jossa Joel ja Marcel oppivat jotain tärkeää itsestään, toisistaan, ystävyydestä ja ihmisen kyvystä tehdä hyvää armottomissakin olosuhteissa.

Ranskalainen ystävä oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2009.

Tommi Melender (s. 1968) on monen tunnetun prosaistin tavoin aloittanut runoilijana. Ranskalainen ystävä on hänen toinen romaaninsa ja kunnianosoitus eurooppalaiselle laatukirjallisuudelle.

Tommi Melender kuvaa rahan maailmaa sisältäpäin, realistin vakaalla kädellä ja runoilijan tyylitajulla.

Varainhoitoyhtiö Aurelius & Aureliuksen tähtisalkunhoitaja Heikki Laiho on tehokas ja tunnontarkka mies, puhdasverinen homo economicus. Hän halveksii niin työpaikan kahvikeskusteluja kuin pikavoittoja hamuavia spekulantteja ja huuhaalla rahastavia sijoituskonsultteja.

Muistoille ei ole Laihon numeroidentäyteisessä elämässä sijaa, mutta menneisyys löytää aina keinonsa pulpahtaa pintaan. Laiho ajautuu myös törmäyskurssille nuoren pomonsa Markus Aureliuksen kanssa, joka on perinyt suuremmat saappaat ja suuremman lompakon kuin Laihon mielestä ansaitsisi. Peli on kovaa, sillä liikemaailmassa kunniallisuus on vain kaunis sana.

Kunnian mies on rujo kuvaus vallantahtoisista miehistä, jotka palvovat kahta jumalaa: rahaa ja mammonaa. Herrasmiessopimukset tehdään rikottaviksi ja jokainen on jonkun tähtäimessä.

Tommi Melender on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Monitasoinen romaani koetusvuodesta, jonka aikana Elis Mäki asettuu kasvotusten paitsi oman menneisyytensä myös raadollisen lähiötodellisuuden kanssa.

»Naiivisti voisi tietysti ajatella, että kaikki on vain sitä, miltä näyttää. Ei enempää eikä vähempää. Ongelma vain on siinä, että mikään ei näytä samalta kahta kertaa.»

Elis Mäki on tehnyt suuren päätöksen. Ellei hän 365 päivän aikana keksi pätevää syytä jatkaa elämäänsä, hän erkanee tästä maailmasta omatoimisesti. Koetusvuotensa aikana Elis asettuu kasvotusten paitsi oman menneisyytensä myös raadollisen lähiötodellisuuden kanssa. Eliksen tarinan rinnalla kulkee hänen lapsuudenystävänsä, läpimurron kynnyksellä kuolleen elokuvaohjaaja Johan Raution tarina. Romaanin maailmaan kuuluvat myös Guy de Maupassantin Bel-Amin pohjalta tehty elokuvakäsikirjoitus, nettikameran edessä klassikkoja lukeva nuori nainen, diktaattoreista patsaspuistoa rakentava suomalainen eksentrikko ja Pariisin esikaupungeissa sanomaansa paasaava ranskalainen oikeistopoliitikko.

Lopulta ei ole varmaa, mistä Eliksen tarina alkaa ja mihin se loppuu, tai onko Elis edes tarinansa päähenkilö. Siitä huolimatta Elis löytää tasapainon, sopusoinnun – ja lohdun. Lohtu on romaani, joka sisältää itseensä vaihtoehtoisten romaanien mahdollisuuden.

Tommi Melender (s. 1968) on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Kuinka vapaudesta tuli vankilaLiberalismin alkuperäinen idea oli kaunis. Aate halusi puolustaa yksilön vapautta ja autonomiaa, mutta vapauteen ja autonomiaan sisältyi myös kypsän aikuisen ihmisen vastuu omista teoistaan ja niiden seurauksista.Sekä kirjailijoina että esseisteinä tunnetut Timo Hännikäinen ja Tommi Melender väittävät esseistisessä pamfletissaan, että liberalismin alkuperäinen idea on vesittynyt arvorelativismin, poliittisen oikeaoppisuuden, yltiöindividualismin ja erilaisten eturyhmäintressien paineessa. Nykyliberalismin lähtökohtana ei olekaan enää oikeus toteuttaa itseään, vaan oikeus saada tehdä mitä sattuu haluamaan tämä toteutuu yhtä lailla New Yorkin pörssissä kuin Lontoon katujen nuorisomellakoissa.Toisaalla taas ihmisen syyllisyyttä ja uhriutta ei enää arvioida hänen omien tekojensa vaan asemansa, varallisuutensa ja ihonvärin perusteella. Kukapa ei haluaisi olla uhri maailmassa, jossa sorrettua ei saa kritisoida?Liberalismin petos suomii positiivisen ajattelun fasismia, Sarasvuon ja Himasen konsulttifilosofointia, Stubbin ja Jungnerin irvokasta hyvän fiiliksen politiikkaa, historiattomuuden vaaroja, vasemmistolaista lifestyle-kapinallisuutta ja kulutuskapitalismia vahvistavaa »minulla on oikeus» -ajattelua.Hännikäinen ja Melender eivät toivo herättävänsä keskustelua, sillä sitä on nettiajassa jo liikaakin. He haluavat synnyttää lukijassaan ajatuksia.ArvosteluotteitaLiberalismin petos tarkastelee kriittisesti muun muassa oikeaa tietoisuutta, uhriaseman hyötynäkökohtia, intellektuelleja, vastakulttuuria, historian sentimentalisointia ja länsimaiden perisynninkaltaista itseinhoa. Pamfletti purkaa terävästi käsitesekaannuksia ja poliittis-taloudellisten mielipidevaikuttajien ( ) ajatusketjuja. Joni Pyysalo, Suomen Kuvalehti Täysverinen pamfletti Lasse Virtanen, Aamuset Hännikäisen ja Melenderin pamfletti onnistuu tehtävässään mainiosti: se herättää ajatuksia.   ( ) Erityisen taitavasti se sahaa poikki yhteyksiä, joita usein huolettomasti oletetaan humanistisen, optimistisen ihmiskuvan ja vasemmistolaisen politiikan välille.   ( ) Liberalismin petos on paradoksi: kirja, joka on parempi kuin monet niistä, joita se ylistää esikuvinaan. Tommi Uschanov, Helsingin Sanomat ( ) Liberalismin petos on varsin verraton klassikko. Kauniimmin kai kriitikko ei voi sanoa kuin, että lukekaa tämä kirja. Juhani Brander, Turun Sanomat Liberalismin petos kannattaa lukea vaikka sitten löytääkseen omat olkinukkensa. Juho Salminen, Suomen Kuvalehti Hännikäinen ja Melender kirjoittavat hyvin yhteen ja erikseen. Kirjaa voi lämpimästi suositella kummankin herran tunteville lukijoille ja tietenkin niille, jotka haluavat painavaa aatehistoriallista ajateltavaa. Teoksen perustellut näkemykset suorastaan soivat korvissa ( ). Jussi Turunen, Uljas Timo Hännikäinen ja Tommi Melender ovat loistavia kirjoittajia. Vaikka Liberalismin petos -pamfletin teeseistä olisi eri mieltä, kirjan lukeminen on silmiä avaava kokemus. Anu-Elina Lehti, Vihreä Lanka ( ) monen kansalaisen tuntoja sellaisessa tyylitellyssä kirjallisessa muodossa, jossa niitä harvemmin Suomessa tarjoillaan. Jari Sihvola, Yliopisto

Vapaasti rönsyilevää, omakohtaista mieliajoa.

Kirjailijoilta on tapana kysyä, miksi he kirjoittavat. Usein he myös näihin kysymyksiin vastaavat, mutta harvoin totuudenmukaisesti. Ei liene kirjailijaa, jota eivät ajaisi alhaiset motiivit, kuten ylpeys, turhamaisuus ja itsekeskeisyys.

Lukijan rooliin asettuvissa omaelämäkerrallisissa, tunnustuksellisissa esseissään Tommi Melender etsii vastauksia mm. kysymyksiin: Miksi luen? Ovatko onnellisuus ja hyvä elämä mahdollisia, jos päättää Gustave Flaubertin tavoin hukuttautua kirjallisuuden "loputtomiin orgioihin"? Melender luotaa suhdettaan muihinkin suosikeihinsa ja ruotii inhokeitaan Baudelairen hengessä: "tulee nauttia huonojen kirjojen lukemisesta, koska siitä saa katkeraa hupia, joka monin verroin palkitsee vaivat".

Erityisesti satiirisesta terästään tunnettu Tommi Melender (s. 1968) on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Romaanillaan Ranskalainen ystävä (2009) Melender lunasti Finlandia-ehdokkuuden vuonna 2009.

Kaunokirjallisen uudistajan ja vaikuttajan monitasoinen romaani

Vertti Harmaja on ekonomisti ja valuuttamarkkinoiden asiantuntija, joka vieraillessaan Reykjavikissa finanssikriisin puhjetessa osuu räjähtävän katumaasturin viereen. Hän saa kallovamman ja aivovaurion, joka ilmenee milloin Touretten syndroomaa muistuttavina purkauksina, milloin kyvyttömyytenä muodostaa tiukassa paikassa mielipiteitä.

Työstään syrjäytyvä Vertti ajautuu aavebongarien matkaan, ihmisten jotka jahtaavat öisessä Helsingissä muiden raportoimia haamuja. Taustalla pyörii isoisä Erkin vaiheet kansallissosialistisessa Saksassa ja täyttämätön lupaus kaksoisitsemurhasta. Sekä Pertti-isän projekti tehdä ilkeät muistelmat isänsä eli nyrkki perseessä eläneen psykoterroristin kanssa elämisestä. Kaiken aikaa mukana kulkee peritty Walther-pistooli. Ja mehän tiedämme, mitä Tsehov sanoi näytelmässä seinälle asetusta aseesta. Kylmä sota on älykäs ja monitasoinen kirjallinen labyrintti niille, jotka vielä uskaltavat moiseen suunnistaa. Tee itsellesi palvelus ja astu sisään.

Kylmä sota on Tommi Melenderin neljäs romaani. Niiden lisäksi hän on kirjoittanut myös runoja ja esseitä, viimeisimpänä kirjallisuusesseiden kokoelma Yhden hengen orgiat (2013). Romaani Ranskalainen ystävä (2009) oli Finlandia-ehdokkaana ja esseekokoelma Kuka nauttii eniten (2010) Runeberg-ehdokkaana.

Onnellisuuden koko kirjo Tua Forsströmin runoudesta jalkapallon MM-kisoihin.

Elämme onnellisuuden diktatuurissa. Onnellisuudesta on tullut imperatiivi, sen ympärille on rakennettu kokonainen teollisuudenhaara, käsitteenä se on porvarillistunut ja oikeistolaistunut.

Tommi Melender sanoutuu uudessa esseekokoelmassaan irti tästä mutta haluaa silti olla onnellinen. Kukapa ei haluaisi? Melender sukeltaa onnellisuuden kulttuurihistoriaan, aina antiikin Kreikasta Montaigneen, mutta pulpahtaa pinnalle arkisessa ja laman runtelemassa nyky-Suomessa.

Mitä maaninen suhteemme rahaan ja varallisuuteen merkitsee mahdollisuuksillemme olla onnellinen? Onko onni löydettävissä terveydestä, fyysisestä kunnosta ja vakaasta sukupuoli-identiteetistä? Flaubert halveksi onnellisuutta, kun taas Camus'n mielestä sen tavoittelu oli ihmisen velvollisuus - kumpi oli enemmän oikeassa tai vähemmän väärässä? Pitäisikö meidän joissakin tilanteissa vastustaa onnellisuutta?

Tästä kaikesta Melender kirjoittaa viisaasti, henkilökohtaisesti, tunnustuksellisestikin. Jos sokraattinen ihanne pitää paikkansa - tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoista -, tämän kirjan lukeminen voi tehdä sinut vähän onnellisemmaksi.

Tommi Melenderin (s. 1968) kotikaupunki on Vantaa ja isänmaa suomen kieli. Hän tuli kirjallisuuden maailmaan runoilijana, mutta harppasi proosan puolelle kolmen runokokoelman jälkeen.

Proosaa Melender tykkää kirjoittaa, koska se on hänen mielestään vaikeaa, etenkin jos jalona pyrkimyksenä on olla runoilija, prosaistinakin. Melenderin tuotannossa on vahvoja vaikutteita ranskalaisesta kirjallisuudesta, ja hän myöntää tuntevansa hetkittäin ikävää 1800-luvulle. Oman aikansa ilmiöitä Melender käsittelee uteliaana mutta etäältä, välillä satiirisin keinoin.

Katkeransuloinen kertomus siitä mitä tapahtuu, kun kultakausi on ohi. Viestintäpäällikkö Turkka elää fantasiamaailmassaan suurena rakastajana, julkkiksena ja sankarina - ja siinä samalla hänen vierellään kulkee sovinistinen sivupersoona Bruno, joka yllyttää hänet uusiin valloituksiin.Onerva on esseisti, josta tahtomattaan tulee kaikkien lastenvihaajien airut ja iltapäivälehtien sekä nettikommentoijien sylkykuppi.Kirjailija Melender työstää ensyklopedista mammuttiromaania 700 veljestä ja ajautuu kesämökillä upseeriston aseilla käytävään välienselvittelyyn.Emeritus professori Holger Suur-Markku on kansainvälisesti tunnustettu taloushistorioitsija, joka laittaessaan naisten vaatteet ylleen muuttuu salaperäiseksi Harrietiksi.Sonja on kunnianhimoinen nuori toimittaja, joka onnistuu jäljittämään mystisesti kadonneen miljoonaperijättären Karoliina Tannerin piilopaikan.

Tommi Melenderin viides romaani on yhtä aikaa salaivainen ja lämmin romaani murroksesta ja murtumista, yhtä lailla yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista.

Tommi Melender (s. 1968) on romaanikirjailija, esseisti ja runoilija, jonka edellinen teos oli esseekokoelma Onnellisuudesta (2016). Hänen teoksensa Ranskalainen ystävä oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2009.

Lopettamisen taito

Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään? Minkä vuoksi romaanin päättäminen on niin vaikeaa? Miksi ja miten loistavienkin kirjojen lopetukset usein epäonnistuvat?

Kirjailijat Sinikka Vuola ja Tommi Melender selvittävät, mistä romaanien loput rakentuvat: mitä niissä tapahtuu niin sisällöllisesti kuin juonellisesti. He pohtivat myös poikkeuksellisten lopetusten mahdollisuutta.Teos sisältää kirjailijoiden esseedialogin sekä 30 miniesseetä romaanien lopetuksista. Joukossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia klassikoita kuin myös uudempaa kirjallisuutta.Maailmojen loput on suunnattu kaikille lukemisen ystäville ja se toimii myös opaskirjana kirjailijan urasta haaveileville.

