Kuulumisia kaukaa kotoa.

Hakoisten kartanosta löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa.

Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneet Leijonhufvudit jättivät jälkeensä joukon kirjeitä ja muita dokumentteja, jotka avaavat erityisen näkymän menneisyyteen. Suomen sodan syttyminen vuonna 1808 ravisutti koko perhettä, ja sotaan lähdettyään upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti taajaan äidilleen ja sisaruksilleen. Tuolta ajalta on peräisin myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Vuonna 1811 Margaret Leijonhufvud puolestaan lähti lääkärinhoitoon Tukholmaan. Siellä aatelisneidolle avautui aivan uusi maailma huvituksineen ja poliittisine jännitteineen.

R. M. Rosenbergin ja Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Kokonaisuuden täydentävät kirjeet, kuvat ja muut aikalaisdokumentit.

FT Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) tunnetaan historiallisesta Hakoisten naiset -romaanisarjastaan sekä tietokirjoista, joissa hän on perehtynyt muun muassa barokin ajan pariisittariin.

Historian dosentti Sofia Gustafsson (s. 1975) on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin.

Kuulumisia kaukaa kotoa.

Hakoisten kartanosta löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa.

Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneet Leijonhufvudit jättivät jälkeensä joukon kirjeitä ja muita dokumentteja, jotka avaavat erityisen näkymän menneisyyteen. Suomen sodan syttyminen vuonna 1808 ravisutti koko perhettä, ja sotaan lähdettyään upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti taajaan äidilleen ja sisaruksilleen. Tuolta ajalta on peräisin myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Vuonna 1811 Margaret Leijonhufvud puolestaan lähti lääkärinhoitoon Tukholmaan. Siellä aatelisneidolle avautui aivan uusi maailma huvituksineen ja poliittisine jännitteineen.

R. M. Rosenbergin ja Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Kokonaisuuden täydentävät kirjeet, kuvat ja muut aikalaisdokumentit.

FT Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) tunnetaan historiallisesta Hakoisten naiset -romaanisarjastaan sekä tietokirjoista, joissa hän on perehtynyt muun muassa barokin ajan pariisittariin.

Historian dosentti Sofia Gustafsson (s. 1975) on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin.

Kuulumisia kaukaa kotoa.

Hakoisten kartanosta löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa.

Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneet Leijonhufvudit jättivät jälkeensä joukon kirjeitä ja muita dokumentteja, jotka avaavat erityisen näkymän menneisyyteen. Suomen sodan syttyminen vuonna 1808 ravisutti koko perhettä, ja sotaan lähdettyään upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti taajaan äidilleen ja sisaruksilleen. Tuolta ajalta on peräisin myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Vuonna 1811 Margaret Leijonhufvud puolestaan lähti lääkärinhoitoon Tukholmaan. Siellä aatelisneidolle avautui aivan uusi maailma huvituksineen ja poliittisine jännitteineen.

R. M. Rosenbergin ja Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Kokonaisuuden täydentävät kirjeet, kuvat ja muut aikalaisdokumentit.

FT Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) tunnetaan historiallisesta Hakoisten naiset -romaanisarjastaan sekä tietokirjoista, joissa hän on perehtynyt muun muassa barokin ajan pariisittariin.

Historian dosentti Sofia Gustafsson (s. 1975) on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin.