Suomen vaarallisin eläin! Tämän väitteen kuulee puutiaisista usein esitettävän. Ottamatta kantaa väitteen todenperäisyyteen, tosiasia on, että puutiaiset aiheuttavat vuosittain tuhansia diagnosoituja borrelioosi- sekä satoja TBE- eli puutiaisaivotulehdustapauksia.

Suhteemme puutiaisiin uhkana ja riskinä ei kuitenkaan perustu pelkästään lääketieteellisiin ja biologisiin tosiasioihin vaan on pitkälti kulttuurisesti rakennettu. Ihmisen ja puutiaisen yhteiselon tarkastelu 1800-luvulta 2000-luvulle paljastaa, kuinka suhtautuminen puutiaisiin on menneisyydessä ollut monin tavoin erilaista kuin nykyään.

Puutiaisia koskeva tieto on lähes yksinomaan biologista ja lääketieteellistä tietoa. Tässä teoksessa tarkastellaan ihmisten ja puutiaisten suhdetta humanististen tieteiden näkökulmasta. Sellaisena kirja on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kenties koko maailmassa.

Suomen vaarallisin eläin! Tämän väitteen kuulee puutiaisista usein esitettävän. Ottamatta kantaa väitteen todenperäisyyteen, tosiasia on, että puutiaiset aiheuttavat vuosittain tuhansia diagnosoituja borrelioosi- sekä satoja TBE- eli puutiaisaivotulehdustapauksia.

Suhteemme puutiaisiin uhkana ja riskinä ei kuitenkaan perustu pelkästään lääketieteellisiin ja biologisiin tosiasioihin vaan on pitkälti kulttuurisesti rakennettu. Ihmisen ja puutiaisen yhteiselon tarkastelu 1800-luvulta 2000-luvulle paljastaa, kuinka suhtautuminen puutiaisiin on menneisyydessä ollut monin tavoin erilaista kuin nykyään.

Puutiaisia koskeva tieto on lähes yksinomaan biologista ja lääketieteellistä tietoa. Tässä teoksessa tarkastellaan ihmisten ja puutiaisten suhdetta humanististen tieteiden näkökulmasta. Sellaisena kirja on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kenties koko maailmassa.

Suomen vaarallisin eläin! Tämän väitteen kuulee puutiaisista usein esitettävän. Ottamatta kantaa väitteen todenperäisyyteen, tosiasia on, että puutiaiset aiheuttavat vuosittain tuhansia diagnosoituja borrelioosi- sekä satoja TBE- eli puutiaisaivotulehdustapauksia.

Suhteemme puutiaisiin uhkana ja riskinä ei kuitenkaan perustu pelkästään lääketieteellisiin ja biologisiin tosiasioihin vaan on pitkälti kulttuurisesti rakennettu. Ihmisen ja puutiaisen yhteiselon tarkastelu 1800-luvulta 2000-luvulle paljastaa, kuinka suhtautuminen puutiaisiin on menneisyydessä ollut monin tavoin erilaista kuin nykyään.

Puutiaisia koskeva tieto on lähes yksinomaan biologista ja lääketieteellistä tietoa. Tässä teoksessa tarkastellaan ihmisten ja puutiaisten suhdetta humanististen tieteiden näkökulmasta. Sellaisena kirja on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kenties koko maailmassa.