Sinikka Vuola (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija, jolta on julkaistu kolme runokokoelmaa sekä romaani Replika (Tammi 2016), joka oli Runeberg-ehdokkaana. 2017 hän toimitti eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella

Katkeransuloinen kertomus siitä mitä tapahtuu, kun kultakausi on ohi. Viestintäpäällikkö Turkka elää fantasiamaailmassaan suurena rakastajana, julkkiksena ja sankarina - ja siinä samalla hänen vierellään kulkee sovinistinen sivupersoona Bruno, joka yllyttää hänet uusiin valloituksiin.Onerva on esseisti, josta tahtomattaan tulee kaikkien lastenvihaajien airut ja iltapäivälehtien sekä nettikommentoijien sylkykuppi.Kirjailija Melender työstää ensyklopedista mammuttiromaania 700 veljestä ja ajautuu kesämökillä upseeriston aseilla käytävään välienselvittelyyn.Emeritus professori Holger Suur-Markku on kansainvälisesti tunnustettu taloushistorioitsija, joka laittaessaan naisten vaatteet ylleen muuttuu salaperäiseksi Harrietiksi.Sonja on kunnianhimoinen nuori toimittaja, joka onnistuu jäljittämään mystisesti kadonneen miljoonaperijättären Karoliina Tannerin piilopaikan.Tommi Melenderin viides romaani on yhtä aikaa salaivainen ja lämmin romaani murroksesta ja murtumista, yhtä lailla yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista. Tommi Melender (s. 1968) on romaanikirjailija, esseisti ja runoilija, jonka edellinen teos oli esseekokoelma Onnellisuudesta (2016). Hänen teoksensa Ranskalainen ystävä oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2009.

Esseitä siitä, miksi omaa maailmankuvaansa on hyvä epäillä ja kyseenalaistaa

Pidämme takinkääntämistä tuomittavana paheena, mutta miksi ihmeessä? Eikö ole vain hienoa, että pystymme säätämään näkökantojamme, kun viisautta ja ymmärrystä tulee lisää. Minät ovat huokoisia, miksi eivät siis maailmankuvamme?

Melender kirjoittaa ”ajatuksellisesta uskottomuudesta”, sillä meidän pitäisi tarvittaessa pystyä hylkäämään vanhempiemme, sukujemme ja viiteryhmiemme pyhät arvot. Esseissään hän ruotii myös omia mielenmuutoksiaan: analysoi suistumistaan viettelevään kulttuuripessimismiin ja pohtii, onko arvokas ja älyllinen suuttumus vielä pelastettavissa nettisolvauksien ja vihapuheen kulta-aikana.

Nimiesseessä Melender kuvaa suhtautumistaan Haavikon kiistanalaiseen hahmoon, joka eli yhtä lailla taloudesta kuin kirjallisuudesta. Hän myös suomii taipumistaan tehdä poliittisia ratkaisuja esteettisin perustein, kertoo suhteestaan uskontoon ja uskonnollisuuteen sekä väittää, ettei tieteellistä maailmankuvaa ole olemassa, ainoastaan tieteellisiä faktoja.

Tommi Melender on toistakymmentä kirjaa julkaissut kirjailija, jonka edelliset teoksia ovat romaani Rautakausi (2017) ja esseeteos Maailmojen loput (2017) yhdessä Sinikka Vuolan kanssa.

Esseitä siitä, miksi omaa maailmankuvaansa on hyvä epäillä ja kyseenalaistaa

Pidämme takinkääntämistä tuomittavana paheena, mutta miksi ihmeessä? Eikö ole vain hienoa, että pystymme säätämään näkökantojamme, kun viisautta ja ymmärrystä tulee lisää. Minät ovat huokoisia, miksi eivät siis maailmankuvamme?

Melender kirjoittaa ”ajatuksellisesta uskottomuudesta”, sillä meidän pitäisi tarvittaessa pystyä hylkäämään vanhempiemme, sukujemme ja viiteryhmiemme pyhät arvot. Esseissään hän ruotii myös omia mielenmuutoksiaan: analysoi suistumistaan viettelevään kulttuuripessimismiin ja pohtii, onko arvokas ja älyllinen suuttumus vielä pelastettavissa nettisolvauksien ja vihapuheen kulta-aikana.

Nimiesseessä Melender kuvaa suhtautumistaan Haavikon kiistanalaiseen hahmoon, joka eli yhtä lailla taloudesta kuin kirjallisuudesta. Hän myös suomii taipumistaan tehdä poliittisia ratkaisuja esteettisin perustein, kertoo suhteestaan uskontoon ja uskonnollisuuteen sekä väittää, ettei tieteellistä maailmankuvaa ole olemassa, ainoastaan tieteellisiä faktoja.

Tommi Melender on toistakymmentä kirjaa julkaissut kirjailija, jonka edelliset teoksia ovat romaani Rautakausi (2017) ja esseeteos Maailmojen loput (2017) yhdessä Sinikka Vuolan kanssa.

Usein hyvään elämään ei muuta tarvita kuin 22 pelaajaa häikäisevänvihreällä pelikentällä ja jalkapallo.

Kentänvaltaajissa joukko tunnettuja suomalaisia kirjoittajia käy läpi suhdettaan pallopeleistä jaloimpaan. He kertovat, mitä jalkapallo heille merkitsee ja on merkinnyt, kuinka rakkaus lajiin on syntynyt ja miten suhde kukoistaa tulevaisuudessakin. Käsitellyiksi tulevat muun muassa suomalaisen valioliigafanin taudinkuva sekä syvä imagojuopa kotimaisen sarjafutiksen ja kansainvälisten sarjojen välillä. Kuinka jalkapallo muuttaa maailmaa ja ihmistä?

Teoksen kirjoittajia ovat Matti Apunen, Karo Hämäläinen, Juha Kanerva, Sami Kolamo, Tommy Lindgren, Veera Luoma-aho, Tommi Melender, Marianne Miettinen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nordling, Olli Rehn ja Johanna Venho. Teoksen ovat toimittaneet Karo Hämäläinen ja Tommi Melender.

Karo Hämäläinen (s. 1976) on voittanut useita maailmanmestaruuksia Saksan jalkapallomaajoukkueen kannattajana.

Tommi Melender (s. 1968) on aiheuttanut itselleen jalkapallossa monia tuskan hetkiä kannattamalla joukkueita, jotka eivät menesty: KPV:tä, Huuhkajia, Wolverhamptonia, Partick Thistleä.

Usein hyvään elämään ei muuta tarvita kuin 22 pelaajaa häikäisevänvihreällä pelikentällä ja jalkapallo.

Kentänvaltaajissa joukko tunnettuja suomalaisia kirjoittajia käy läpi suhdettaan pallopeleistä jaloimpaan. He kertovat, mitä jalkapallo heille merkitsee ja on merkinnyt, kuinka rakkaus lajiin on syntynyt ja miten suhde kukoistaa tulevaisuudessakin. Käsitellyiksi tulevat muun muassa suomalaisen valioliigafanin taudinkuva sekä syvä imagojuopa kotimaisen sarjafutiksen ja kansainvälisten sarjojen välillä. Kuinka jalkapallo muuttaa maailmaa ja ihmistä?

Teoksen kirjoittajia ovat Matti Apunen, Karo Hämäläinen, Juha Kanerva, Sami Kolamo, Tommy Lindgren, Veera Luoma-aho, Tommi Melender, Marianne Miettinen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nordling, Olli Rehn ja Johanna Venho. Teoksen ovat toimittaneet Karo Hämäläinen ja Tommi Melender.

Karo Hämäläinen (s. 1976) on voittanut useita maailmanmestaruuksia Saksan jalkapallomaajoukkueen kannattajana.

Tommi Melender (s. 1968) on aiheuttanut itselleen jalkapallossa monia tuskan hetkiä kannattamalla joukkueita, jotka eivät menesty: KPV:tä, Huuhkajia, Wolverhamptonia, Partick Thistleä.

Tommi Melender kuvaa rahan maailmaa sisältäpäin, realistin vakaalla kädellä ja runoilijan tyylitajulla.

Varainhoitoyhtiö Aurelius & Aureliuksen tähtisalkunhoitaja Heikki Laiho on tehokas ja tunnontarkka mies, puhdasverinen homo economicus. Hän halveksii niin työpaikan kahvikeskusteluja kuin pikavoittoja hamuavia spekulantteja ja huuhaalla rahastavia sijoituskonsultteja.

Muistoille ei ole Laihon numeroidentäyteisessä elämässä sijaa, mutta menneisyys löytää aina keinonsa pulpahtaa pintaan. Laiho ajautuu myös törmäyskurssille nuoren pomonsa Markus Aureliuksen kanssa, joka on perinyt suuremmat saappaat ja suuremman lompakon kuin Laihon mielestä ansaitsisi. Peli on kovaa, sillä liikemaailmassa kunniallisuus on vain kaunis sana.

Kunnian mies on rujo kuvaus vallantahtoisista miehistä, jotka palvovat kahta jumalaa: rahaa ja mammonaa. Herrasmiessopimukset tehdään rikottaviksi ja jokainen on jonkun tähtäimessä.

Tommi Melender on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Monitasoinen romaani koetusvuodesta, jonka aikana Elis Mäki asettuu kasvotusten paitsi oman menneisyytensä myös raadollisen lähiötodellisuuden kanssa.

»Naiivisti voisi tietysti ajatella, että kaikki on vain sitä, miltä näyttää. Ei enempää eikä vähempää. Ongelma vain on siinä, että mikään ei näytä samalta kahta kertaa.»

Elis Mäki on tehnyt suuren päätöksen. Ellei hän 365 päivän aikana keksi pätevää syytä jatkaa elämäänsä, hän erkanee tästä maailmasta omatoimisesti. Koetusvuotensa aikana Elis asettuu kasvotusten paitsi oman menneisyytensä myös raadollisen lähiötodellisuuden kanssa. Eliksen tarinan rinnalla kulkee hänen lapsuudenystävänsä, läpimurron kynnyksellä kuolleen elokuvaohjaaja Johan Raution tarina. Romaanin maailmaan kuuluvat myös Guy de Maupassantin Bel-Amin pohjalta tehty elokuvakäsikirjoitus, nettikameran edessä klassikkoja lukeva nuori nainen, diktaattoreista patsaspuistoa rakentava suomalainen eksentrikko ja Pariisin esikaupungeissa sanomaansa paasaava ranskalainen oikeistopoliitikko.

Lopulta ei ole varmaa, mistä Eliksen tarina alkaa ja mihin se loppuu, tai onko Elis edes tarinansa päähenkilö. Siitä huolimatta Elis löytää tasapainon, sopusoinnun – ja lohdun. Lohtu on romaani, joka sisältää itseensä vaihtoehtoisten romaanien mahdollisuuden.

Tommi Melender (s. 1968) on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Romaani ihmisten vihaamisen vaikeudesta.

Joel Raento on suomalainen näytelmäkirjailija, julkkisälykkö ja "ammattihumanisti", joka saa elantonsa porvarin härnäämisestä. Marcel Daigneault on henkilökohtaisen tragedian leimaama entinen historian lehtori ja nykyinen kuljetusyrittäjä, joka joutuu ajamaan pimeitä keikkoja rikollisliigan julmalle johtajalle. Miehet tapaavat ja ystävystyvät pienessä ranskalaiskaupungissa, jonne Joel on identiteettikriisin jälkeen vetäytynyt omistautuakseen Gustave Flaubertin teosten lukemiselle.

Joelia ja Marcelia yhdistävät tyylin ja arvokkuuden kaipuu sekä ikävä 1800-luvulle. Nykyaika on terrorismia, taloutta ja ihmiskauppaa; CNN:n uutisvirtaa kulttuurien yhteentörmäyksestä. Tapahtumista syntyy ahdingon, koston ja vapautumisen kehä, jossa Joel ja Marcel oppivat jotain tärkeää itsestään, toisistaan, ystävyydestä ja ihmisen kyvystä tehdä hyvää armottomissakin olosuhteissa.

Ranskalainen ystävä oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2009.

Tommi Melender (s. 1968) on monen tunnetun prosaistin tavoin aloittanut runoilijana. Ranskalainen ystävä on hänen toinen romaaninsa ja kunnianosoitus eurooppalaiselle laatukirjallisuudelle.

Vapaasti rönsyilevää, omakohtaista mieliajoa.

Kirjailijoilta on tapana kysyä, miksi he kirjoittavat. Usein he myös näihin kysymyksiin vastaavat, mutta harvoin totuudenmukaisesti. Ei liene kirjailijaa, jota eivät ajaisi alhaiset motiivit, kuten ylpeys, turhamaisuus ja itsekeskeisyys.

Lukijan rooliin asettuvissa omaelämäkerrallisissa, tunnustuksellisissa esseissään Tommi Melender etsii vastauksia muun muassa kysymyksiin: Miksi luen? Ovatko onnellisuus ja hyvä elämä mahdollisia, jos päättää Gustave Flaubertin tavoin hukuttautua kirjallisuuden "loputtomiin orgioihin"? Melender luotaa suhdettaan muihinkin suosikkeihinsa ja ruotii inhokkejaan Baudelairen hengessä: "Tulee nauttia huonojen kirjojen lukemisesta, koska siitä saa katkeraa hupia, joka monin verroin palkitsee vaivat."

Tommi Melender (s. 1968) on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Paradoksaalista tässä ajassa on se, että maallistumisen voittokulusta huolimatta palvomme kaikki jotain.

Kuka nauttii eniten on Tommi Melenderin ensimmäinen esseekokoelma, joka ilmestyi 2010. Esseissä käsitellään jääkiekkoa, kulttuuria ja epäkulttuuria.

Kokoelman seitsemässä esseessä Melender siirtyy jääkiekosta Flaubertiin, Houellebecqiin, DeLilloon, Euroopan unioniin ja Slavoj Žižekiin. Esseet heijastelevat Melenderin punnittua ja maltillista näkemystä elämästämme toisen maallistumisen maailmassa, jossa taloudelliset pyyteet ja seksuaaliset halut ovat syrjäyttäneet uskonnolliset ja sekulaariset traditiot. ”Punaisena lankana ja jonkinlaisena vapautuksen sanomana tässä kirjassa kulkee ajatus, että nautintojen sijasta voimme tavoitella lohtua.”

Tommi Melender (s. 1968) on kirjailija, toimittaja ja runoilija, jonka tuotannossa on vahvoja vaikutteita ranskalaisesta kirjallisuudesta. Melender toimii myös kriitikkona. Hän on julkaissut kolme runokokoelmaa, viisi romaania ja kuusi esseeteosta.

Esseitä raivon ja kaunan ajasta

Yläasteen opettaja väitti politiikkaa yhteisten asioiden hoidoksi. Laimea määritelmä kummastutti Tommi Melenderiä. Sukunsa aikuisia seuratessaan hän oli nähnyt, että politiikka herättää kiivaita tunteita puolesta ja vastaan: Paavo Väyrynen oli sankari, Kalevi Sorsa konna.

Valtio-opin opiskelijana Melender oppi ajattelemaan politiikkaa konflikteina ja niiden hallintana. Tältä pohjalta hän tarkastelee esseekokoelmassaan nykypäivän myrkyllistä yhteiskunnallista todellisuutta.

Melender kirjoittaa esseissään Judith Shklarista ja julmuudesta, Dietrich Bonhoefferista ja typeryydestä, Hannah Arendtista ja empatiasta. Hän myös ruotii suhdettaan Venäjään, pasifismiin, Eurooppaan ja populismiin.

Politiikka, niin menneinä kuin nykyisinä aikoina, on Melenderin mielestä aina ihmisen näköistä, epätäydellistä ja haurasta.

Tommi Melender on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Esseitä raivon ja kaunan ajasta

Yläasteen opettaja väitti politiikkaa yhteisten asioiden hoidoksi. Laimea määritelmä kummastutti Tommi Melenderiä. Sukunsa aikuisia seuratessaan hän oli nähnyt, että politiikka herättää kiivaita tunteita puolesta ja vastaan: Paavo Väyrynen oli sankari, Kalevi Sorsa konna.

Valtio-opin opiskelijana Melender oppi ajattelemaan politiikkaa konflikteina ja niiden hallintana. Tältä pohjalta hän tarkastelee esseekokoelmassaan nykypäivän myrkyllistä yhteiskunnallista todellisuutta.

Melender kirjoittaa esseissään Judith Shklarista ja julmuudesta, Dietrich Bonhoefferista ja typeryydestä, Hannah Arendtista ja empatiasta. Hän myös ruotii suhdettaan Venäjään, pasifismiin, Eurooppaan ja populismiin.

Politiikka, niin menneinä kuin nykyisinä aikoina, on Melenderin mielestä aina ihmisen näköistä, epätäydellistä ja haurasta.

Tommi Melender on kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania.

Onnellisuuden koko kirjo Tua Forsströmin runoudesta jalkapallon MM-kisoihin.

Elämme onnellisuuden diktatuurissa. Onnellisuudesta on tullut imperatiivi, sen ympärille on rakennettu kokonainen teollisuudenhaara, käsitteenä se on porvarillistunut ja oikeistolaistunut.

Tommi Melender sanoutuu uudessa esseekokoelmassaan irti tästä mutta haluaa silti olla onnellinen. Kukapa ei haluaisi? Melender sukeltaa onnellisuuden kulttuurihistoriaan, aina antiikin Kreikasta Montaigneen, mutta pulpahtaa pinnalle arkisessa ja laman runtelemassa nyky-Suomessa.

Mitä maaninen suhteemme rahaan ja varallisuuteen merkitsee mahdollisuuksillemme olla onnellinen? Onko onni löydettävissä terveydestä, fyysisestä kunnosta ja vakaasta sukupuoli-identiteetistä? Flaubert halveksi onnellisuutta, kun taas Camus'n mielestä sen tavoittelu oli ihmisen velvollisuus - kumpi oli enemmän oikeassa tai vähemmän väärässä? Pitäisikö meidän joissakin tilanteissa vastustaa onnellisuutta?

Tästä kaikesta Melender kirjoittaa viisaasti, henkilökohtaisesti, tunnustuksellisestikin. Jos sokraattinen ihanne pitää paikkansa - tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoista -, tämän kirjan lukeminen voi tehdä sinut vähän onnellisemmaksi.

Tommi Melenderin (s. 1968) kotikaupunki on Vantaa ja isänmaa suomen kieli. Hän tuli kirjallisuuden maailmaan runoilijana, mutta harppasi proosan puolelle kolmen runokokoelman jälkeen.

Proosaa Melender tykkää kirjoittaa, koska se on hänen mielestään vaikeaa, etenkin jos jalona pyrkimyksenä on olla runoilija, prosaistinakin. Melenderin tuotannossa on vahvoja vaikutteita ranskalaisesta kirjallisuudesta, ja hän myöntää tuntevansa hetkittäin ikävää 1800-luvulle. Oman aikansa ilmiöitä Melender käsittelee uteliaana mutta etäältä, välillä satiirisin keinoin.

Romaani, joka kiidättää lukijansa huimaa vauhtia läpi suomalaisen 1900-luvun.

Usvasalmen suvun miehet ovat aina halunneet muuttaa maailmaa, mutta omaa elämäänsä he eivät ole koskaan hallinneet. Näin ajattelee suvun matriarkka, 102-vuotias Siiri Usvasalmi, jota hänen lapsenlapsenlapsensa Uuku haastattelee sukumyytejä ravistelevaan teokseen. Taustalla väijyy kysymys, käyttävätkö ihmiset aatteita vai aatteet ihmisiä.

Melenderin kunnianhimoinen romaani kuljettaa antisankareitaan kautta edellisen vuosisadan, halki kansallisten voittojen ja henkilökohtaisten tappioiden. Olavi ja Pertti Usvasalmen vaiheiden takaa kuultaa suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilöitä ja -teoksia, jotka lukija joko tunnistaa tai ei. Aurumissa on myös haamuja, hylättyjä huvipuistoja ja kaiken yllä häämöttävän ekokatastrofin uhka.

"Pertti Usvasalmen työpöydältä löytyy lappu, johon hän on kirjoittanut siistillä käsialalla, jokaisen kirjaimen kauniisti piirtäen: Elämä on ollut varteenotettava kokemus, ja ajoittain se on jopa ylittänyt odotukseni. Minulla ei ole syytä katua elämääni, mutta ei myöskään kuolemaani."

Tommi Melenderon kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja viisi romaania. Aurum on avaus ilkikurisesti fabuloivaan proosaan.

Romaani, joka kiidättää lukijansa huimaa vauhtia läpi suomalaisen 1900-luvun.

Usvasalmen suvun miehet ovat aina halunneet muuttaa maailmaa, mutta omaa elämäänsä he eivät ole koskaan hallinneet. Näin ajattelee suvun matriarkka, 102-vuotias Siiri Usvasalmi, jota hänen lapsenlapsenlapsensa Uuku haastattelee sukumyytejä ravistelevaan teokseen. Taustalla väijyy kysymys, käyttävätkö ihmiset aatteita vai aatteet ihmisiä.

Melenderin kunnianhimoinen romaani kuljettaa antisankareitaan kautta edellisen vuosisadan, halki kansallisten voittojen ja henkilökohtaisten tappioiden. Olavi ja Pertti Usvasalmen vaiheiden takaa kuultaa suomalaisen kirjallisuuden merkkihenkilöitä ja -teoksia, jotka lukija joko tunnistaa tai ei. Aurumissa on myös haamuja, hylättyjä huvipuistoja ja kaiken yllä häämöttävän ekokatastrofin uhka.

"Pertti Usvasalmen työpöydältä löytyy lappu, johon hän on kirjoittanut siistillä käsialalla, jokaisen kirjaimen kauniisti piirtäen: Elämä on ollut varteenotettava kokemus, ja ajoittain se on jopa ylittänyt odotukseni. Minulla ei ole syytä katua elämääni, mutta ei myöskään kuolemaani."

Tommi Melenderon kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja viisi romaania. Aurum on avaus ilkikurisesti fabuloivaan proosaan.

Henkilökuvauksen taito.

Sinikka Vuola ja Tommi Melender tarkastelevat esseeteoksessaan henkilöhahmoja ja niiden merkitystä romaanien maailman ja merkitysten luomisessa.

Vuoropuhelun muotoon kirjoitetuissa esseissä he lähestyvät aihepiiriä sekä tekijän että lukijan näkökulmasta. Polttopisteessä ovat paitsi erityyppiset henkilöhahmot ja kertojat myös teosten kerronnalliset ratkaisut ja toteutukset.

Teoksen lopussa on 24 pienoisesseetä, joissa tekijät käsittelevät yksittäisiä romaaneja ja niiden henkilötematiikkaa.

Romaanihenkilön elämä on itsenäinen sisarteos Vuolan ja Melenderin vuonna 2018 ilmestyneelle teokselle Maailmojen loput, jossa he tarkastelivat romaanien lopetuksia.

Teos sopii kaikille romaanitaiteesta kiinnostuneille lukemisen ja kirjoittamisen ystäville.

Sinikka Vuola (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija, jolta on julkaistu kolme runokokoelmaa sekä romaanit Replika (Tammi 2016) ja Myrskyn anatomia (2024). Hän on myös toimittanut eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017). Yhdessä Laura Lindstedtin kanssa kirjoitettu teos 101 tapaa tappaa aviomies (Siltala 2022) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Tommi Melender (s. 1968) on Vantaalla asuva kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania. Viimeksi häneltä on ilmestynyt esseekokoelma Ihmisen näköinen (WSOY 2024). Melenderin romaani Ranskalainen ystävä (WSOY 2009) oli Finlandia-ehdokkaana.

Henkilökuvauksen taito.

Sinikka Vuola ja Tommi Melender tarkastelevat esseeteoksessaan henkilöhahmoja ja niiden merkitystä romaanien maailman ja merkitysten luomisessa.

Vuoropuhelun muotoon kirjoitetuissa esseissä he lähestyvät aihepiiriä sekä tekijän että lukijan näkökulmasta. Polttopisteessä ovat paitsi erityyppiset henkilöhahmot ja kertojat myös teosten kerronnalliset ratkaisut ja toteutukset.

Teoksen lopussa on 24 pienoisesseetä, joissa tekijät käsittelevät yksittäisiä romaaneja ja niiden henkilötematiikkaa.

Romaanihenkilön elämä on itsenäinen sisarteos Vuolan ja Melenderin vuonna 2018 ilmestyneelle teokselle Maailmojen loput, jossa he tarkastelivat romaanien lopetuksia.

Teos sopii kaikille romaanitaiteesta kiinnostuneille lukemisen ja kirjoittamisen ystäville.

Sinikka Vuola (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija, jolta on julkaistu kolme runokokoelmaa sekä romaanit Replika (Tammi 2016) ja Myrskyn anatomia (2024). Hän on myös toimittanut eroottisen nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (2017). Yhdessä Laura Lindstedtin kanssa kirjoitettu teos 101 tapaa tappaa aviomies (Siltala 2022) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Tommi Melender (s. 1968) on Vantaalla asuva kirjailija, joka on julkaissut runoja, esseitä ja kuusi romaania. Viimeksi häneltä on ilmestynyt esseekokoelma Ihmisen näköinen (WSOY 2024). Melenderin romaani Ranskalainen ystävä (WSOY 2009) oli Finlandia-ehdokkaana.