Tuula Sakaranaho – författare

Since 9/11, the interest in Muslims in Europe has increased significantly. There has been much public debate and academic research focused on Muslims living in larger Western European countries like Britain, France or Germany, but little is known of Muslims in Ireland. This book fills this gap, providing a complete study of this unexplored Muslim presence, from the arrival of the first Muslim resident in Cork, in the southwest of Ireland, in 1784 until mass immigration to the Republic of Ireland during the ‘Celtic Tiger’ period from the mid-1990s onwards. Muslim immigration and settlement in Ireland is very recent, and poses new challenges to a society that has perceived itself as religiously and culturally homogeneous. Ireland is also one of the least secular societies in Europe, providing a different context for Muslims seeking recognition by state and society. This book is essential for anyone who wants to understand the diversity of Muslim presences across Europe.

Since 9/11, the interest in Muslims in Europe has increased significantly. There has been much public debate and academic research focused on Muslims living in larger Western European countries like Britain, France or Germany, but little is known of Muslims in Ireland. This book fills this gap, providing a complete study of this unexplored Muslim presence, from the arrival of the first Muslim resident in Cork, in the southwest of Ireland, in 1784 until mass immigration to the Republic of Ireland during the ‘Celtic Tiger’ period from the mid-1990s onwards. Muslim immigration and settlement in Ireland is very recent, and poses new challenges to a society that has perceived itself as religiously and culturally homogeneous. Ireland is also one of the least secular societies in Europe, providing a different context for Muslims seeking recognition by state and society. This book is essential for anyone who wants to understand the diversity of Muslim presences across Europe.

This open access book presents religious literacy as the main explanatory factor when dealing with certain ethnic groups that attract stereotypes which gloss over other personal factors such as age, class, gender and cultural differences. It discusses freedom of religion, and the Christian revival movement. It examines religious literacy and religious diversity in multi-faith schools. It looks into the role of Mosques and Islamic divorce. Finally, it discusses the prevention of violent radicalization and extremism in Finland. Using recent data on Finnish secular society, the book promotes a new understanding which is needed with respect to popular and media portrayal of religion, or with respect to public discussion about religion. It addresses actors in civic society, public servants and higher education.

Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa, ja maailmanpolitiikkaa onkin mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien ytimessä, vaikka globalisaation, poliittisen liberalismin sekä teknologian kehityksen ennustettiin jo aikaa sitten sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi. Uskonto ja maailmanpolitiikka tarkastelee, miten uskonto vaikuttaa kansallisen politiikan kautta kansainvälisten suhteiden muotoutumiseen ja valtioiden tapoihin harjoittaa ulkopolitiikkaa. Samalla se osoittaa, että uskonnollis-poliittista ääriajattelua esiintyy kaikissa uskontoperinteissä. Teoksessa liikutaan ympäri maailman ja selvitetään ajankohtaisten tapahtumien uskonnollisia ulottuvuuksia Balkanilta Brasiliaan ja Saudi-Arabiasta Sudaniin. Esimerkiksi kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit ottavat mittaa toisistaan, vastakkain ovat paitsi maailman suurimpien ydinasevaltojen johtajat myös kahden kristillis-konservatiivisia arvoja puolustavan kansakunnan keulakuvat.

Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa uskonnosta sekä esittelee uskontotieteen ajankohtaisia tutkimuskohteita ja tutkimustapoja. Se selvittää uskontotieteen lähtökohtia, historiaa ja peruskäsitteitä sekä kysymystä uskonnon määrittelystä. Teoksessa pohditaan muun muassa uskonnonvapautta ihmisoikeutena, uskontojen roolia rauhanrakentamisessa ja ympäristökriisissä sekä uskonnollista fundamentalismia. Siinä tarkastellaan myös ateismia ja uskonnottomuutta, jotka etenkin länsimaissa yleistyvät nopeasti.Samalla teos keskittyy arjen elettyyn uskonnollisuuteen. Esillä ovat muun muassa uskonnollinen kokemus, uushenkisyys ja esoteerisuus, uskonto mediassa ja populaarikulttuurissa sekä uskonnon suhde sukupuoleen, väkivaltaan ja kuolemaan.Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia on tiivis ja yleistajuinen perusteos uskonnon tutkimuksen keskeisistä kysymyksistä. Sitä voidaan hyödyntää niin yliopisto-opetuksessa kuin uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa lukioissa.

Oikeus omaan uskontoon on perusoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys, mutta uskontoja tulee tarkastella myös poliittisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Globalisaation sekä uskontoa hyödyntävän nationalismin ja populismin vuoksi on tärkeää pohtia, minkälaisia merkityksiä uskonnoilla on yksilöille ja yhteisöille. Uskonnollisten vähemmistöjen osallisuus ja oikeudet ovat olennaisia yhteiskuntarauhalle.Kun uskonnollinen moninaisuus lisääntyy, tarvitaan uudenlaista tapaa jäsentää uskontojen roolia yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitsevat paitsi tavalliset kansalaiset myös kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, eri viranomaiset sekä kotouttamisen parissa työskentelevät.Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa selvittää, mitä uskontolukutaito merkitsee kansalaistaitona sekä ammatillisena ja akateemisena osaamisena. Keskeisiä lähtökohtia uskontolukutaidossa ovat tieto ja ymmärtäminen mutta myös kriittisyys ja kontekstuaalisuus.Teos soveltuu oppikirjaksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, ja siitä on hyötyä kaikille, jotka kohtaavat erilaisista uskonnollisista taustoista ja perinteistä tulevia ihmisiä.