Kirsi Kanerva – författare

i Mardrömmar tecknar Kirsi Kanerva och Kaarina Koski mardrömmens historia i folktro, fiktion och psykologi. Boken ingår i serien Värt att vet, en populärvetenskaplig bokserie som fångar in allt mellan himmel och jord genom att sätta fokus på ett tema. Vetenskap för nyfikna, kompakt och lättläst på 60 sidor. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Egill Yksikätinen - muinaissaagoja Pohjolasta sisältää useita aiemmin suomentamattomia islantilaisia saagoja. Suurin osa tarinoiden tapahtumista sijoittuu pohjoiseen maailmanpiiriin, aikaan ennen Islannin asuttamista ja Norjan yhdistymistä.Saagojen päähenkilöitä ovat viikingit ja myyttiset sankarit, jotka kohtaavat matkoillaan erilaisia yliluonnollisia olentoja kuten pelottavia peikkoja, petollisia kääpiöitä, ahneita lohikäärmeitä, viisaita valkyyrioita ja juonittelevia jumalia.Näistä kertomuksista lukija löytää monet modernin fantasiakirjallisuuden hahmot alkuperäisessä asussaan. Kirja on kiehtovaa luettavaa kaikille myyteistä, muinaistaruista ja Pohjolan historiasta kiinnostuneille.Ajatus Egill yksikätisen saagan kääntämisestä lähti liikkeelle keväällä 2010, kun Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen yliopistonlehtori Helga Hilmisdottir antoi muinaisislannin kurssilla opiskelijoilleen tehtäväksi kääntää otteita muutamista muinaissaagoista. Onnistuneiden käännösten innoittamana Hilmisdottir päätti jatkaa pidemmälle, ja kääntää kokonaisen saagan suomen kielelle.Tämän kokoelman kääntäjät ja toimittajat ovat siis sekalainen joukko islannin kielen, keskiajan historian, suomen kielen ja saagakirjallisuuden harrastajia ja asiantuntijoita (mm. Helga Hilmisdottir, Kirsi Kanerva, Sari Päivärinne ja Karolina Kouvola).

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Painajaisen taustalla oli jokin pahantahtoinen toimija, kuten kateellinen naapuri tai loukattu vainaja, joka kulki öisin vahingoittamassa ihmisiä ja eläimiä. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen.Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin - ja siten yhä uusien sukupolvien uniin.

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Painajaisen taustalla oli jokin pahantahtoinen toimija, kuten kateellinen naapuri tai loukattu vainaja, joka kulki öisin vahingoittamassa ihmisiä ja eläimiä. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen.Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin - ja siten yhä uusien sukupolvien uniin.