Jussi Jalonen – författare

Jussi Jalonen’s On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland approaches the Russian suppression of the Polish Uprising in 1830-1831 from a new transnational perspective. The Russian mobilization involved people from the farthest reaches of the Empire, and one notable group was the Finnish Battalion of the Imperial Guard.For the Finnish elites, the war was a demonstration of loyalty to the Tsar, and the service of young Finnish gentlemen in the Russian Guards produced a sense of militarized patriotism. Relying on a rich variety of original sources, this study places the campaign in Poland in the context of the development of Finnish national awareness, providing a unique portrayal of 19th century war experience and nationalism.

Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, Suomen puolustuksen lopullinen murtuminen oli enää ajan kysymys.Summassa taisteli kirjava joukko miehiä: sotilaat erosivat toisistaan kotipaikan, kielen, poliittisen vakaumuksen ja sosiaalisen aseman osalta. Talvisodan henki testattiin, kun eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät yhdessä läpi torjuntavoiton ja rintaman murtumisen.Summan tarina on kertomus sodasta sotilaan silmien kautta. Haastatteluihin, kirjeisiin ja muistelmiin perustuva teos kertoo, miltä tuntui haavoittuminen, rintamakarkuruus tai taistelutoverin kuolema. Riipaiseva teksti kuvaa uudella tavalla kokemuksia, joita Summan veteraanit kantoivat sisällään koko ikänsä.

”Kyyneleeni kyllin vuotaa, lievityst' ei itku tuota.” Kuolema on erottamaton osa elämää. Läheisen siirtyminen elävistä kuolleisiin on aina ollut mullistus, joka on täytynyt käsitellä tavalla tai toisella. Erilaisilla riiteillä, ruumiin pesemisellä ja pukemisella, surulauluilla ja kuolinilmoitukseen vuodatetuilla kaipauksen sanoilla on saateltu vainaja matkaan. Nykyään lohtua läheisen menetykseen saatetaan etsiä sosiaalisesta mediasta ja sen muistosivuista. Suomalaisen kuoleman historia taittaa matkan rautakautisista kalmistoista ja keskiajan katolisista hautajaisrituaaleista maallistuneeseen nykyhetkeen, jossa kuolema on siirtynyt kodeista sairaaloihin ja elämää suuremmasta tapahtumasta lääkärin toteamaksi asiantilaksi. Millaisia ovat olleet kuolemaan liittyneet uskomukset, ja miten suhde kuolemaan on muuttunut vuosisatojen kuluessa? Teoksessa tarkastellaan kiehtovia yksityiskohtia kuten kuoleman enteitä, suruasuja ja mestattujen vereen sisältyvää elinvoimaa. Se esittelee ikiaikaisia perinteitä, joilla kuoleman mysteeriä lähestyttiin tai torjuttiin, sekä historiamme kipukohtia, kuten nälkävuosia ja sotaa, jolloin kuolema saattoi tuntua tavanomaista epäoikeudenmukaisemmalta.