Heikki Pesonen – författare

Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa, ja maailmanpolitiikkaa onkin mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien ytimessä, vaikka globalisaation, poliittisen liberalismin sekä teknologian kehityksen ennustettiin jo aikaa sitten sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi. Uskonto ja maailmanpolitiikka tarkastelee, miten uskonto vaikuttaa kansallisen politiikan kautta kansainvälisten suhteiden muotoutumiseen ja valtioiden tapoihin harjoittaa ulkopolitiikkaa. Samalla se osoittaa, että uskonnollis-poliittista ääriajattelua esiintyy kaikissa uskontoperinteissä. Teoksessa liikutaan ympäri maailman ja selvitetään ajankohtaisten tapahtumien uskonnollisia ulottuvuuksia Balkanilta Brasiliaan ja Saudi-Arabiasta Sudaniin. Esimerkiksi kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit ottavat mittaa toisistaan, vastakkain ovat paitsi maailman suurimpien ydinasevaltojen johtajat myös kahden kristillis-konservatiivisia arvoja puolustavan kansakunnan keulakuvat.

Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa uskonnosta sekä esittelee uskontotieteen ajankohtaisia tutkimuskohteita ja tutkimustapoja. Se selvittää uskontotieteen lähtökohtia, historiaa ja peruskäsitteitä sekä kysymystä uskonnon määrittelystä. Teoksessa pohditaan muun muassa uskonnonvapautta ihmisoikeutena, uskontojen roolia rauhanrakentamisessa ja ympäristökriisissä sekä uskonnollista fundamentalismia. Siinä tarkastellaan myös ateismia ja uskonnottomuutta, jotka etenkin länsimaissa yleistyvät nopeasti.Samalla teos keskittyy arjen elettyyn uskonnollisuuteen. Esillä ovat muun muassa uskonnollinen kokemus, uushenkisyys ja esoteerisuus, uskonto mediassa ja populaarikulttuurissa sekä uskonnon suhde sukupuoleen, väkivaltaan ja kuolemaan.Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia on tiivis ja yleistajuinen perusteos uskonnon tutkimuksen keskeisistä kysymyksistä. Sitä voidaan hyödyntää niin yliopisto-opetuksessa kuin uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa lukioissa.

Uskonnot ohjaavat monin tavoin, mitä, miten ja milloin ihmiset syövät. Ruoka kuuluu rituaaleihin ja juhliin, se on pyhää tai jyrkästi kiellettyä ja sen kautta pyritään tiiviimpään yhteyteen jumalan kanssa. Toisaalta joskus kuulee sanottavan, että ruoka on uusi uskonto: esimerkiksi tietynlaisen ruokavalion noudattaminen voi muistuttaa uskonnollisten oppien seuraamista. Ruokaan kietoutuu myös paljon elämänkatsomuksellisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka ovat saaneet entistä enemmän kaikupohjaa ekokriisin aikakaudella. Pyhä, paha ruoka tarkastelee ruokaa uskonnon ja etiikan tutkimuksen välinein. Se johdattaa eri uskontojen ruokakulttuureihin ja niiden keskeisiin ideoihin, joita valaisevat esimerkit niin menneisyydestä kuin nykyajastakin. Teoksessa tarkastellaan myös, miten ruokaan liittyvät eettiset valinnat ja niiden taustalla olevat arvot suhteutuvat uskontojen opetuksiin hyvästä elämästä ja ihmisen roolista eliökunnassa. Pyhä, paha ruoka on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, jossa käsitellään ruoan ja uskonnon suhdetta kattavasti ja eri uskontoperinteissä.