R. M. Rosenberg – författare

Aateliselämää ja rakkautta 1700-luvulla.

Hurmaavan aistillinen historiallinen romaani kuljettaa lukijansa 1700-luvulle ja keskelle erästä rakkaustarinaa. Uudessa sarjassa sukelletaan todellisiin naiskohtaloihin ja kiehtovaan kartanoelämään.

Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja kaiken lisäksi edessä häämöttää vanhanpiian osa. Jo kypsään ikään ehtineen Annan elämä kuitenkin saa uuden käänteen, kun naapurikartanon äkkiväärä upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen.

Hakoisten kartanossa vastassa on hyinen tunnelma. Kylmäkiskoiset sukulaiset ja miehen rakastajatar pitävät huolen siitä, ettei tuore miniä pääse kotiutumaan saati nostamaan itseään talon rouvaksi. Kykeneekö omapäinen ja sinnikäs Anna silti elämään tavalla, johon uskoo?

Taiturimainen romaani aloittaa Hakoisten naiset -sarjan, joka sukeltaa Hakoisten kartanon todellisiin naiskohtaloihin ja kertoo menneistä ajoista silmiähivelevän postikorttimaisin kuvin.

”Jos olet aikoinaan ahminut Kaari Utrion tuotantoa, tämä on suorastaan must-lukukokemus.”

– Gloria Rosenbergin romaanista Ninon – Rakkauden mestari.

Hakoisten Anna on Hakoisten naiset -sarjan ensimmäinen osa.

Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot kiehtovasti eloon ja pohjaa teoksensa syvälliseen taustatyöhön. Historiallisen romaanin saralla Rosenberg debytoi teoksellaan Ninon – Rakkauden mestari (Teos 2021). Rosenberg on myös toimittanut ja kirjoittanut barokin ajan pariisittarista tietokirjoja. Hän asuu Helsingissä ja Hämeessä Janakkalan Hakoisissa.

Aateliselämää ja rakkautta 1700-luvulla.

Hurmaavan aistillinen historiallinen romaani kuljettaa lukijansa 1700-luvulle ja keskelle erästä rakkaustarinaa. Uudessa sarjassa sukelletaan todellisiin naiskohtaloihin ja kiehtovaan kartanoelämään.

Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja kaiken lisäksi edessä häämöttää vanhanpiian osa. Jo kypsään ikään ehtineen Annan elämä kuitenkin saa uuden käänteen, kun naapurikartanon äkkiväärä upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen.

Hakoisten kartanossa vastassa on hyinen tunnelma. Kylmäkiskoiset sukulaiset ja miehen rakastajatar pitävät huolen siitä, ettei tuore miniä pääse kotiutumaan saati nostamaan itseään talon rouvaksi. Kykeneekö omapäinen ja sinnikäs Anna silti elämään tavalla, johon uskoo?

Taiturimainen romaani aloittaa Hakoisten naiset -sarjan, joka sukeltaa Hakoisten kartanon todellisiin naiskohtaloihin ja kertoo menneistä ajoista silmiähivelevän postikorttimaisin kuvin.

”Jos olet aikoinaan ahminut Kaari Utrion tuotantoa, tämä on suorastaan must-lukukokemus.”

– Gloria Rosenbergin romaanista Ninon – Rakkauden mestari.

Hakoisten Anna on Hakoisten naiset -sarjan ensimmäinen osa.

Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot kiehtovasti eloon ja pohjaa teoksensa syvälliseen taustatyöhön. Historiallisen romaanin saralla Rosenberg debytoi teoksellaan Ninon – Rakkauden mestari (Teos 2021). Rosenberg on myös toimittanut ja kirjoittanut barokin ajan pariisittarista tietokirjoja. Hän asuu Helsingissä ja Hämeessä Janakkalan Hakoisissa.

Kuinka paljon rakkaus voi kestää?

Vapaaherratar jatkaa eleganttia Hakoisten naiset -sarjaa, jossa pääosaan nousevat hämäläisen kartanon naiset. Helena von Burghausenin kohtalona on pelastaa perheensä ja onnensa sotien myllerryksessä.

Eletään syksyä 1790. Vapaaherratar Helena von Burghausen saa puolisonsa Erik Leijonhufvudin kotiin Kustaa III:n sodasta. Puoliso on muuttunut, poissa ovat ilo ja onni. Kun Erik ostaa Hakoisten kartanon Hämeen vehmailta mailta, Helena laittaa kaiken toivonsa uuteen alkuun. Hän janoaa rakkautta siinä missä Axel-poika ja tyttäret Louise, Erica, Margaret ja Hedda kaipaavat isänsä huomiota. Mutta itäisessä taivaanrannassa siintävät jo mustat pilvet: Suomen sota tekee tuloaan ja ulottaa pian lonkeronsa joka säätyyn.

Hakoisten Annasta sanottua:

”Aitoa ja vakuuttavaa.”

– Antiikki & Design

”Tuo mieleen Pirjo Tuomisen tyylin tai Kaari Utrion epookkiromaanit.”

– Etelä-Suomen Sanomat

”Hakoisten kartanon arki ja juhla heräävät romaanin sivuilla kiehtovasti eloon, samoin Anna ja hänen lähipiirinsä."

– Kirsin kirjanurkka -blogi

Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot eloon ja pohjaa teoksensa syvälliseen taustatyöhön. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa Rosenbergin suvun kotipaikassa, Hakoisissa.

Kuinka paljon rakkaus voi kestää?

Vapaaherratar jatkaa eleganttia Hakoisten naiset -sarjaa, jossa pääosaan nousevat hämäläisen kartanon naiset. Helena von Burghausenin kohtalona on pelastaa perheensä ja onnensa sotien myllerryksessä.

Eletään syksyä 1790. Vapaaherratar Helena von Burghausen saa puolisonsa Erik Leijonhufvudin kotiin Kustaa III:n sodasta. Puoliso on muuttunut, poissa ovat ilo ja onni. Kun Erik ostaa Hakoisten kartanon Hämeen vehmailta mailta, Helena laittaa kaiken toivonsa uuteen alkuun. Hän janoaa rakkautta siinä missä Axel-poika ja tyttäret Louise, Erica, Margaret ja Hedda kaipaavat isänsä huomiota. Mutta itäisessä taivaanrannassa siintävät jo mustat pilvet: Suomen sota tekee tuloaan ja ulottaa pian lonkeronsa joka säätyyn.

Hakoisten Annasta sanottua:

”Aitoa ja vakuuttavaa.”

– Antiikki & Design

”Tuo mieleen Pirjo Tuomisen tyylin tai Kaari Utrion epookkiromaanit.”

– Etelä-Suomen Sanomat

”Hakoisten kartanon arki ja juhla heräävät romaanin sivuilla kiehtovasti eloon, samoin Anna ja hänen lähipiirinsä."

– Kirsin kirjanurkka -blogi

Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot eloon ja pohjaa teoksensa syvälliseen taustatyöhön. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa Rosenbergin suvun kotipaikassa, Hakoisissa.

Uuden ajan tuulia Hakoisissa.

Amelie huipentaa aistikkaan Hakoisten naiset -sarjan ja vie mukanaan Suomen historian käänteisiin 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Eletään kesää 1855. Amelie kohtaa Hakoisten vapaaherran Hans Gustaf Boije af Gennäsin ja rakastuu. Moni pitää Amelieta liian vaatimattomana kartanon perijälle, mutta nuoret päättävät saada toisensa.

Hakoisten kartanossakin on aika astua uuteen aikaan niin rakkauden kuin tilanpidon saralla, mutta sitä suvun vanhimpien on vaikea hyväksyä. Kun katovuodet sitten saapuvat ja viljasadot tuhoutuvat, itse kunkin tulevaisuudenusko joutuu koetukselle. Kaiken lisäksi Amelien elämään hiipii salaisuus, josta on syytä vaieta.

Amelie on Hakoisten naiset -sarjan kolmas osa.

”Naishistoriaa koukuttavasti.”

– HS romaanista Vapaaherratar

”Rosenberg on nousemassa Kaari Utrion jalanjäljille vahvojen naisten kuvaajana.”

– Hämeen Sanomat romaanista Vapaaherratar

Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot eloon. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa Rosenbergin suvun kotipaikassa, Hakoisten kartanossa.

Uuden ajan tuulia Hakoisissa.

Amelie huipentaa aistikkaan Hakoisten naiset -sarjan ja vie mukanaan Suomen historian käänteisiin 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Eletään kesää 1855. Amelie kohtaa Hakoisten vapaaherran Hans Gustaf Boije af Gennäsin ja rakastuu. Moni pitää Amelieta liian vaatimattomana kartanon perijälle, mutta nuoret päättävät saada toisensa.

Hakoisten kartanossakin on aika astua uuteen aikaan niin rakkauden kuin tilanpidon saralla, mutta sitä suvun vanhimpien on vaikea hyväksyä. Kun katovuodet sitten saapuvat ja viljasadot tuhoutuvat, itse kunkin tulevaisuudenusko joutuu koetukselle. Kaiken lisäksi Amelien elämään hiipii salaisuus, josta on syytä vaieta.

Amelie on Hakoisten naiset -sarjan kolmas osa.

”Naishistoriaa koukuttavasti.”

– HS romaanista Vapaaherratar

”Rosenberg on nousemassa Kaari Utrion jalanjäljille vahvojen naisten kuvaajana.”

– Hämeen Sanomat romaanista Vapaaherratar

Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot eloon. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa Rosenbergin suvun kotipaikassa, Hakoisten kartanossa.

Kuulumisia kaukaa kotoa.

Hakoisten kartanosta löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa.

Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneet Leijonhufvudit jättivät jälkeensä joukon kirjeitä ja muita dokumentteja, jotka avaavat erityisen näkymän menneisyyteen. Suomen sodan syttyminen vuonna 1808 ravisutti koko perhettä, ja sotaan lähdettyään upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti taajaan äidilleen ja sisaruksilleen. Tuolta ajalta on peräisin myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Vuonna 1811 Margaret Leijonhufvud puolestaan lähti lääkärinhoitoon Tukholmaan. Siellä aatelisneidolle avautui aivan uusi maailma huvituksineen ja poliittisine jännitteineen.

R. M. Rosenbergin ja Sofia Gustafssonin historialliset johdannot taustoittavat Suomen sodan aikaa sekä aatelisten elinpiiriä Hämeessä ja Tukholmassa. Kokonaisuuden täydentävät kirjeet, kuvat ja muut aikalaisdokumentit.

FT Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) tunnetaan historiallisesta Hakoisten naiset -romaanisarjastaan sekä tietokirjoista, joissa hän on perehtynyt muun muassa barokin ajan pariisittariin.

Historian dosentti Sofia Gustafsson (s. 1975) on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin.